Hankkeet

Vanhemmuus vahvaksi erossa -hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja kehittää toimintamalleja, joilla tuetaan Lapin maakunnan lapsiperheitä erotilanteissa siten, että lapsella säilyvät kiinteät suhteen vanhempiin, isovanhempiin ja muihin lapselle tärkeisiin läheisiin ihmisiin.

Kehittämistyön keskiössä ovat toimintamallien kehittäminen teknologiavälitteisiksi niin, että riippumatta välimatkoista kaikilla perheillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada tukea ja neuvontaa erotilaneessa. Lisäksi vahvistetaan ammattilaisten tieto-taitoa ja osaamista järjestämällä kouluttautumismahdollisuuksia. Hankkeen aikana kootaan ja käynnistetään myös paikallisia sekä maakunnallisen eroauttamisen verkostojen toiminta.

Hankkeen tuloksena syntyy matalan kynnyksen lappilainen eroauttamisen toimintamalli, jossa hyödynnetään teknologiavälitteisyyttä ammatillisesti, vertaisesti ja vapaaehtoistoiminnassa. Perheet saavat erotilanteessa oikea-aikaisesti neuvontaa, ohjausta ja tukea lähipalveluina arkiympäristössään.

Vanhemmuus vahvaksi erossa -hanke on osa Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hanketta. Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hanke on osa valtakunnallista Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Hankkeen keskiössä ovat lapsi- ja perhepalveluiden saatavuutta ja selkeyttä vahvistava palvelu- ja toimintamalli sekä perheiden voimavaroja, osallisuutta ja vanhemmuutta tukevat toimet ja palvelut. Kokonaisuus toteutetaan laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken huomioiden saamenkieliset perheet ja heidän palvelutarpeensa. Lue lisää Lapin Lape-hankkeesta täältä.

Katso video Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta täältä.

Tule mukaan kehittämistyöhön: 

Lisätietoja: Suunnittelija Katariina Silvennoinen, katariina.silvennoinen@lapinensijaturvakoti.fi, 040 125 3320

Hankkeen kuulumisia 6/2018

Eropalveluiden kartoitus:

Tammikuussa koottiin yhteenveto Lapin maakunnan vanhemmuuden ja parisuhteen tuen sekä eroauttamisen palveluista vuonna 2017 tehdyn palvelukartoituksen mukaan.  Kartoituksen mukaan alueella olevat eropalvelut keskittyvät suurimpiin kuntiin ja pienissä kunnissa erotilanteisiin palveluja ei ole niin helposti saatavilla lähipalveluina. Lapin Maakunnan vanhemmuuden ja parisuhteen tuen sekä erotilanteen palvelut kartalla löytyvät netistä https://prezi.com/o6748rar2tja/vanhemmuuden-ja-parisuhteen-tuen-seka-erotilanteen-palvelut-kartalla/.  Kaikkia on kannustettu ilmoittamaan palveluistaan  www.apuaeroon.fi sivustolla.

Pilotoinnit:

Vanhemman neuvo ryhmä verkossa oli suunniteltu syksylle 2017. Ryhmään ei saatu riittävästi osallistujia ja uusi ryhmä oli tarkoitus aloittaa maaliskuussa 2018. Markkinoinnista huolimatta ryhmään ei ilmoittautunut riittävästi osallistujia, jotta se olisi voitu toteuttaa. Eropalveluiden kehittämistyötä jatkettiin yhdessä ensi- ja turvakotienliiton eroauttajien kanssa. Kehittämisen tuloksena aloitettiin maaliskuussa 2018 Lapin ensi- ja turvakodin kotisivuilla ja apuaeroon.fi sivustolla Tukea eron jälkeiseen vanhemmuuteen -ryhmächat. Ryhmächatit toteutettiin kahdeksan kertaa ja niiden teemat olivat Vanhemman neuvo ryhmien teemojen mukaisia (eron tuomat muutokset aikuisen ja lapsen elämässä, yhteistyövanhemmuus, lapsen tunteet ja tarpeet vanhempien erotessa, vanhemmuus ja lapsen arki, vuorovaikutustavat, ongelmista kohti uusia ratkaisuja, uudet suhteet ja vanhemmuus).

Tietoa ja tukea lapsiperheen eroon Facebook-live -tilaisuuksia pidettiin tammi-, helmi-, ja toukokuussa. Livelähetys toteutettiin eroneuvo-menetelmään perustuen. Livelähetyksessä eroneuvokoulutuksen käynyt ammattilainen ja vapaaehtoinen keskustelivat yhteistyövanhemmuuteen ja lapsen kokemukseen erossa liittyvistä teemoista. Live-lähetykset olivat pituudelta 26 minuutista 45 minuuttiin.

Koulutus:

Vanhemman neuvo ryhmänohjaajien koulutus alkoi Kittilässä toukokuussa 2018. Koulutuksen aloitti yhdeksän ammattilaista Lapin maakunnasta.

Syksyllä 2018 toteutuvaa ns. avainhenkilökoulutusten suunnittelua jatkettiin. Tarkoituksena on järjestää koulutusta lapsiperheiden peruspalveluissa (mm. neuvolat, päiväkodit, koulut, perhetyö, palveluohjaajat) työskenteleville parisuhde- ja eroteemoista. Koulutus on yhden päivän mittainen ja toteutetaan saman sisältöisenä Torniossa, Sodankylässä ja Rovaniemellä.

Kehittämistyö:

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen sekä eroauttamisen kehittäjätiimi on jatkanut kokoontumisia joka toinen kuukausi helmiskuusta 2018 lähtien. Kehittäjätiimissä on kuultu mm. eri toimijoiden esittelyjä, Rovaniemen lapsiperheille tehdyn kyselyn tuloksia, tutustuttu Luo luottamusta suojele lasta -verkkomateriaaliin sekä työstetty yhdessä kehittäjätiimin jäsenten kanssa Parisuhteen tuen ja eroauttamisen palvelukorttia.

Verkostot:

Hanketyöntekijä on osallistunut valtakunnallisille LAPE-päiville, Lapin Lape-hankkeen maakunnalliseen ohjausryhmään, Perhekeskustoimintamalli ja palveluohjaus tukitiimiin, Palveluohjaajien verkoston tapaamiseen, Kehittäjäasiakastapaamisiin.

Hanketyöntekijä on yhdessä muiden Lapin ensi- ja turvakodin eroauttajien kanssa kokoontuneet pohtimaan ja kehittämään eroauttamista teknologiavälitteisesti.

Muuta:

Hanketyöntekijä vaihtui helmikuussa 2018.

 

Hankkeen kuulumisia 12/2017:

Eropalveluiden kartoitus:

• Syksyn aikana palveluiden kartoitusta on täydennetty.
• Jokaisesta kunnasta pyydettiin joulukuun kehittäjätiimiin palvelukuvaukset vanhemmuuden ja parisuhteen tuen sekä eroauttamisen palveluista. Palvelukuvauksia saatiin paljon mutta ei ihan kaikista kunnista. Yhteenveto palveluista tehdään tammikuussa 2018.
• Kaikkia on kannustettu ilmoittamaan eroauttamisen palveluistaan apuaeroon.fi -sivustolla.

Pilotoinnit:

• Vanhemman neuvo ryhmä verkossa oli suunniteltu loka-marraskuulle. Ryhmään ei kuitenkaan saatu riittävästi osallistujia, jotta se olisi voitu toteuttaa. Seuraava ryhmä alkaa maaliskuussa 2018, markkinointi on jo aloitettu.
• Tietoa ja tukea lapsiperheen eroon (eroneuvo) Facebook-livetilaisuudet pidettiin loka- ja marraskuussa, joulukuun livetilaisuus jouduttiin perumaan sairastapauksen vuoksi. Seuraajia tilaisuuksilla on ollut yhteensä 26 (11 ja 15). Livelähetykset jatkuvat vuonna 2018 joka kuukauden ensimmäinen torstai osoitteessa www.facebook.com/LapinEnska/.
• Hankaluutena on ollut vapaaehtoisten mukaan saaminen livelähetyksiin. Toistaiseksi mukana on ollut yksi ja sama vapaaehtoinen. Olemme yrittäneet motivoida vapaaehtoisia osallistumaan myös siten, että ei ole pakko näkyä kasvoillaan ja osallistua nimellään lähetyksiin (kuvakulmaa voidaan säätää niin, ettei kasvoja näy ja nimi voidaan muuttaa). Perehdytystä Lapin ensi- ja turvakodin eroneuvo-vapaaehtoisille pidetään tammikuussa 2018.
• Ensi- ja turvakotien liitto palkitsi kunniamaininnalla liiton jäsenyhdistysten vapaaehtoisten kiittämistilaisuudessa Lapin ensi- ja turvakodin eroneuvo-ryhmän Facebook-livetilaisuuksiin osallistumisesta.
• Kehittäjätiimissä ammattilaisia on kannustettu käyttämään vanhemmuussuunnitelmaa eroperheiden kanssa työskentelyssä. Suunnitelmaa voi soveltaa myös perheissä ja tilanteissa, joissa ero ei ole juuri nyt ajankohtainen asia.

Koulutus:

• Eroneuvo- ja vanhemman neuvo -ryhmänohjaajien koulutukset Lappiin on sovittu vuodelle 2018. Vanhemman neuvo -ryhmän ohjaajakoulutus alkaa toukokuussa ja eroneuvo -ryhmän ohjaajakoulutus elokuussa (ennakkotehtävä kesäkuussa). Koulutukset sisältävät myös teknologiavälitteisyyteen perehtymisen näissä palveluissa.
• Ns. avainhenkilökoulutukset Lapissa toteutuvat syyskuussa 2018. Tarkoituksena on järjestää koulutusta lapsiperheiden peruspalveluissa (mm. neuvolat, päiväkodit, koulut, perhetyö, palveluohjaajat) työskenteleville parisuhde- ja eroteemoista. Koulutus on yhden päivän mittainen ja toteutetaan samansisältöisenä kolmella eri paikkakunnalla Lapissa.

Kehittämistyö:

• Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen sekä eroauttamisen kehittämiseen kutsuttiin mukaan ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita. Kehittäjätiimi kokoontui joka toinen kuukausi alkaen elokuusta 2017. Kehittäjätiimissä on työskennelty seuraavien aiheiden parissa:
  • Millä tavoin parisuhde/eropalvelut näkyvät / voisivat toteutua perhekeskuksessa.
  • Nykytilan toteaminen, vanhemmuus-, parisuhde- ja eropalvelut kartalle – yhteisen kuvan rakentaminen siitä, mitä maakunnan alueelle on jo tarjolla ja millaisia puutteita on.
  • Mitä palveluja pitäisi olla? Mitä aivan ehdottomasti pitäisi kehittää?
  • Koulutus/seminaaritapahtuman ideointia pienryhmissä (millainen koulutus, missä, miksi, milloin, kuka luennoi, aika, paikka, keskeiset sisällöt, teemat, millä tavoin).
  • Työskentelyä palvelun kuvausten kanssa.
• Kehittäjätiimin kokoontumiset jatkuvat vuonna 2018 joka toinen kuukausi alkaen helmikuusta.

Verkostot:

• Hanketyöntekijä on osallistunut valtakunnallisille LAPE-päiville.
• Hanketyöntekijä on osallistunut Lapin Lape-hankkeen maakunnallisen ohjausryhmän,  perhekeskustoimintamallin ja palveluohjauksen sekä saamenkielisten palveluiden kehittäjätiimien tapaamisiin.
• Hanketyöntekijä on ollut mukana Lapin Lape-hankkeen kunta- ja seutukuntakäynneillä sekä järjestöille ja seurakunnille järjestetyssä työpajassa. Seutukuntakäynnit ja kunta-/seutukuntakohtaiset työpajat jatkuvat vuonna 2018.
• Hanketyöntekijä on ollut mukana Lapin Lape-hankkeeseen rekrytoitujen kehittäjäasiakkaiden valmennuksessa.
• Hanketyöntekijä on osallistunut Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten Lape-erotyön verkoston tapaamisiin.
• Lapin ensi- ja turvakodin eroauttajat ovat kokoontuneet pohtimaan, miten eroauttamista pitäisi kehittää yhdistyksessä niin, että se on alueellisesti kattavaa ja kaikenikäiset saavat apua. Lisäksi on pohdittu sitä, miten yhdistys haluaa profiloitua eroauttamisen asiantuntijana uudistuvassa maakunnassa.

Muuta:

• Joka toinen pari -elokuvasta järjestettiin ilmaisnäytös Rovaniemen elokuvatetatterissa 25.11.2017. Elokuvan jälkeen oli keskustelutilaisuus, jossa keskusteluteemoina olivat elokuvan herättämät ajatukset, Rovaniemen erotilanteen palveluiden esittely, millaista apua/tukea perheiden erotilanteisiin pitäisi olla ja pitäisikö avun vastaanottamisen olla vanhempia velvoittavaa. Kauppakeskuksessa (elokuvatetatteri samassa kiinteistössä) järjestettiin samaan aikaan Valoa ei väkivaltaa -oheistapahtuma, jossa eroteemaa ja erotilanteen apua nostettiin esiin. Valoa ei väkivaltaa -kampanjan teemana vuonna 2017 oli “Lapsi turvassa eron jälkeen”.

 

Hankkeen kuulumisia 6/2017 voit lukea Hankkeessa tapahtuu 617

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen sekä eroauttamisen kehittäjätiimin tapamisajat ja materiaalit löydät täältä

Tunnista väkivalta lähisuhteessa -hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa lähisuhdeväkivallasta ilmiönä sekä eri auttamis- ja tukipalveluista Lapissa. Lähisuhdeväkivallan uhrien voi olla haasteellista tunnistaa ja tiedostaa väkivaltaa omassa arjessaan koska heillä ei ole tietoa siitä, että väkivaltaa on muukin kuin fyysinen väkivalta. Tavoitteena on tuoda tietoa niin kokijalle, tekijälle, läheiselle kuin ammattilaisille.

Hankkeen aikana tuotetaan helposti ymmärrettävää ja saatavilla olevaa tietoa sekä viestintä-/tiedotusmateriaalia Lapin maakunnassa suomen, saamen (koltansaame, pohjoissaame, inarinsaame) ja englannin kielellä. Loppukeväälle on suunnitteilla myös teeman mukainen kampanjapäivä, josta lisää myöhemmin. Hanke on oikeusministeriön rahoittama.

Lisätietoja: Graafinen suunnittelija Tanja Havela, tanja.havela@lapinensijaturvakoti.fi, 040 668 7278

---

Materiaali

Esite

Suomi
Englanti (in English)
Pohjoissaame (davvisámi)
Inarinsaame (anarâškielâ)
Koltansaame (sää’mǩiõll)

 

Kortti

Suomi
Englanti (in English)
Pohjoissaame (davvisámi)
Inarinsaame (anarâškielâ)
Koltansaame (sää’mǩiõll)

 

Kirjamerkki

Suomi
Englanti (in English)
Pohjoissaame (davvisámi)
Inarinsaame (anarâškielâ)
Koltansaame (sää’mǩiõll)

---

 

Haluatko jakaa tarinasi? Oletko kokenut lähisuhdeväkivaltaa ja selvinnyt siitä? Auta myös muita tunnistamaan lähisuhdeväkivallan merkit ja ilmenemismuodot ja kerro oma tarinasi tällä lomakkeella: https://goo.gl/forms/ZMkHDVcRd6V2emYP2

Tarinoita käytetään Tunnista väkivalta lähisuhteessa -hankkeen materiaalin pohjana ja/tai otteina kuvaamassa lähisuhdeväkivaltaa, sen kokemista ja siitä selviämistä.

 

---

Hankkeen työpaja 17.1.2018 klo 12.30-15.00

Työpajakutsu

Ilmoittaudu työpajaan 10.1.2018 klo 15.00 mennessä: https://goo.gl/forms/hcvC8vDFwPdloYuC2

 

---

Hankkeen kuulumisia

15.12.2017
Hanke käynnistettiin alkukartoituksella tutustumalla aiheeseen ja siitä jo olemassa olevaan materiaaliin, hankkeisiin, tutkimuksiin, kirjallisuuteen (suppeasti), esitteisiin, videoihin jne. Kartoitukseen kuului myös alueen toimijoihin tutustuminen (mikä vielä kesken), kyselyiden valmistelu ja analysointi sekä muu tiedonkeruu.

Tällä hetkellä suunnitelmissa on pitää työpaja tammikuussa, jonne kutsumme mahdollisimman laaja-alaisen kokoonpanon eri ikäisistä ja eri taustaisia kansalaisia ja ammattilaisia pohtimaan ja ideoimaan yhdessä aiheen tiimoilta.

Vertaisvoimaa vanhemmille -hankkeen tarkoituksena on tukea vanhemmuutta perheissä, joissa on 3-6 -vuotiaita lapsia. Hankkeessa muodostetaan vertaisryhmiä, jotka on tarkoitettu vanhemmille, jotka kokevat lapsensa käyttäytymisen toisinaan haastavaksi. Ryhmissä keskustellaan arjen haastavista tilanteista ja yhdessä etsitään niihin positiivisia toimintatapoja. Kannustava kasvatus auttaa paitsi ennaltaehkäisemään tulevia mahdollisia käytöshäiriöitä, myös tukee lapsen terveen itsetunnon kehitystä. Hankkeen toiminnan taustalla on Perhekoulu Pop®-toimintamalli, joka pohjautuu perheen myönteiseen keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Ryhmissä vanhemmat saavat kokemuksen vertaistuesta ja vahvistusta omaan toimintaansa arjessa. Vanhemmat saavat lisää tietoa haastavuuden syistä ja ohjausta toimintamalleihin, jotka tunnistavat lapsen voimavarat ja haastavissakin tilanteissa positiivisesti ohjaavat lasta toivottuun käyttäytymiseen. Vanhemmuuden voimavarojen kasvaessa kannustavasta vanhemmuudesta tulee luonteva toimintamalli pikkulapsiperheiden arkeen. Tavoitteena on myös, että perheiden parissa toimivat yhteistyökumppanit tunnistavat, tietävät ja osaavat ohjata tukea tarvitsevat perheet palvelun piiriin. Hankkeen tavoitteena on antaa myös eri yhteistyökumppaneille lisää tietoa haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa toimimisesta. Hanketta rahoittaa STEA.

Lisätietoja:

Suunnittelija Katariina Silvennoinen, katariina.silvennoinen@lapinentu.fi, p.040 125 3320

 Sähköinen esite Vertaisvoimaa vanhemmille -ryhmistä

Sähköinen kirjanmerkki Vertaisvoimaa vanhemmille -hanke

 

 

Aktiivinen osallisuus arjessa on Lapin ensi- ja turvakoti ry:n toteuttama ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama kehittämishanke lappilaisten lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Hanke on kohdistettu haastavassa elämäntilanteessa olevien lapsiperheiden vanhempien tukemiseen. Kevään 2020 Covid 19-virus aiheutti yhteiskunnalle poikkeusolot ja vaikutti etenkin lapsiperheiden elämään. Muun muassa sosiaalinen eristäytyminen, lomautukset, koulujen etäopetus ovat aiheuttaneet erilaisia ongelmia perheissä ja lisänneet  vanhempien tuen tarvetta. Näihin tuen tarpeisiin hankkeessa vastataan ohjatulla vertaisryhmätoiminnalla. Hankkeessa tehtävä työ toteutetaan täysin teknologiavälitteisesti, sillä harvaan asutussa Lapin maakunnassa teknologiaan pohjautuvilla toimintamenetelmillä tuki on saavutettavissa kaikille yhdenvertaisesti. 

Yhdessä osallistujien kanssa kootaan suunnitellusti toteutettava yksilö- tai ryhmätapaamisten sarja. Teemoitelluissa tapaamisissa vanhempien kanssa etsitään heidän omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan, sekä ratkotaan arjen haitallisia toimintamalleja. Muilta vanhemmilta saatava vertaistuki on arvokas voimavara arkeen ja haastavista tilanteista yli pääsemiseen. Vanhempien arjessa toimiminen vahvistuu, jolloin heidän oma hyvinvointinsa paranee ja välillisesti siitä hyötyvät perheen lapset ja muu lähipiiri. 

Vanhemmilla on arjessa tukena ryhmätyöskentelyn aikana luotu vertaisverkosto, joka toimii yli paikkakunta rajojen teknologiavälitteisesti. Osallisille tarjotaan mahdollisuus jatkaa vertaistoimijoina uusille ryhmille.  Tavoitteena on, että hankkeen päättymisen jälkeen vanhemmat toimivat aktiivisesti omissa verkostoissaan vertaistuen antajina, saaden myös vahvistusta omaan osallisuuteensa ja merkityksellisyyteensä. 

Hankkeen aikana sekä sen päättyessä toimintamallia arvioidaan monipuolisesti, ja saaduista tuloksista tehdään avoimesti luettavissa oleva arviointiraportti. Hankkeessa syntyvää tietoa voidaan hyödyntää valtakunnallisesti auttamistyössä, ja sen hyviksi havaittuja toimintamalleja voidaan soveltaa muissakin organisaatioissa.  

Lisätiedot:

Vastaava hanketyöntekijä  Tessa Jussila  p. 040 632 5884  tessa.jussila@lapinentu.fi

Hanketyöntekijä Kimmo Nyman p. 040 686 2840 kimmo.nyman@lapinentu.fi

STRESSISTÄ SÄÄTELYYN -HANKE

Raskaus ja vanhemmaksi tulo ovat yksi suurimmista muutoksista elämän aikana. Stressiä voivat aiheuttaa yksittäiset asiat tai niiden kasautuminen. Stressi kuuluu elämään ja se on normaali tapa reagoida muutoksiin.

Vauvaperheessä stressiä ja huolta voivat aiheuttaa esimerkiksi muuttuva elämäntilanne, tukiverkoston puute tai talouteen liittyvät asiat. Raha-asioihin liittyvät huolet ovat yksi perheitä eniten kuormittavista tekijöistä. Pitkään jatkuva, toistuva tai erityisen voimakas stressi on haitallista vauvan sekä vanhemman terveydelle ja hyvinvoinnille. Toksista stressiä kokevat perheet tarvitsevat tukea jo raskausaikana. Stressistä säätelyyn – hankkeessa kehitetään vauvaperheille suunnattua ryhmätyömallia.

Perheille:

· tietoa stressistä ja sen vaikutuksista
· itsesäätelykeinoja kuormittaviin tilanteisiin
· työkaluja perheen talouden hoitoon
· vertaistukea ryhmästä

Ammattilaisille:

· tietoa stressistä ja sen vaikutuksista
· uusia työtapoja perheiden tukemiseen
· alueellista yhteistyötä

Stressistä säätelyyn -hankkeessa (2020 – 2022) ovat mukana Ensi- ja turvakotien liitto ry, Lapin ensi- ja turvakoti ry, Kokkolan ensi- ja turvakoti ja Kuopion ensikotiyhdistys useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Esitteen voit tulostaa tästä: Stressistä säätelyyn -esite

Lisätietoja:
Maritta Seppänen/Anne Mäkelä
Hanketyöntekijä/ohjaaja
p. 040 837 3005

   

Minä, tunteet ja taidot -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa ja Lapin ensi- ja turvakoti ry:n järjestölähtöisen auttamistyön arvojen mukaisesti toteutettavaa toimintaa lappilaisten yli 16-vuotiaiden nuorten ja aikuisten, erityisesti lapsiperheiden vanhempien, hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Hankkeen tavoitteena on, että osalliset saavat tuettuina apua haastaviin tilanteisiin ja elämänvaiheisiin, sekä keinoja ja menetelmiä toimia arjessa omaa hyvinvointia ylläpitäen ja vahvistaen.

Hankkeessa kehitetään kokemustoimijuutta ja ulkopuolista asiantuntijuutta hyödyntäen verkossa toimivaa vertaisryhmätoiminnan mallia. Ammatillisesti ohjatussa ryhmässä osalliset opettelevat asiantuntijan avulla toiminnallisin menetelmin konkreettisia keinoja aggression hallitsemiseen, sekä harjoittelevat uudenlaisia sosiaalisia- ja tunnesäätelyn taitoja. Näillä taidoilla on suuri merkitys esimerkiksi päihde- tai väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Osallisilla on arjessa tukena myös ryhmätyöskentelyn aikana luotu, ammatillisesti ohjattu vertaisverkosto. Jotta keskinäinen vertaistuki saadaan toimivaksi, ryhmien kokoonpanoja suunnitellessa huomioidaan esimerkiksi osallisten ikäjakauma ja ryhmät kootaan siten, että osallisilla on riittävästi yhteistä kosketuspintaa.

Ryhmän tapaamiset toteutetaan teknologiavälitteisesti, jolloin palvelu on saavutettavissa yhdenvertaisesti koko Lapin maakunnan alueella. Teknologiavälitteisyyden merkitys korostuu harvaan asutussa Lapin maakunnassa ja varsinkin pienillä paikkakunnilla vertaistuen saannin kynnys madaltuu. Helppokäyttöiset sovellukset  ja laitteet ehkäisevät digitalisaation uhkana olevaa teknologiasta johtuvaa syrjäytymistä. Osallisten digitaidot parantuvat, jolloin heidän on jatkossa helpompaa olla osallisina yhteiskunnassa ja hoitaa asioitaan verkkovälitteisesti. Ympäristöystävällinen, teknologiavälitteinen toiminta  vahvistaa myös kestävän kehityksen linjauksia.

Hankkeen aikana sekä sen päättyessä toimintamallia arvioidaan monipuolisesti, ja saaduista tuloksista tehdään avoimesti luettavissa oleva arviointiraportti. Hankkeen toiminnan vaikutusten arviointiin ja seurantaan käytetään Kykyviisari- ja Vaikuttavuus esiin -mittaristoja. Hankkeessa syntyvää tietoa voidaan hyödyntää valtakunnallisesti auttamistyössä, ja sen hyviksi havaittuja toimintamalleja voidaan soveltaa muissakin organisaatioissa.

 

Minä, tunteet ja taidot -hanke päättyi 30.6.2023

 

Hankkeen tulokset:

Minä, tunteet ja taidot -hankkeen päätavoite oli, että mielenterveys- ja /tai päihdeongelmista kärsivät ja syrjäytymisvaarassa olevat lappilaiset yli 16 -vuotiaat nuoret ja aikuiset, mukaan lukien lapsiperheiden vanhemmat saavat tuettuina apua haastaviin tilanteisiin ja elämänvaiheisiin, sekä keinoja ja menetelmiä toimia arjessa omaa hyvinvointia ylläpitäen ja sitä vahvistaen.

Hankesuunnitelman ja järjestölähtöisen auttamistyön arvojen mukaisesti hankkeessa toteutettiin teknologiavälitteinen, osallistava tuki ja vertaisverkosto apua tarvitseville lappilaisille. Yhdessä hankkeen osallisten kanssa rakennettiin suunnitellusti toteutettava yhdeksän kerran vertaisryhmätapaamisten sarja, jossa teemoitelluissa tapaamisissa vahvistettiin osallisten omien vahvuuksien tuntemista ja näkyväksi tekemistä menetelmällisesti, harjoitusten ja keskustelujen avulla. Hankkeen osallisilla oli tarvittaessa mahdollisuus osallistua yksilötyöskentelyyn.

Hankkeen toimintaa itsearvoitiin ja asiakaspalautetta kerättiin säännöllisesti. Asiakkaiden palaute oli positiivista ja hyvää. Tuen piirissä olevat saivat tuettuina apua haastaviin tilanteisiin ja elämänvaiheisiin, sekä keinoja ja menetelmiä toimia arjessa omaa hyvinvointia ylläpitäen ja sitä vahvistaen. Osalliset oppivat tunnistamaan omien käyttäytymismallien heikkouksia ja vahvuuksia sekä tunnistamaan omia tunteita. Osalliset saivat tietoa ja keinoja tunteiden säätelyyn liittyen. Osallistuminen ryhmään  toi osallisille sisältöä arkeen sekä osallisuuden kokemuksia. Vertaisuuden kokemukset voimauttivat osallisia ja auttoivat heitä pohtimaan uusia näkökulmia omiin tilanteisiinsa.

Hankkeen toimintaa markkinoitiin laajasti ja monikanavaisesti koko maakuntaan suoraan kohderyhmään kuuluville ja heitä kohtaaville julkisten palveluiden ja kolmannen sektorin ammattilaisille sekä kansalaisille muun muassa aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa.

Harvaan asutussa Lapin maakunnassa teknologiavälitteisyyden merkitys korostuu ja verkossa tapahtuvana toimintana Minä, tunteet ja taidot -hankkeen tuki oli koko maakunnan alueella saavutettavissa yhdenvertaisesti. Toiminnassa käytetyt tutut sovellukset ehkäisivät digitalisaation uhkana olevaa teknologiasta johtuvaa syrjäytymistä. Teknologiavälitteinen toiminta tuki hankkeelle asetettua kestävän kehityksen periaatetta.

Lisätiedot:

Hankepäällikkö Kristiina Luusua p.0400 814 946 kristiina.luusua@lapinentu.fi

Tietoa hankkeesta tulossa piakkoin!