Väkivallan kokeminen rakkaan ihmisen taholta on äärimmäisen satuttavaa ja aiheuttaa usein myös häpeää. Lisäksi väkivallan kokija voi ajatella, ettei kukaan muu koe vastaavaa, ja siten kokea itsensä ulkopuoliseksi. Tämän takia avun hakeminen lähisuhteessa koettuun väkivaltaan tuntuu usein vaikealta.
Kuten tiedämme, erityisesti naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on Suomessa iso ja vakava ongelma. Toisaalta se tarjoaa tietoa siitä, että monen muunkin; naapurin, työkaverin, ystävän tai sukulaisen, elämässä voi myös olla väkivaltaa. Jos väkivallasta uskallettaisiin puhua enemmän, ja apua hakea varhaisemmassa vaiheessa, vertaistukea voisi olla saatavilla.
Ystäviltä tai muilta läheisiltä saatu tuki ja ymmärrys ovat usein ensiarvoisen tärkeitä väkivallasta toipumiselle. Vertaistuki voi olla myös osa auttamispalvelua. Omaan kokemukseen pohjautuvalla vertaistuella on merkittävä paikkansa väkivallan kokijoiden ja tekijöiden auttamisessa ammattilaisen antaman avun rinnalla.
Vertaistuki tarjoaa ainutlaatuisen kohtaamisen
Väkivaltaa kokeneen näkökulmasta on äärettömän lohdullista saada huomata, että joku, joka on ollut samanlaisessa tilanteessa, on selvinnyt väkivallasta, saanut elämänsä kuntoon ja voi hyvin. Vertaistuki voi myös helpottaa häpeän tunteiden käsittelyä, kun saa huomata, ettei ole ainoa kauheita asioita kokenut.
Vaikka ammattilaisilta ja viranomaisilta saatu apu on tärkeää ja jopa välttämätöntä, on vertaistuella oma oleellinen paikkansa väkivallasta selviytymisessä. Vertaistuki ja sen tarjoaminen ovat asian ymmärtämistä omien kokemusten pohjalta, jolloin tunnetason kohtaaminen kyseisessä tilanteessa voi olla jotain, mitä ammattiapu ei tavoita eikä voi tarjota.
Kokemusasiantuntijan näkökulmasta ammatillisen tuen tulisi kattaa akuutissa tilanteessa fyysinen turva, apu viranomaisasioiden hoidossa sekä arjen toimien uudelleen rakentaminen. Paras hyöty kaikille osapuolille saadaankin, jos ammattilainen ja vertainen voivat yhdessä auttaa väkivallan kokijaa ja toimivat tilanteessa ikään kuin työparina. Ammattilaisen on kuitenkin viime kädessä kannettava vastuu tilanteesta.
Vertaistukijana toimiminen tuo uusia näkökulmia omaan elämään
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä on mukana aktiivisia vertaistukijoita, jotka haluavat olla tukena muille väkivaltaa kokeneille. Halu auttaa muita voi olla niin vahva, että tarve toimia vertaistukena voi olla myös silloin, kun oma väkivallasta irtautumisen tai toipumisen prosessi on vielä kesken. Jos vertaisen oma elämäntilanne on heikko tai huonontunut, tai voimavarat ovat vähissä, kannattaa tunnistaa ensin omat rajat. On tärkeää auttaa ensin itseään, ennen kuin voi auttaa muita.
Väkivaltaa kokeneelle vertaisena toimiminen tuo kiitollisuutta siitä, että kun on itse saanut apua ja selvinnyt väkivallasta, on ilo, jos voi niiden kokemusten jälkeen olla avuksi ja hyödyksi. Vertainen ymmärtää väkivallan kokijaa, ja osaa tarjota sitä, millaista apua olisi toivonut saavansa vastaavassa tilanteessa, tai mistä on ollut hyötyä toipumisen aikana. Vertainen voi ymmärtää myös sen, millainen apu tai toiminta ei tunnu tilanteessa hyvältä. Vertaisena toimiminen tuo myös voimaantumista ja näkökulmia omaan elämään.
Liinastiina Leinonen
Riina Karjalainen
