Mä oon Martti, 17v, ja asun Lahessa. Mun perheeseen kuuluu äiti, iskä ja isosisko. Meillä on ihan kiva perhe.
Koulussa mä oon ysiluokalla ja nyt sielläkin on ihan kivaa, kun ei oo enää etäkoulua. Korona oli ärsyttävä, ku ei voinu hengaa kavereiden kanssa ja etätunneilta tuli lintsailtua. Sillon ei vaan mikään enää kiinnostanu. Koulusta alko tulla valituksia mun vanhemmille ja sit nekin tajus et mua ei kiinnosta. Ne alko rajottaa mun menemisiä, mut en enää välittäny. Aloin oleen vaan kavereitten kans ja lintsattiin. Jäätiin kaikessa niin paljon jälkeen, että jäätiin luokalle. Mua ahdisti kaikki ja sit ku siskon kundikaveri anto meille kannabista niin otettiin. Se oli mulle uus juttu, mut ei mun kavereille.
Kerran otettiin juoksukaljat ni jäätiin kiinni. Vartija löysi samalla mun repusta vähän hasista. No sit tuli poliisi ja se alko jututtaa mua. Se kyseli kaikkee muutaki mun elämästä ja se tais tosissaan välittää miten mulla menee. Se kuunteli mua ja se sai mut tajuumaan et mun kaverit ei oo mulle oikeita kavereita ja mä tarviin jotain tukee mun ongelmiin.
Martin tarina on fiktiivinen. Sen loivat kaksi nuorukaista, jotka olivat mukana Nuoret väkivaltaa vastaan- hankkeessa kehittäjänuorina ja toimivat edelleen yhdistyksemme vapaaehtoisina. Tarinalla he haluavat tuoda esiin sitä, että kuka vaan nuori voi joutua tilanteeseen, jossa omat voimat ja taidot eivät riitä jaksamiseen ja tilanteen selvittelyyn. Vaikka vanhemmat välittäisivät nuoresta, he eivät välttämättä huomaa nuoren pahaa oloa, jos ovat kiireisiä ja yhteisiä hetkiä ei ole.
Vaikka suurimmalla osalla nuorista menee elämässä hyvin, vapaaehtoisnuoria huolestuttaa nykynuorten tilanne epävarmassa maailmassa.
Nuoret kaipaavat sitä, että heitä kuunnellaan, heistä ollaan aidosti kiinnostuneita ja ongelmien ilmaantuessa autetaan ratkaisemaan niitä. Meidän aikuisten tehtävä on luoda nuorille turvalliset kasvuolosuhteet, tukea ja kannustaa heitä elämän polulla kohti mielekästä aikuisuutta.
Viesti nuorilta nuorille:
Nuorena tehdyt jutut vaikuttaa sun tulevaisuuteen.
Mieti mitä sä oikeesti haluut ja mee rohkeesti sun unelmia kohti!
Kirjoittajat ovat Lahden ensi- ja turvakoti ry:n kaksi vapaaehtoisnuorta ja Väkivaltatyöntekijä Heli Lehtinen