Tulin Jannikaan 1,5 vuotta sitten. Kuulin Jannikasta Halso-poliklinikalta ja kävin Jannikassa ensimmäisen kerran raskausaikana. Silloin koin, etten tarvitsisi apua. Lopetin huumeiden käytön heti, kun tein positiivisen raskaustestin, mutta ajatus- ja käytösmallini olivat edelleen käyttökulttuurissa. Kun vauva syntyi, tajusin että tarvitsen apua ja otin yhteyttä Jannikan työntekijään. Vaikka olin raskausajan selvinpäin en ollut työstänyt riippuvuuttani mitenkään, koska en myöntänyt itselleni ongelmaa. Tulin uudelleen käymään Jannikassa vauvan ollessa pari viikkoinen ja yhteisökuntoutuksessa aloitimme, kun vauva oli 3 kk.
Muistan, että olin ensimmäiset päivät aika hiljainen, mutta huomattuani miten avoimesti kaikesta puhuttiin, uskaltauduin itsekin kertomaan mieliteoista ja silloin lähdin toipumisen tielle. Koin, että oli helpompaa puhua ja kertoa kokemuksia ihmisille, jotka omaavat samankaltaisia kokemuksia. Olen Jannikassa ollessani käsitellyt asioita lapsuudestani asti tähän päivään ja saanut tukea vanhemmuuteen. Kun vauva syntyi minua pelotti osaanko olla äiti. Olen kuitenkin kuntoutuksen aikana saanut rohkeutta ja tietoa turvallisesta vanhemmuudesta. Olen löytänyt itseni ja muuttanut koko ajatus- ja käytösmallini. Olen rakentanut uusia ihmissuhteita ja oppinut pyytämään ja antamaan anteeksi. Kun tulin kuntoutukseen olin hukassa ja todella rikki, mutta Jannikassa olen saanut korjata itseni pikkuhiljaa. Olen oppinut tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Olen rehellinen ja avoin. Koen itseni arvokkaaksi ja rakkaaksi. Olen saanut yhteisöstä hyviä ystäviä ja vertaistukea. Tahdon kiittää Jannikan työntekijöitä, että minut kohdattiin ihmisenä ja läpi kuntoutuksen minuun on aina uskottu.
Oltuani kuntoutuksessa muutaman kuukauden ajattelin, että lopettaisin, mutta jatkoin kuitenkin kuntoutusta. Näin jälkeenpäin katsottuna tuo hetki on ollut toipumiseni käännekohtia. Silloin kun tuntuu että haluaisi lopettaa, kannattaa jatkaa! Omalla kohdallani muutos itsessäni alkoi tapahtua noin puolenvuoden kohdalla kuntoutusjaksoa. Silloin aloin olla valmis käsittelemään asioita, joita olin hoitanut päihteillä. Ilman yhteisön tukea ja luottamusta en olisi ikinä haastanut itseäni kohtaamaan niitä asioita, joista lopulta vapauduin.
Painotan sitä, että tähän kaikkeen on mennyt paljon aikaa. Uskon itse, että toipuminen päihderiippuvuudesta on koko loppuelämän prosessi, mutta sen ei tarvitse antaa määrittää kuka on. Kannustan ottamaan yhteyttä Jannikaan, jos kamppailet päihderiippuvuuden kanssa. Yhteisö auttaa!
Kiitos Pidä Kiinni® Jannika!
Kirjoittaja on Pidä Kiinni® Jannikan yhteisön asiakasäiti
