Ero lapsiperheessä
Teen vuorotteluvapaan sijaistusta Ero lapsiperheessä -työssä. Työ on ainutlaatuinen yhdistelmä keskustelutyötä aikuisten kanssa sekä yksilötyöskentelyä lasten kanssa. Työ sisältää tapaamisia aikuisten kanssa yksilöinä sekä pareina. Vanhempi, joka hakeutuu tapaamiseen voi pohtia eron mahdollisuutta parisuhteessaan, olla eroamassa tai eronnut jo aikaisemmin, mutta eroon liittyvät asiat ovat nyt nousseet pintaan. Tapaamisissa itse koen tärkeäksi aidon läsnäolon ja jokaisen kohtaamisen omana itsenään.
Ero koskettaa perheen jokaista osapuolta ja tuo monia muutoksia tullessaan. Usein ero vaikuttaa ihmissuhteisiin, jaksamiseen, taloudelliseen tilanteeseen ja tukiverkostoon. Erokriisi voi myös heijastua vanhemman oman arvon tunteeseen ja saada kyseenalaistamaan omaa vanhemmuutta. Erokriisin läpikäyminen vie aikaa ja tärkeää on huolehtia omasta ja lapsen jaksamisesta.
Chatistä apua arkeen
Kevään poikkeusolot näkyivät myös työssämme ja töitä teimme enimmäkseen etänä. Otimme myös uusia askelia tekemässämme työssä ja Ensi- ja turvakotien liiton Apua eroon -chat toiminta on tullut osaksi yhdistyksemme toimintaa. Chatissä kysymään voi tulla spesifiä kysymystä koskien erotilanteita ja käytännönasioita tai tulla keskustelemaan eroon liittyvistä mieltä askaruttavista asioista. Chat päivystysvuoroillani, olen saanut ilokseni huomata, että chat on otettu hyvin vastaan, asiakkaat ovat löytäneet sen ja vanhemmat tulevat keskustelemaan chattiin laaja-alaisesti erilaisista asioista. Chat keskustelu ei ratkaise ongelmia samalta istumalta, mutta keskustelu voi tuoda oivalluksia, auttaa jaksamaan ja antaa tietotaitoa siitä miten toimia erossa.
Erotyöskentely lasten kanssa
Lasten erotyöskentely sisältää yleensä viisi työskentelykertaa työntekijän kanssa ja tämän lisäksi alkutapaamisen vanhempien kanssa sekä lopputapaamisen, jossa käymme läpi työskentelyssä heränneitä aiheita yhdessä vanhempien kanssa. Lasten kanssa tehtävän työskentelyn tavoitteena pidän sitä, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi omana itsenään. Työskentelyn on myös edettävä lapsen tahtisesti ja lasta kuunnellen. Koen tärkeäksi sen, että lapsi pystyisi tuomaan esiin erossa häntä mietityttäviä asioita ja keventämään näin omaa taakkansa edes hiukan.
Lasten kanssa käymme leikin ja tekemisen kautta läpi vanhempien eroa ja siitä syntyviä tunteita. Puhumme siitä, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja vanhempien eroon voi liittyä usein ristiriitaisiakin tunteita. Mietimme mitä muutoksia ero elämään on tuonut ja miltä ne ovat tuntuneet. Käymme tehtävissä läpi myös faktatietoa koskien eroa, kuten sen ettei ero ole koskaan lapsen syy eikä lapsi olisi voinut tehdä mitään toisin estääkseen eroa. Huomioimme myös sen, ettei ole lapsen tehtävä kantaa huolta vanhemmasta, vanhemmat saavat apua tukiverkostostaan ja lapsella on lupa elää lapsen elämää.
Tärkeänä osa-alueena työskentelyä pidän tunteiden käsittelyä ja tunnetaitojen läpikäymistä. Lasten kanssa mietimme mitä tunteita on olemassa, miltä ne tuntuvat, milloin niitä on tuntenut ja miten tällöin on toiminut. Piirrämme isolle paperille kehon ääriviivat ja väritämme missä mikäkin tunne on tuntunut ja minkä värinen se tunne olisi. Käymme myös usein läpi kiukkua ja sitä, miten kiukkua voi purkaa hallitusti. Tähän apuna käytämme usein Kiukkuajokorttia, jota suorittaessa harjoittelemme erilaisia keinoja purkaa kiukkua hallitusti. Näitä ovat mm. tyynyyn huutaminen, tasajalkaa hyppiminen ja sanomalehtipötköllä tyynyn paukuttaminen. Tällöin kiukku pääsee ulos luvallista kautta eikä purkaudu niin helposti esimerkiksi toisiin kohdistuvana toimintana.
Käymme usein lasten kanssa läpi myös itsetuntoon liittyviä asioita ja mietimme, mitä hyvää lapsessa on. Nämä asiat kirjoitamme ylös kehukukkaan, jonka lapsi saa mukaansa kotiin. Moni lapsi yllättyy siitä, kuinka paljon heissä onkaan positiivisia ominaisuuksia.
Joskus nimeämme huolia ja syötämme ne Huolisyöpölle. Huolisyöppö pehmolelu ei pelästy mitään huolia, vaan saa niistä ravintoa. Huolisyöppö myös kertoo neuvoja koskien kyseistä huolta. Varsinkin pienempien lasten kanssa käymme asioita usein läpi lelujen ja leikin kautta. Joskus käsinuket tai nallet ovat osa jokaista käyntikertaa. Tällöin lelut usein kysyvät työntekijän puolesta kysymykset sekä vastaavat lapsen puolesta kysymyksiin. Tämä antaa lapselle etäisyyttä vaikeaan asiaan, jolloin siitä puhuminen usein muuttuu helpommaksi.
Työssäni koen erityisen tärkeäksi luoda lapselle paikan jossa hän voi halutessaan kertoa haavoittuvaisia ja vaikeita asioita. Jokainen lapsi on myös erilainen. Toinen lapsi sanoittaa runsaammin omia mietteitään ja tunteitaan, toinen lapsi prosessoi asioita enemmän sisäisesti. Tällöin asioista kuuleminen ja tieto voivat tuoda helpotusta lapsen omaan huoleen, vaikka lapsi ei aktiivisesti kertoisi omia mietteitään. Joskus lapselle voi olla myös helpompaa kertoa mietteistään perheen ulkopuoliselle luotettavalle aikuiselle, jolloin lapsen ei tarvitse suojella vanhemman tunteita.
Koen olevani työssäni etuoikeutetussa asemassa saadessani olla niin lähellä monen perheen ja yksilön haastavaa elämänvaihetta. On hienoa, että vanhemmat hakevat itselleen tukea vaikeassa elämäntilanteessa ja huomioivat myös lapsen kokeman suuren elämänmuutoksen.
Näillä mietteillä toivotan iloa ja intoa kesään ja sen viettoon jokaiselle!
Sanna Kuosa, erotyöntekijä
