Mikä doula?
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten vapaaehtoinen doula on tukihenkilö, joka on perheen tukena odotusaikana ja vauvan syntyessä. Sana doula juontaa juurensa kreikan kielestä ja se tarkoittaa palvelijatarta. Doula kuuntelee herkällä korvalla synnyttämään menevän perheen toiveita ja ajatuksia ja ottaa ne huomioon. Doulan tärkein tehtävä on olla läsnä.
Vapaaehtoisen doulan kanssa tavataan jo ennen synnytystä ja vielä vauvan syntymän jälkeen. Doulan kanssa voi puhua raskaudesta, perhe-elämästä, synnytyksestä ja muista perheelle tärkeistä asioista.
”Synnytykseen valmistautuminen auttoi siihen, että tiesin koko ajan mitä tapahtui. Oli luottavainen ja turvallinen olo. En joutunut epätoivon valtaan missään vaiheessa. Doulan läsnäolo poisti pelkoni ja jännitykseni, uskalsin heittäytyä ja kuunnella omaa kehoani.”
Näin se alkoi Lahessa
”Doula auttaa synnyttäjää! Lahdessa käynnistymässä vapaaehtoisten doulien tukitoiminta” Näin kirjoitti Lahden paikallislehti joulukuun toisena päivänä vuonna 2009. Seuraavan vuoden tammikuussa oli ensimmäisten vapaaehtoisten haastattelu, helmikuussa alkoi perehdytys ja koulutus, mukana oli kahdeksan doulatoiminnasta kiinnostunutta vapaaehtoista. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistyksen Kumppanuus ja ryhmätoiminta vanhemmuuteen tukena -hankkeen kanssa. Ensimmäisen vuoden aikana tiedotettiin, motivoitiin vapaaehtoisia ja odotettiin ensimmäisiä tukisuhteita. Vuoden loppua kohden meillä olikin ensimmäiset tukisuhteet käynnistyneet. Alussa doula oli ainoastaan äidin tukena, tällä hetkellä voimme tukea koko perhettä synnytyksessä.
Tuemme erityisen tuen piirissä olevia perheitä tai yksin synnyttäjiä. Meillä on kaksitoista mahtavaa vapaaehtoisdoulaa ja tuettavan matkaan lähtee aina kaksi vapaaehtoista. Tukisuhde voi olla vain synnytykseen liittyvää tukea tai perhedoulausta, jolloin tuki jatkuu vielä synnytyksen jälkeen lapsivuodeajan perheen kotona. Elämän alku on aina yhtä ihmeellinen ja ainutkertainen kokemus myös doulalle.
Miisa, vapaaehtoisdoulamme ajatuksia
“Muut harrastavat sukkien neulomista tai ukulelensoittoa, minä harrastan synnytyksiä”. Näin olen tokaissut monelle ystävälleni, jotka kummastelevat vapaaehtoistyötäni.
Aloitin Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen vapaaehtoisena doulana noin neljä vuotta sitten jäätyäni eläkkeelle. Olin ”ummikko” mitä tulee raskauteen, synnytykseen, imetykseen ja lapsivuodeaikaan. Olin nuorena tyttönä harjoittelussa pienen kunnansairaalan synnytysosastolla ja sain siellä seurata hieman kätilöiden työskentelyä. Omat kolme lastani synnytin 80-luvulla, jolloin synnyttämiseen suhtauduttiin hyvin eri tavoin kuin nykyään. Käänteentekevä tapahtuma oli lapsenlapseni syntymä, joka ajoittui samaan ajankohtaan vapaaehtoistyöni aloittamisen kanssa. Hämmästellen seurasin tyttäreni intensiivistä valmistautumista synnytykseen koko hänen raskautensa ajan. Opin mullistavia asioita paitsi raskaudesta ja sen eri vaiheista, myös nykyajan äitiydestä.
Nyt olen ollut doulana jo 11:ssä synnytyksessä. Olen kohdannut erilaisia äitejä ja kuullut monenlaisia elämäntarinoita, mutta minulle he kaikki ovat olleet yhdenvertaisia naisia ainutlaatuisessa tilanteessa. He ovat olleet tärkeimpiä opettajiani ja koen, että olen saanut huikeita kokemuksia ja ymmärrystä elämästä.
Minulle on tärkeää tavata synnyttäjä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raskautta. Ehdimme tutustua toisiimme ja luoda turvallisen doulasuhteen. Kuuntelen herkällä korvalla synnyttäjän toiveita ja ajatuksia. Synnytykseen valmistautuminen niin fyysisesti kuin henkisesti on yksi tärkeimmistä asioista. Raskauden loppupuolella keskitymme konkreettisiin käytännön asioihin. Kun kätilö tuo ammatillisen osaamisensa mukaan, on synnyttäjän ympärillä niin turvallinen tiimi, että hän voi rentoutua ja laskeutua synnytyskuplaansa.
Elämme hyvin suorituskeskeisessä kulttuurissa: yritämme kontrolloida asioita, jotka lopulta soljuvat omalla painollaan ja luonnonmukaisesti. Kaikilla naisilla on oikeus hyvään, aktiiviseen ja voimaannuttavaan synnytykseen. Sillä on suuri merkitys äidin ja lapsen keskinäisen suhteen muodostumiselle. Synnytys on äidin ja vauvan yhteinen matka, jossa doula on etuoikeutettu opas ja matkakumppani.
”Me olimme hyvä tiimi minä, puoliso ja doula”, totesi eräs juuri synnyttänyt onnellinen äiti. 😊
Blogin kirjoittaja: vauvaperhetyöntekijä Sinikka Walldén 
