Kun koti ei tunnu kodilta
Kodin suurin turvallisuusriski ei ole auki jäänyt keittiökaapin ovi tai hiekoittamaton etupiha. Iso osa suomalaisista joutuu pelkäämään läheisiään omassa kodissaan. Lähisuhdeväkivalta, päihteiden käyttö, vanhempien huolet ja eron aiheuttamat riidat ovat kodin turvallisuusriskejä, joista kärsii myös sadat tuhannet lapset.
”Toivottavasti tänään ei tarvitse riidellä.” Tämä oli Sofia Pajusen jokapäiväinen toive kolmen vuoden ajan. Hän eli parisuhteessa, johon ei olisi koskaan uskonut ajautuvansa. Koti ei tuntunut paikalta, jossa oli turvallista olla. Oven sisäpuolella hän kohtasi jatkuvasti arvostelua, nimittelyä ja syyllistämistä.
”En ymmärtänyt, mistä oli kyse. Tilanne muuttui vähitellen pahempaan suuntaan ja väkivallan muodot muuttuivat. Se muutti samalla omaa ajatusmaailmaani. Pelko oli vahvasti läsnä ja toivo paremmasta vähitellen katosi.”
Häpeä ja pelko lamaannuttivat. Lyönnin jäljet sai peittoon meikillä ja kodin tilanteesta oppi valehtelemaan.
”Syyllistin itseni siitä, että olin suhteessa, josta en uskaltanut lähteä pois.”
Lähipiiri kiinnitti huomiota Sofian luonteen muuttumiseen. Aikaisemmin iloisesta ja eloisasta ystävästä oli tullut kroonisesti väsynyt ja hiljainen. Lopulta eräs ystävä rohkaisi mielensä ja otti asian puheeksi.
Asian esille tuleminen kevensi taakka ja helpotti myös avun hakemista. Sofia sai apua terapiasta ja ensi- ja turvakodin tarjoamasta tanssiliiketerapiaryhmästä. Vähitellen myös elämässä pääsi uuteen alkuun.
”Turvallinen koti kuuluu kaikille”
Nyt Sofian elämä on jo turvallista, mutta henkiset haavat paranevat hitaasti. Kokemuksistaan hän puhuu silti avoimesti. Sofia on kertonut tarinansa useissa Ensi- ja turvakotien liiton järjestämissä vaikuttamis- ja kouluttamistapahtumissa.
”Toivon, että voin osaltani vaikuttaa siihen, että jokainen osaisi arvioida omaa tilannettaan ja tunnistaisi kodin turvattoman ilmapiirin ajoissa. Kenenkään ei pitäisi tarvita pelätä omassa kodissaan.”
Väkivalta koskettaa lähisuhteissa kaikenikäisiä ja kaikkia sukupuolia. Erityisen hälyttävää on lapsiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta. Kolmannes lapsista joutuu kokemaan kaltoinkohtelua tai väkivaltaa tai altistuu perheväkivallalle kotonaan.
Ongelmien seuraukset periytyvät
Liian moni suomalaisista joutuu pelkäämään läheisiään omassa kodissaan. Ensi- ja turvakotien liiton teettämässä kyselyssä neljännes suomalaisista kertoo, että heidän lapsuuden perheessään turvallisuuden tunne vaihteli. Noin kuusi prosenttia koki, että turvattomuutta oli paljon. Suomalaisten kokema turvallisuuden tunne ei ole lisääntynyt ajan kuluessa. Kyselyyn vastanneet 18–22-vuotiaat olivat kokeneet lapsuudessaan lähes yhtä paljon turvattomuutta kuin 56–80-vuotiaat. Lapsen turvattomuuden tunteeseen vaikuttavat lähisuhdeväkivallan lisäksi vanhempien päihteiden käyttö, jatkuva arjessa näkyvä stressi ja huoli sekä eron aiheuttamat riidat.
Lapsuuden kokemuksilla on pitkälle kantavat vaikutukset. Turvattomuus on ylisukupolvinen ilmiö eli haitalliset toimintatavat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Vanhemmat, jotka ovat itse kokeneet lapsuudessaan laiminlyöntiä, väkivaltaa tai muuta kaltoinkohtelua, ovat alttiita toistamaan lapsuudessa koettuja toimintatapoja omissa suhteissaan tai vanhemmuudessaan.
Turvattomuus tulee kalliiksi
Lasten turvattomuudella on myös taloudellisia seurauksia. Suomessa tehdään vuosittain yli 100 000 lastensuojeluilmoitusta. Se tarkoittaa noin joka kymmenettä lasta. Määrä on kasvanut noin 10 prosenttia vuodessa.
Vuonna 2019 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun kustannukset olivat yhteensä yli 400 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti yhtä lastensuojelun asiakasta kohden 12 248–24 908 euroa kaupungista riippuen.
Kodin turvallinen ilmapiiri on jokaisen aikuisen vastuulla
Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kodin turvallinen ilmapiiri on meidän kaikkien aikuisten vastuulla. Omien ongelmien tunnistaminen ja avun hakeminen kannattaa jo pelkästään itsensä takia, mutta myös siksi, että sillä on vaikutusta lähimmäistenkin hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteeseen.
Pelkästään jo kertominen helpottaa omaa oloa ja voi auttaa avun hakemisessa. Ensi- ja turvakotien liiton chat tarjoaa apua moneen elämäntilanteeseen: väkivaltaan, lapsiperheen erotilanteessa, vauvan unipulmiin ja muihin vauvaperheen haasteisiin, tai kun päihteet aiheuttavat huolta. Lapsille ja nuorille on oma chat, jossa voi jutella turvallisen aikuisen kanssa nimettömästi.
Chatista osataan ohjata myös kasvokkaiseen apuun yhdistystemme palveluihin, sillä verkkoauttajina toimii yli 100 ammattilaista Ensi- ja turvakotien liitosta ja liiton jäsenyhdistyksistä sekä koulutetut vapaaehtoiset.
Ensi- ja turvakotien liitto on turvallisten ihmissuhteiden asiantuntija
Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) on toiminut 80 vuotta turvallisten ihmissuhteiden puolesta. Jäsenyhdistyksemme auttavat, kun vauvaperheen arki on solmussa, lähisuhdeväkivalta uhkaa tai vanhemmat eroavat. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tavoittivat 21 000 apua tarvitsevaa vuosittain. Vertaisryhmissä ja kohtaamispaikoissa on 26 000 osallistumiskertaa. Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin. Katso, miten Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttavat.
Asiantuntijan viisi vinkkiä turvallisesta suhteesta
Turvallisessa suhteessa:
- Voit olla oma itsesi. Tunnet olevasi hyväksytty ja rakastettu omana itsenäsi. Sinun ei tarvitse muuttaa itseäsi miellyttääksesi toista.
- Et joudu pelkäämään. Sinun ei tarvitse pelätä kumppanisi suuttumusta tai jättää sen pelossa mielipiteitäsi kertomatta. Turvalliseen suhteeseen ei kuulu väkivalta tai sen uhka.
- Olet tasa-arvoinen ja tulet kuulluksi. Yhteisistä asioista keskustellaan ja niistä päätetään yhdessä niin, että molempien toiveet tulevat huomioiduksi.
- On terveet rajat ja luottamusta. Sinulla on oikeus ystävien kanssa vietetylle ajalle ja omille harrastuksille. Turvalliseen suhteeseen ei kuulu toisen vahtiminen tai kontrollointi.
- Pidetään huolta toisesta. Jos sairastut, sinulla on huolia tai elämässäsi tulee eteen vastoinkäymisiä, voit luottaa siihen, että sinusta pidetään huolta ja saat osaksesi empatiaa