OSALLISUUS
Osallisuus ymmärretään yleensä tunteena, joka syntyy kun ihminen on osallisena jossakin yhteisössä esimerkiksi: opiskelun, työn, harrastus– tai järjestötoiminnan kautta. Yhteisöissä osallisuus ilmenee jäsenten arvostuksena, tasavertaisuutena ja luottamuksena, sekä mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössä. Osallisuuden kokemus syntyy vuorovaikutuksessa ihmisten välillä.
Mielestäni tähän hyvään luetteloon/määritelmään voisi lisätä myös perheen. Perheeseen kuulu usein kaksi tai useampia jäseniä. Erilaisia perheitä ovat mm. ydin-, sateenkaari-, yksinhuoltaja-, uusperhe jne.
Perheen sisällä tapahtuva väkivalta vaikuttaa yksilön osallisuuden tunteeseen sekä tekijällä, kohteella, että väkivallan todistajilla. Kaikilla osapuolilla on oma tiensä parhaimmillaan takaisin perheen osallisuuteen. Toinen vaihtoehtohan on se, että molemmat aikuiset jatkavat omaa tietään elämäänsä eteenpäin.
Osallisuus näkyy väkivaltatyön asiakkaan kohdalla niin, että hän voi itse vaikuttaa niihin asioihin ja tapaan, jolla asioita käsitellään sekä tapaamistiheyteen.
Tapaamisten lopussa usein kysytäänkin, onko tapaamisesta ollut hyötyä ja että tavataanko uudelleen.
Ajoittain asiakkaalle lähetetään mm. mobiilikysely siitä, kuinka eri osa-alueet ovat elämässä muuttuneet. Vaikuttavuus esiin -kysymyksissä arvioidaan ongelman muuttumista, päivittäistä selviämistä, tyytyväisyyttä ihmissuhteisiin, oman olon turvallisuutta sekä tulevaisuuden toiveikkuutta 0-5-asteikolla. Hyvää osallisuutta niissä asioissa, joissa olet mukana.
Arto Lillvis, väkivaltatyöntekijä
Väkivaltatyön avopalvelu
