Hallitus on antanut 17.2.2022 esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta. Tällä hetkellä raiskauksen tunnusmerkit täyttyvät, kun teossa on mukana väkivaltaa tai väkivallan uhkaa ja uhri on puolustuskyvytön. Raiskauksen määritelmä muuttuu niin, että jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto. Jos uhri ei ole mukana vapaasta tahdostaan, kyseessä on raiskaus.
Tiedämme, että Suomessa käytetään enemmän väkivaltaa kuin muissa länsimaissa. Vuonna 2021 poliisille ilmoitettiin 1806 raiskausta eli 356 tapausta (24,6 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2020. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 2 055, mikä on 16,1 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi ilmoitettiin 1 415 muuta seksuaalirikosta. Näistä 726 oli seksuaalista ahdistelua. (Suomen virallinen tilasto) Arvioimme myös, että suuri osa väkivallasta ei tule poliisin tietoon.
Miksi?
Häpeä – Väkivallan kokijan häpeän tunne voi estää häntä puhumasta asiasta kenelläkään. Kokija voi ajatella, että väkivalta häntä kohtaan on oikeutettua. Häpeää aiheuttaa erityisesti ne tilanteet, jossa ei ole itse osannut puolustautua. Jos ei itse osaa vastata kysymykseen mitä itse teki tilanteessa, ei kysymystä halua kuulla keneltäkään muultakaan.
Pelko – Moni nainen, joka on kokenut väkivaltaa, pelkää että väkivalta eskaloituu, jos hän kertoo asiasta muille. Valitettavasti näin voi käydäkin. Suurimmat riskit väkivaltaisissa parisuhteissa ajoittuvat erotilanteisiin. Noin 20 naista vuodessa kuolee Suomessa puolisonsa tai ex-puolisonsa väkivallan seurauksena. Pelon tunne on siis relevantti.
Epätietoisuus – Osa ymmärtää eläneensä väkivaltaisessa suhteessa vasta, kun hakea apua. Se, että väkivalta voi olla myös taloudellista, henkistä tai digitaalista ei ole kaikilla tiedossa. Parisuhteessa tapahtuva raiskaus on tabu, josta ei pitkään puhuttu missään. Epätietoisuus siitä, mistä voi hakea apua tai mitä tilanteessa voi tehdä, voi estää rikosilmoituksen tekemistä.
Traumatietoisuuden lisääntyessä on tullut tietoa siitä, että ihmismieli ja keho voi äärimmäisessä traumatilanteessa lamaantua täysin. Kun ymmärrämme että tilanteessa ei ole ulospääsyä, emmekä siis voi paeta eikä taistella, ainoa selviytymiskeino on fyysinen ja psyykkinen lamaantuminen. Ihminen ikään kuin poistuu omasta kehostaan, ja kokee, että teko kohdistuu johonkin toiseen, ei itseen. Näin moni raiskattu nainen kuvaa kokemuksiaan.
Rikosuhripäivystyksestä (RIKU) saa tukea ja neuvontaa myös seksuaalirikoksen uhrille rikosprosessin kaikissa vaiheissa. Tukihenkilön saa tueksi esim. rikosilmoituksen tekemiseen, esitutkintaan, oikeudenkäyntiin tai muihin tarvittaviin tilanteisiin. Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:stä saa apua väkivallan käsittelemiseen 24/7 Turvakoti Ainasta ja ajanvarauksella Kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevästä. Soiten Seri-tukikeskukseen on hyvä olla yhteydessä mahdollisimman nopeasti, jos epäilee tulleensa raiskatuksi. Monenlaista apua on saatavilla, kunhan asiasta uskaltaa puhua.
Yksikönjohtaja/sosiaalityöntekijä Jessica Sundström
Ensi- ja turvakoti Aina 044 336 0056
Kriisi- ja väkivaltatyön yksikkö Väkevä 044 751 7685
Rikosuhripäivystys 044 054 8265
Seri-tukikeskus (Soite) 06 826 4344
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. 4. Vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.2.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/2021/04/rpk_2021_04_2022-01-19_tie_001_fi.html
