Jokaisen aikuisen tehtävänä on huolehtia, että lapsi saa elää ilman väkivaltaa – Toimenpidesuunnitelma ohjaa väkivallan torjuntaa Suomessa
Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman tavoitteena on ehkäistä kaikentyyppistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa vuosina 2026–2033. Valtioneuvostotasoinen suunnitelma pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, Lanzaroten sopimukseen sekä kansallisiin säädöksiin, jotka velvoittavat torjumaan kaikentyyppistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Suunnitelmassa on 27 toimenpidettä viidessä kokonaisuudessa. Kokonaisuuksiin kuuluvat tietopohjan vahvistaminen, monialainen yhteistyö ja säädökset, osallisuus, lähisuhdeväkivallan ja seksuaaliväkivallan torjunta sekä turvallisuus kodin ulkopuolella ja digitaalisissa ympäristöissä.
Tietopohjaa tarvitaan
Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy edellyttää kattavaa ja laadukasta tietopohjaa. Suomessa väkivallan vastaisen työn tietopohjan muodostavat koulukyselyt, viranomaisrekistereihin perustuvat tiedot ja tilastot sekä viranomaisten toteuttamat tiedonkeruut.
Yksi toimintasuunnitelman tavoitteista on varmistaa keskeisten väkivaltakyselyjen kuten lapsiuhritutkimuksen jatkuvuus. Tämä on olennaista myös eettisesti kestävän päätöksenteon tueksi.
Lapsen kokema väkivalta on vahingollista
Perustuen esimerkiksi Kouluterveyskyselyn tuloksiin väkivalta perheessä on yhä liian monen lapsen arkea Suomessa. Poliisille tehtyjen ilmoitusten perusteella lähisuhdeväkivaltaan liittyvien tapausten määrä on kasvussa. Kaikkien aikuisten ja yhteisöjen tehtävänä on huolehtia siitä, että lapsi saa elää eri kasvu- ja toimintaympäristöissä turvassa ilman väkivaltaa. Olennaista on lisätä yhteiskunnallista tietoisuutta asiasta ja pyrkiä siihen, että kaikki toimijat kasvattajista viranomaisiin ja asiantuntijoihin toimisivat yhdessä samojen tavoitteiden mukaiseen suuntaan.
Väkivallan ehkäisyn lisäksi tarvitaan tukea ja apua niille, jotka ovat jo kokeneet väkivaltaa. Tuen on oltava helposti ja varhain saatavilla sitä tarvitseville lapsille, nuorille ja näiden vanhemmille.
”Jokaisella lapsella pitää olla oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan arkeen. Sen varmistaminen edellyttää yhteiskunnalta pitkäjänteistä yhteistyötä. Tarvitsemme vahvan säädöspohjan, joka kunnioittaa lapsen oikeuksia, sekä osallistavia käytännön keinoja, jotka vaikuttavat aidosti lapsen elämään niin kotona, koulussa kuin harrastuksissakin”, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Toimiva seksuaalikasvatus on tärkein keino torjua seksuaaliväkivaltaa
Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivalta rikkoo vakavasti lapsen itsemääräämisoikeutta ja voi traumatisoida lasta. Sen ehkäisyssä avainasemassa on toimiva seksuaali- ja turvataitokasvatus. Seksuaalikasvatuksessa on tärkeää huomioida myös seurustelusuhdeväkivalta ja digitaalisissa ympäristöissä kuten somekanavissa ja verkkopeleissä esiintyvät ilmiöt, kuten häirintä, houkuttelu, uhkailu ja väkivalta.
Toimenpideohjelmassa sitoudutaan kokonaisvaltaiseen seksuaalikasvatukseen, jonka avulla lapsille ja nuorille voidaan opettaa ikätasoisesti esimerkiksi rajojen asettamisen taitoja.
Suunnitelma sisältää toimenpiteitä myös muun muassa varhaiskasvatuksen, oppilaitosten, nuorisotyön ja harrastustoiminnan turvallisuuteen, koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan, katu- ja nuorisoväkivaltaan sekä väkivaltaisiin ääri-ilmiöihin, ihmiskauppaan ja kunniaan liittyvään väkivaltaan liittyen.
Suunnitelman seurantaan asetetaan ohjausryhmä
Uusi toimeenpanosuunnitelma jatkaa laajaa ja monialaista Väkivallaton lapsuus -työtä, jota on tehty monen toimijan voimin vuosina 2018–2025. Suunnitelman laatimiseen osallistui laaja joukko ministeriöiden, asiantuntijaorganisaatioiden ja järjestöjen asiantuntijoita sekä tutkijoita.
Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa poikkihallinnollisen ohjausryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja ohjata suunnitelman toteutumista vuosina 2026–2033. Suunnitelmaan sisältyy jatkossa myös lapsiin Lanzaroten sopimuksen kansallisen toimeenpanosuunnitelman sekä kansallisen Barnahus-työn seuranta ja arviointi.
