Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL): Kehysriihessä on turvattava lasten ja perheiden avunsaanti 

Hallitus tekee kehysriihessä päätöksiä, joilla on pitkäkestoisia vaikutuksia lapsiin, perheisiin ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Ensi‑ ja turvakotien liitto (ETKL) korostaa, että sosiaali‑ ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat lisäleikkaukset ovat väärä ja haitallinen ratkaisu tilanteessa, jossa lapsiperheiden palvelujärjestelmä on jo valmiiksi kuormittunut ja heikentynyt. 

Lapsiperheiden palvelujen tilanne on heikko: varhainen tuki ei toteudu 

Hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi osoittaa, että lapsiperheiden palvelujen tilanne on kokonaisuutena heikko. Varhainen tuki, ennaltaehkäisevät sosiaalipalvelut ja matalan kynnyksen apu eivät toteudu yhdenvertaisesti eri hyvinvointialueilla, ja alueelliset erot ovat kasvaneet. Tämä on vastoin uudistuksen keskeisiä tavoitteita ja lisää riskiä siitä, että perheiden ongelmat kasaantuvat ja siirtyvät raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin. 

Ensi‑ ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten työ kohdistuu vahvasti varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn rajapintaan. Liiton palvelut tavoittavat perheitä ajoissa, matalalla kynnyksellä ja usein tilanteissa, joissa muu apu ei ole vielä mahdollista. Aina varhainen tuki ei ole riittävää, vaan tarvitaan vaativaa erityisosaamista, jota on myös tarjolla Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten kautta. Tämä on olennainen osa lapsille ja perheille tarjottavaa tukea ja turvaverkkoa Suomessa. 

Sosiaalihuollon leikkaukset kasvattavat kustannuksia pitkällä aikavälillä 

Sosiaalipalveluihin ja sosiaalihuoltoon uhkaa kohdistua 100 miljoonan euron vähennykset. Sosiaalipalvelu‑uudistus ‑työryhmän esittämät toimenpiteet uhkaavat heikentää sosiaalihuoltoa. SOSTE-Suomen sosiaali ja terveys ry on eriävässä mielipiteessään korostanut, että tällainen suunta heikentää sosiaalihuollon perusluonnetta: varhainen tuki, ennaltaehkäisevät palvelut ja asiakkaiden oikeusturva vaarantuvat, ja alueellinen eriarvoisuus kasvaa. Lastensuojelun Keskusliiton kansanedustajille toimittama muistio vahvistaa tätä arviota lasten ja perheiden näkökulmasta: palvelujen lakisääteisen vähimmäistason hämärtyminen ja sosiaalipalvelujen kytkeminen säästötavoitteisiin johtavat väistämättä siihen, että apua saadaan liian myöhään, vasta lastensuojelussa tai kriisiytyneissä tilanteissa. Sekä SOSTE että Lastensuojelun Keskusliitto painottavat, että sosiaalipalveluista leikkaaminen ei ole kustannusneutraalia, vaan siirtää ja kasvattaa kustannuksia myöhemmässä vaiheessa samalla kun inhimillinen hinta kasvaa. Kehysriihessä tehtävät päätökset ratkaisevat, käytetäänkö sosiaalihuollon uudistusta rakenteellisena säästövälineenä vai vahvistetaanko sen alkuperäistä tarkoitusta: turvata oikea‑aikainen tuki lapsille, perheille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. 

Järjestöt ovat osa ratkaisua myös hyvinvointialueiden näkökulmasta 

Hyvinvointialuejohtajien ja Hyvil Oy:n yhteinen kannanotto korostaa, että sosiaali‑ ja terveysjärjestöt ovat olennainen osa suomalaista palvelukokonaisuutta. Järjestöjen tarjoama matalan kynnyksen tuki, joustavat toimintamallit ja kehittämistyö tukevat hyvinvointialueiden kykyä vastata palvelutarpeisiin. Hyvilin mukaan järjestöjen rahoituksen lisäleikkauksista tulisi luopua, koska ne heikentävät koko palvelujärjestelmän toimivuutta.  

Ensi‑ ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten työ ehkäisee lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon tarvetta, vahvistaa vanhemmuutta ja lapsen turvallista arkea sekä tukee perheitä tilanteissa, joissa ongelmien kärjistyminen olisi inhimillisesti ja taloudellisesti kohtalokasta. 

Järjestöihin kohdistuvat leikkaukset eivät perustu näyttöön 

Valtiontalouden tarkastusviraston jälkiseurantaraportti rahapelitoiminnan tuotoista myönnetyistä avustuksista ei tue väitettä siitä, että järjestöavustukset olisivat tehottomia tai huonosti kohdennettuja. Raportti ei osoita järjestötoiminnan epäonnistumista, vaan tunnistaa järjestöjen keskeisen roolin sellaisten ihmisten ja perheiden tavoittamisessa, joita julkinen palvelujärjestelmä ei muutoin tavoita. Järjestöihin kohdistuvat leikkaukset eivät siten perustu toiminnan vaikuttavuuteen tai laatuun liittyviin puutteisiin.  

Päinvastoin: leikkaukset heikentävät järjestöjen mahdollisuuksia toimia pitkäjänteisesti, kehittää toimintaansa ja vastata kasvavaan avuntarpeeseen. Tämä lisää painetta hyvinvointialueille ja siirtää kustannuksia myöhempään vaiheeseen. 

Lasten ja perheiden hyvinvointi on investointi, ei menoerä 

Lapsiperheiden hyvinvointiin panostaminen on välttämätöntä ja taloudellisesti kestävää myös julkisen talouden sopeuttamistilanteessa. Talouden tasapainottamista ei tule tehdä lyhytnäköisesti ja liian nopealla aikataululla, sillä se vaarantaa ihmisten hyvinvoinnin ja muuttaa näennäiset säästöt myöhemmin mittaviksi inhimillisiksi ja taloudellisiksi kustannuksiksi.  

Ensi- ja turvakotien liitto: Apua hakevien määrä kasvanut 

Ensi‑ ja turvakotien liitto ja sen jäsenyhdistykset tukevat vauvoja, nuoria, lapsia ja perheitä tilanteissa, joissa arki on kriisiytymässä tai riskissä ajautua siihen. Liiton työ kohdistuu varhaiseen tukeen, vanhemmuuden vahvistamiseen, perhe‑ ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn sekä tilanteisiin, joissa perheiden ongelmien kasautuminen uhkaa johtaa raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin. Juuri tämä työ on keskeinen osa sitä turvaverkkoa, jonka varaan lapsiperheiden hyvinvointi käytännössä rakentuu. Jos ETKL:n palveluja ei ole, apu siirtyy myöhemmäksi, ongelmat syvenevät ja inhimillinen sekä taloudellinen hinta kasvaa: perheet jäävät ilman oikea‑aikaista tukea, lastensuojelun ja kriisipalvelujen tarve lisääntyy ja hyvinvointialueiden paine kasvaa. Kehysriihessä tehtävät rahoituspäätökset ratkaisevat, vahvistetaanko tätä ennaltaehkäisevää turvaa vai puretaanko sitä samaan aikaan, kun lapsiperheiden palvelujen tilanne on jo todettu heikoksi. Ensi‑ ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ja chat‑palvelut tavoittivat vuonna 2025 yli 20 000 lasta ja aikuista eri puolilla Suomea. Apua sai noin 15 000 aikuista ja 5 000 lasta, jotka elivät haastavissa elämäntilanteissa, kuten lähisuhdeväkivallan keskellä, vauvaperheiden erityisen tuen tarpeissa tai vanhempien erotessa. Lisäksi vertaisryhmissä ja kohtaamispaikoissa kertyi yli 50 000 osallistumiskertaa. Osallistumismäärät osoittavat, että matalan kynnyksen yhteisölliselle tuelle on kasvava tarve. Erityisesti lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrä on noussut ennätykselliseksi. ETKL:n jäsenyhdistysten väkivaltatyön palveluissa autettiin lähes 12 000 ihmistä vuonna 2025. Määrä on kasvanut yli 60 prosenttia kuluvan vuosikymmenen aikana.   

Ensi‑ ja turvakotien liiton viesti kehysriiheen 

Ensi‑ ja turvakotien liitto edellyttää, että hallitus: 

• luopuu sosiaali‑ ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkauksista 

• turvaa järjestöjen toimintaedellytykset osana hyvinvointialueiden palvelukokonaisuutta 

• vahvistaa varhaista tukea ja ennaltaehkäiseviä palveluja lapsiperheille 

Lasten, perheiden ja koko yhteiskunnan kannalta kestävä ratkaisu syntyy vahvistamalla – ei heikentämällä – järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistä turvaverkkoa. 

Lähteet 

1. Hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi: lapsiperheiden palvelujen tilanne heikko. 
   Valtioneuvoston julkaisuarkisto, 2026. 
   https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/26bcaa1e-38b4-4111-868e-2e4c092c8ae0 

2. Jälkiseurantaraportti: Rahapelitoiminnan tuotoista myönnetyt avustukset. 
   Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV), 2025. 
   https://vtv.fi/wp-content/uploads/2025/11/VTV-Jalkiseuranta-9-2022-Rahapelitoiminnan-tuotoista-myonnetyt-avustukset.pdf 

3. Sosiaali‑ ja terveysjärjestöjen työ on tärkeä osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. 
   Hyvinvointialuejohtajien ja Hyvil Oy:n yhteinen kannanotto, 2026. 
   https://stm.fi/-/sosiaali-ja-terveysjarjestojen-tyo-on-tarkea-osa-suomalaista-hyvinvointiyhteiskuntaa 

4. Lastensuojelun Keskusliitto: Muistio kansanedustajille sosiaalipalvelu‑uudistuksesta. 
   Lastensuojelun Keskusliitto (LSKL), 2026. 

5. SOSTE: Eriävä mielipide sosiaalipalvelu‑uudistuksen työryhmän raporttiin. Viite raporttiin: Sosiaalihuollon palvelu‑uudistus: Työryhmän ehdotukset. 
   Sosiaali‑ ja terveysministeriö, 2026. Sosiaali‑ ja terveysministeriön raportteja ja muistioita  2026:5. 

Ensi- ja turvakotien liitto
pääsihteeri
Oona Ylönen