Kulttuurielämyksiä vauvalle
Osallistuin marraskuussa Hämeenlinnan taidemuseon järjestämään miniseminaariin, jossa psykologian professori Lea Pulkkinen puhui Vauvan ihmeellisestä maailmasta. Paikalla oli myös lasten taide- ja kulttuuritoiminnan edustajia. Mieleeni seminaarista jäi näkökulma vauvasta aktiivisena toimijana jo aivan pienestä pitäen. Vauva, kuten isompikin lapsi, tarvitsee aikuisen mahdollistamaan uusia kokemuksia.
1-vuotias lapsi istuu äitinsä kanssa tyhjän paperin äärellä. Tarjolle tuodaan hedelmistä- ja marjoista tehtyjä maaleja ja lapsi työntää kätensä saman tien punertavaan kiisseliin. Paperille syntyy jälki, toinenkin, pian valkoinen paperi on yhtä täynnä maalia kuin pieni maalaaja itsekin. Vanhempi on asettunut lapsensa viereen, yhteisen kiinnostuksen äärelle. Lapsi saa kokeilla, innostua, välillä vetäytyä, ihmetellä. Yhteinen hetki tallentuu muistojen lisäksi paperille. (kuvaus värikylpyhetkestä vankilan perheosastolla)
Vauva tutustuu maailmaan kaikilla aisteillaan
Vauvalla on kyky ihmetellä ja tutustua maailmaan kaikilla aisteillaan jo aivan pienestä lähtien. Vauva ilmaisee itseään ja on valmis vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Erilaiset virikkeet ja kokemukset antavat vauvalle kokemuksia maailmasta. Yhdessä vanhemman tai tutun aikuisen kanssa maailmaa on turvallista tutkia ja aistia. Kehittyäkseen vauva tarvitsee toista ihmistä, mutta myös kokemuksia maailmasta: miltä ruoho tuntuu jalkojen alla? Entä lumihiutale kielen päällä?
Yhteiset kokemukset jättävät arvokkaita muistoja
Jaettu ilo on kuin sosiaalista liimaa, se saa meidät liittymään yhteen. Yhteiset hetket tärkeän aikuisen kanssa tallentuvat lapsen kokemusmaailmaan eri aistikanavien kautta. Vielä aikuisenakin saatamme muistaa tietyn tuoksun, maun tai äänen, joka herättää lämpimän muiston tärkeästä hetkestä ja ihmisestä. Usein hetken taianomaisuus liittyy kohtaamiseen ja siihen että juuri siinä hetkessä joku on nähnyt sinut ja ollut läsnä kaikkine aisteineen.
Kulttuuritoiminta lisää hyvinvointia ja mahdollistaa lapsen osallisuuden
Taiteella on todettuja hyvinvointivaikutuksia sekä aikuisiin että lapsiin. Jo pienille vauvoille järjestetään taidetoimintaa: vauvat ja vanhemmat voivat mm. osallistua värikylpytyöpajoihin, muskareihin tai käydä taidenäyttelyissä tai tapahtumissa. Lapsi tarvitsee aikuista hyvin pitkään mahdollistamaan ja tarjoamaan erilaisia kokemuksia ja elämyksiä.
Kulttuurielämykset ovat mahdollisia myös kotona. Ammattilaisten tarjoamien palvelujen lisäksi jokainen aikuinen voi ideoida yhteisen luovan hetken. Lapsen kannalta tärkeää on saada mahdollisuus tutustua uusiin asioihin kokemalla ja toimimalla itse. Miltä kuulostaisi yhteinen maalaushetki, loruttelu, muovaileminen taikataikinasta, metsäretki tai satuhetki?
Vain oma mielikuvitus on rajana mitä kaikkea lapsen kanssa voi tehdä, tärkeää on että se on molemmille mieluista. Aikuisen on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan: minkä kokemuksen minä voisin tarjota lapselle? Minkä muiston haluan lapselle jättää?
Lopuksi haluan tarjota vinkin etenkin vauvaperheille: Ryömi, konti -viesti vauvuudesta on erityisesti vauvoille ja vauvaperheille suunnattu näyttely Hämeenlinnan taidemuseossa. Näyttelyyn on ilmainen sisäänpääsy.
Laura Olin
Blogin kirjoittaja on sairaanhoitaja sekä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista kiinnostunut YAMK-opiskelija, joka toimii vankilan perheosastolla perhetyön ohjaajana
