Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietettiin 19.4. Nyyti ry:n järjestämä Mielenterveyskampanja toteutuu viikolla 16 ja sen teemana on kohtuus. Kohtuus tulisi huomioida meidän jokaisen arjessa, jota kuormittavat monet ulkoiset ja sisäiset tekijät. Henkilökohtainen taloustilanne, työt, opiskelut, sosiaaliset suhteet ja yhteiskunnan rakenteet voivat kaikki olla arkea kuormittavia tekijöitä. Kampanjan teeman tavoite on kannustaa pysähtymään arjen keskellä ja miettimään, miten itse voisi kohtuullistaa oman arjen stressiä ja työmäärää. On tärkeää oppia tunnistamaan oman jaksamisen rajat ja tarpeen tullen osata sanoa ei. Kampanjan tavoite pitkällä tähtäimellä on poistaa stigmaa mielenterveyshaasteiden ympäriltä.
Vaikka kampanja keskittyy juuri opiskelijoiden mielenterveyteen, on mielenterveys tärkeä voimavara meille kaikille. Sitä tulee huoltaa ja huomioida kuten muutakin terveyttä, sillä se on hyvinvointimme kulmakivi.
Resilienssi on osa mielenterveyttä. Se kuvastaa psyykkistä selviytymiskykyä arjen muutos- ja stressitilanteissa. Se syntyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ja kehittyy ja muuttaa muotoaan läpi elämän. Resilienssi on siis meissä kaikissa oleva ominaisuus, jota voi tarkastella ja kehittää. Se voidaan nähdä myös työpaikan yhteisenä voimavarana. Sosiaalialalla resilienssiä voi haastaa jatkuvasti muuttuva työ sekä työhön liittyvät haasteet, stressitekijät ja vaatimukset. Etenkin tilanteissa, joissa työntekijän arvot ja eettiset näkemykset ovat ristiriidassa työssä tapahtuvien asioiden kanssa, on työntekijän resilienssi avainasemassa. Kyky mukautua uusiin, etenkin haastaviin tilanteisiin vaatii rohkeutta, itsetuntemusta ja kokemusta.
Kuinka opiskelijan resilienssiä voisi tukea harjoittelun aikana?
· Muista, että opiskelija voi olla vasta työelämän alussa ja hän nimensä mukaisesti opettelee, hän ei ole työntekijä, vaan kehittää taitojaan päästäkseen haluttuun lopputulokseen
· Liiallinen kuormitus on opiskelijalle itselle sekä hänen oppimiselleen haitallista
· Sanoita, että työ voi herättää erilaisia tunteita opiskelijassa ja niitä on sallittua ja toivottavaa purkaa harjoittelupaikan työntekijöiden kanssa
· Kohtaa opiskelijan tunteet ja ajatukset. Kysy niistä ja kerro, että työ toisinaan kuormittaa jokaista
· Kerro, miten sinä ja te työyhteisönä käsittelette kuormittavia tilanteita
· Tue opiskelijan ammatillisen minän kasvua – kokemus kasvattaa
· Anna opiskelijan kyseenalaistaa ja ihmetellä, ihmettele hänen kanssaan
Tapaamispaikka Poukamassa yllä mainitut kohdat ovat toteutuneet hyvin. Poukamassa opiskelijalle annetaan vastuuta, mutta loppupeleissä opiskelija ei ole vastuussa mistään. Käytännön tasolla tämä näkyy siinä, että opiskelija saa toimia asiakastilanteissa, mutta opiskelija ei ole koskaan yksin asiakkaiden kanssa. Opiskelija saa tehdä kirjauksia, mutta toinen mukana ollut ohjaaja tarkistaa ne aina lopuksi. Oma näkemykseni on, että sote-alalla herkästi laitetaan opiskelija liian aikaisin työntekijän rooliin työvoimapulasta johtuen. Poukamassa näin ei toimita, vaan opiskelija saa olla ihan vain opiskelija.
Kysyin harjoittelun alussa, mitä minulta opiskelijana odotetaan. Odotin vastaukseksi listaa asioista, joita tekemällä pienennän työntekijöiden työmäärää. Sain kuitenkin vastaukseksi “ihmettele, kysy ja kyseenalaista.”
Poukamassa on turvallinen ja lämmin työilmapiiri, jossa keskusteleminen tuntuu helpolta. Aikaa kuulumisten vaihtamiseen on ja keskusteluihin kannustetaan. Opiskelijan oppimista tuetaan ja ajatuksia kuunnellaan. Esihenkilön, toiminnanjohtajan ja Poukaman kanssa samoissa tiloissa työskentelevän erotyöntekijän työhön ja muihin Kanta-Hämeen perhetyön palveluihin pääsee tutustumaan, jotka ovat hienoja mahdollisuuksia oppia uutta ja saada kokonaisvaltaisempi kuva perhetyöstä. Lisäksi moneen muuhunkin pääsee mukaan ihan vain kysymällä.
Pohdittavaa
· Millaisena koet oman resilienssisi ja miten toivoisit sen kehittyvän?
· Pysähdytkö tarpeeksi usein tarkastelemaan omaa jaksamistasi ja vointiasi? Mikäli sinulla on voimavaroja, kysytkö niitä myös läheisiltäsi?
· Kun kohtaat haasteen mieti, mistä kaikesta olet selvinnyt aiemmin. Mistä sait apua? Voitko käyttää aiemmin oppimiasi selviytymiskeinoja tässä hetkessä?
· Millaisia voimavaroja ja vahvuuksia sinulla on?
Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut laajenevat jatkuvasti ja erilaisia palveluja on saatavilla maksutta ja anonyymisti. Opiskelijoille on opiskeluterveydenhuolto. Korkeakouluopiskelijat saavat keskusteluapua YTHS:n kautta soittamalla numeroon 0467101073. Tarvittaessa Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden numerossa 0925250111.
Hyvän mielen huhtikuuta kaikille toivottaen,
Kaisa Roponen
Blogin kirjoittaja on Tapaamispaikka Poukamassa harjoittelua suorittava, Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskeleva tuleva sosionomi.
