Meille jokaiselle tulee elämän polulla vastaan kivikoita. Joidenkin kivikoiden läpi pääsee itse tai läheisen avustamana, mutta joskus tarvitaan ammattilaisen apua, kunnes helpompikulkuisemman polun pää taas löytyy. Mitä terävämpi rakka, sitä tärkeämpää on voida luottaa ammattilaisiin ja heidän tarjoamaansa apuun.
Apua on saatavilla
Apua saadakseen on oltava rohkea ja avoin. Kun vanhempana keinot loppuvat ja päätyy kohdistamaan väkivaltaa lapseensa, ollaan usein suuren häpeän äärellä. Tällöin on työnnettävä häpeää ihan olan takaa pois avun tieltä. Kun rohkaistuu hakemaan apua ja kertomaan avoimesti tilanteestaan ammattilaiselle ja työskentelemään tavoitteellisesti, on ammattilaisen vastuulla tarjota sellaisia työkaluja, jotka auttavat tilanteessa eteenpäin.
Ensi- ja turvakotien liitolla on vankka osaaminen vastuullisesta tuen tarjoamisesta, sillä se on tehnyt lähisuhdeväkivaltatyötä yli neljäkymmentä vuotta. Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa apua lukuisille vaikeissa elämäntilanteissa oleville lapsille ja perheille. Yhdistysten ylläpitämissä turvakodeissa ja väkivaltatyön avopalveluissa autetaan vuosittain yli 6 000 ihmistä eri puolilla Suomea. Apua väkivaltaan sekä Lasten ja nuorten chat-palvelut tarjoavat keskustelutukea 2 600 ihmiselle vuosittain.
Tutkittu tieto tuottaa toimivaa apua
Miten sitten tiedämme, mitkä ammattilaisten tarjoamat työkalut ja keinot tepsivät? Tähän tarvitaan tutkittua tietoa. Vain tutkimuksen avulla voimme valita ammattilaisen työkalupakkiin ne keinot, joilla on vaikutusta. Näistä keinoista ammattilainen sitten voi valita tilanteeseen ja perheelle sopivimmat. Jotta keino kelpuutetaan työkalupakkiin, se käy läpi tiheän seulan. Ensinnä, keinon tulee perustua johonkin yleisesti tunnustettuun mekanismiin, teoriaan, jonka perusteella sen voidaan ajatella olevan hyödyksi. Toiseksi keinon on käytännössä mitattuna pitänyt osoittaa tehonsa. Kolmanneksi osoitetun tehon on pitänyt johtua nimenomaan tutkitusta keinosta, ei jostakin ulkopuolisesta seikasta.
Erityisesti lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden lasten tilanteen ja väkivallalle altistumisen vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää väkivaltatyössä ja sen kehittämisessä. Näiden lisäksi tarvitaan tietoa toiminnan vaikuttavuudesta. Väkivaltatyö on tavoitteellista. Oleellista siinä on saada apua väkivallan loppumiseen ja siitä selviytymiseen. Väkivallasta toipuminen edellyttää kokemusten käsittelyä, johon tarvitaan erilaisia keinoja. Toimintatapojen ja -keinojen vaikutukset näkyvät parhaimmillaan asiakkaan hyvinvoinnin lisääntymisenä.
Työn vaikutukset ja muutokset asiakkaiden hyvinvoinnissa voidaan osoittaa vain tutkimalla niitä. On välttämätöntä tuottaa tietoa jo käytössä olevista keinoista, jotta voimme tunnistaa sieltä vaikuttavat ja hylätä ne, jotka eivät ole vaikuttavia. Ilman tutkimukseen osallistuvia perheitä emme saa tätä tietoa tuotettua, sillä ainoastaan heiltä voidaan saada tietoa siitä, paraneeko tilanne tarjotun avun avulla. Jo avun piirissä olevat perheet voivat vastata lomakkeilla esimerkiksi siihen, väheneekö tai loppuuko väkivalta perheessä, miten vanhemman masennusoireilulle käy tai lisääntykö lasta kohtaan vanhemman tuntema empatia tuen aikana. Jokaisen tutkimuksiin osallistuvan perheenjäsenen vastaus on äärimmäisen tärkeä siinä, että myös tulevat apua hakevat perheet saavat tehokasta apua.
Perheitä kohtaavilla työntekijöillä on myös tässä avainrooli. Tutkijan lomakkeet eivät tavoita perheitä ilman työntekijöiden panosta. Kun työntekijä käyttää muutaman minuutin aikaa ja esittelee tutkimuksen perheelle, mahdollistetaan perheiden osallistuminen ja tutkitun tiedon syntyminen. Tutkimukset käyvät läpi tarkan etukäteisseulan, joten tutkimuksen esittelyn asiakkaalleen tehdä luottavaisin mielin. Asiakasperhe on hyvissä käsissä myös tutkittavana.
Vaikuttavuus esiin -mittari kertoo työn vaikutuksista
Ulkopuolisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan jatkuvaa oman toiminnan arviointia. Ensi- ja turvakotien liitto on kehittänyt Vaikuttavuus esiin -mittarin, joka todentaa asiakkaan hyvinvoinnissa, elämäntilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia. Mittari perustuu asiakkaan omaan kokemukseen hyvinvoinnin muutoksista asiakkuuden aikana ja sen jälkeen. Vuosina 2021–2024 Vaikuttavuus esiin -kyselyyn vähintään kaksi kertaa on vastannut 2 930 väkivaltatyön avopalvelujen aikuisasiakasta ja 339 lapsiasiakasta (8–17 v.). Aikuisista 70 prosenttia ja lapsista n. 60 prosenttia kokee hyvinvointinsa parantuneen työskentelyn myötä. Asiakkaiden arvioita omasta hyvinvoinnista ja myös väkivaltatyön vaikuttavuudesta kertyy Vaikuttavuus esiin -mittarilla pikkuhiljaa, ja tarkkojen johtopäätösten tekeminen datasta tapahtuu tuonnempana.
Ensi- ja turvakotien liitossa työskentelee lähes 900 työntekijää 31 yhdistyksessä eri puolella Suomea. Asiakkailta saatu suora palaute on työntekijälle arvokas väline reflektoida omaa työtään. Väkivaltatyön merkityksellisyyden ja tärkeyden niin yksilön, perheen kuin yhteiskunnankin tasoilla tuovat esiin siitä tehtävät tutkimukset. Asiakasperheiden mukaan saaminen lähisuhdeväkivaltatyön menetelmien, keinojen ja toimintatapojen tutkimukseen on tärkeää, sillä vain siten voimme todentaa työn vaikuttavuutta.
Ensi- ja turvakotien liitto ja sen jäsenyhdistykset ovat mukana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ACElife-hankkeessa (www.acelife.fi). Hankkeessa tutkitaan Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen-ohjelman vaikuttavuutta ja perheiden kokemuksia ohjelmasta. Tiedonkeruu on käynnissä kolmessatoista ensi- ja turvakotiyhdistyksessä kautta maan.
Lisätietoa Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten tarjoamista palveluista
Kirjoittajat:
Riikka Ikonen, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, ACElife-hanke
Niina Remsu, asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
