Mä kävin tapaamassa Päiviä ja Annua meiän Tapaamispaikalla. Ne on siellä töissä. En tienny tarkkaan, mitä siellä Tapaamispaikalla oikein tehdään ja ketä siellä tavataan. Siel oli leluja, pikkukeittiö, autorata..paljon kivoja juttuja ja tosi viihtyisää! Lapset tapaa siellä vanhempiaan, joiden luona ne ei asu. Se on sellanen määrätty juttu jos halutaan varmistaa, että tapaamisissa kaikki sujuu hyvin ja lapsilla on hyvä olla.
Päivi ja Annu kertoi, että:
”Tapaamispaikkatoiminnalla turvataan lapsen oikeus ja mahdollisuus tavata omaa vanhempaansa turvallisesti. Tapaamisissa eletään tätä hetkeä eikä tavoite ole entisten asioiden käsittelemisessä. Työntekijöiden tärkeitä tehtäviä ovat: 1) lapsen turvallisten suhteiden takaaminen, 2) vanhemmuuden tukeminen ja 3) lapsen äänenä toimiminen.”
”Alkutyöskentelyssä täytetään muutamia lomakkeita ja huolehditaan siitä, että lapsen tarina tulee kuulluksi vaikkei keskitytäkään entisiin asioihin. Tapaamisissa lapselle annetaan mahdollisuus olla lapsi, jonka ei tarvitse kantaa vastuuta asioista. Jos työntekijöille nousee huoli lapsesta niin niin tieto välitetään eteenpäin.”
Mä mietin, et mitä ne lapset ajattelee kun ne tulee niihin tapaamisiin? Päivi ja Annu sanoi, että osa lapsista tulee tosi mielellään. Jotkut vähän arastelee ja jää ovenrakoon. Joskus on lapsia, jotka ei halua tulla ollenkaan. Niitä ei pakoteta, mutta rohkaistaan vaikka tulemaan ovelle tervehtiin. Lapsilla saattaa olla huoli vanhemman jaksamisesta ja ne ehkä miettii, onko vanhempi kunnossa ja onko se levännyt ja syönyt. Tai juonu jotain.
Sit ne tapaamispaikkatyöntekijät kertoi, et vanhempia kannustetaan ja rohkaistaan vanhemmuudessa ja pienten lasten kanssa olemisessa. Et ne uskaltaisi ottaa lapsia syliin ja vaikka leikkiä niiden kanssa. Ja tuetaan rakentaan luottamusta niin, että lapsi alkaa luottaan ja lapsen asiat tulee näkyviksi. Vanhemmat saa palautetta koko ajan ja niille kerrotaan, miten ne voi toimia jatkossa. Hyvät asiat nostetaan esille ja tukea saa asioihin, joita tarttee vielä opetella.
Kiitos Päivi Salonen ja Annu Kaitto! Mul oli kivaa.
