Lisäleikkaus sote-järjestöiltä jättää apua tarvitsevat pulaan

Valtiovarainministeriön sisäisten budjettineuvottelujen tiedotustilaisuudessa 6.8. valtiovarainministeri Riikka Purra ehdotti 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Se tulisi jo tehdyn massiivisen 130 miljoonan euron leikkauksen päälle. Järjestöiltä leikkaaminen vaikuttaa suoraan apua tarvitseviin.

Ensi- ja turvakotien liitto ja muut sote-järjestöt auttavat lapsiperheitä, nuoria, kriisejä kohdanneita, vanhuksia, yksinäisiä, muistisairaita, pitkäaikaissairaita, mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, vammaisia ja kaikkien näiden läheisiä.

Esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön palveluihin hakeutui viime vuonna yli 12 700 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys.

– Lähisuhdeväkivallan vuoksi apua hakeneiden määrän lisääntyminen on yhteiskunnallinen hälytysmerkki. Se kertoo siitä, että ongelmat ovat jatkuneet jo pitkään. Kaikki eivät saa tarvitsemaansa apua ja näin mittavat leikkaukset konkreettisesta avusta pudottaa entistä suuremman määrän ihmisiä oman onnensa nojaan, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Oona Ylönen.

Apua tarvitsevat vauvat eivät voi odottaa taloudellisesti parempia aikoja

Myönteistä kehitystä on tapahtunut siinä, että yhä useammin apua haetaan varhaisessa vaiheessa. Järjestöjen tarjoama ensivaiheen apu rahoitetaan pääsääntöisesti valtion avustuksilla, jota on jo leikattu ennestään 130 miljoonalla, mikä on yli kolmannes avustusmäärästä. Leikkausten vaikutukset alkavat näkyä nopeasti avun tarpeessa olevien arjessa ja heijastuvat lisääntyneinä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muina yhteiskunnan kustannuksina ja ongelmina. Nopea avunsaanti on esimerkiksi vauvaperheille välttämätöntä. Vauvat eivät voi odottaa taloudellisesti parempia aikoja.

– Avustusten leikkaaminen osuus suoraan suomalaisten perheiden arkeen ja juuri niihin tilanteisiin, joissa apua voitaisiin antaa ennen tilanteiden vakavoitumista. Jos tässä vaiheessa ei ole tarjota apua, niin ongelmat syvenevät ja edessä on inhimillisen kärsimyksen lisäksi lastensuojelumenojen kasvua, Ylönen sanoo.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttavat vuosittain yli 21 000 henkilöä, jonka lisäksi vertaisryhmissä sekä kohtaamispaikoissa on 26 000 osallistumiskertaa. Näissä palveluissa vauvat saavat turvallista hoivaa, varmistetaan, että lapset ja nuoret huomioidaan erotilanteessa ja lähisuhdeväkivalta loppuu. Ammattilaisten rinnalla toimii tuhansia vapaaehtoisia tukihenkilöinä ja vertaisina. Kaiken kaikkiaan Suomessa toimii vuosittain noin 500 000 vapaaehtoista sosiaali- ja terveysalan yhdistyksissä. Tämä vastaa yhteensä 21 000 henkilötyövuotta.

– Leikkaukset vaikuttavat myös vapaaehtoistyöhön, mikä on erittäin kustannustehokas tapa auttaa ja jolla torjutaan muun muassa yksinäisyyttä ja vahvistetaan kuulumista yhteiskuntaan. Järjestöjen kurjistamisella hukataan myös erityisosaamista, jonka varassa on tällä hetkellä paljon hyvin vaikeassa tilanteessa eläviä lapsia ja aikuisia ja jota on vaikea paikata, Ylönen sanoo.

Sote-järjestöjen työllä on kansalaisten vahva tuki. E2 Tutkimuksella teetetyn Kansalaisjärjestöjen rooli yhteiskunnassa -tutkimuksen mukaan (2025) suomalaiset kokevat, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaaminen on väärä säästökohde. Peräti 78 prosenttia kaikista vastaajista katsoo, että hallitus tekee virheen leikatessaan järjestöjen rahoitusta. Kysely tehtiin ennen uusia säästösuunnitelmia eli jo siinä vaiheessa hallitukselta puuttui kansalaisten tuki leikkauspolitiikalle.