Toimiva vuoroasuminen vaatii vanhemmilta yhteistyötä

Vuoroasuminen voi tarjota lapselle läheisen suhteen molempiin vanhempiin ja tuoda arkeen tasapainoa. Järjestely onnistuu kuitenkin vain, jos viestintä ja vastuunjako toimivat. Lapsen etu on tärkeintä.

Kun vanhemmat eroavat, tärkein kysymys on, miten lasten arki järjestetään. Yhä useammin ratkaisuksi valitaan vuoroasuminen.

Suomessa noin 40 000 *) lasta elää kahdessa kodissa, ja monille se merkitsee mahdollisuutta säilyttää läheinen suhde molempiin vanhempiinsa. Vuoroasuminen voi antaa lapselle kokemuksen siitä, että molemmat vanhemmat ovat mukana arjessa ja vastuunkannossa. Samalla vanhemmat saavat hengähdystaukoja, kun vastuu ei ole koko ajan yhden harteilla.

Arjen käytännöt ratkaisevat

Usein vuoroasuminen toteutetaan viikko-viikko-mallilla, joka on selkeä ja helposti hahmotettava. Se ei kuitenkaan aina sovi.

Lapsi voi kokea kahdessa kodissa asumisen kuormittavana. Jos vanhemmat asuvat kaukana toisistaan, lapsen koulumatkat ja harrastukset voivat muuttua raskaiksi. Lapsesta arki voi tuntua ennakoimattomalta ja hankalalta. Vanhempien kannalta arjen järjestäminen ja käytännön asiat, kuten lääkärikäynnit tai koulun vanhempainillat, kasaantuvat helposti enemmän toiselle vanhemmalle. Tämä voi johtaa epätasapainoon ja kuormittaa arkea.

Vuoroasumisen onnistuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä ja avointa viestintää. Jos vanhemmat pystyvät sopimaan asioista ja pitämään toisen ajan tasalla lapsen kuulumisista, järjestely voi tukea kaikkien hyvinvointia. Jos taas tiedonkulku ontuu tai vastuut jakautuvat epäreilusti, lapsi voi joutua kantamaan liikaa huolta ja kokea turvattomuuden tunnetta.

Hyödyt ja haasteet puntarissa

Vuoroasumisen vahvuus on se, että lapsi saa kasvaa kahdessa kodissa ja kokea, että molemmat vanhemmat ovat edelleen läsnä. Lapselle tämä voi tarkoittaa turvallista arkea, pysyvyyttä ja mahdollisuutta olla yhteydessä myös muihin sukulaisiin, kuten isovanhempiin. Vanhemmille puolestaan vuoroasuminen voi tarjota tilaisuuden palautua ja keskittyä välillä omaan jaksamiseen.

Toisaalta vuoroasuminen ei ole automaattisesti paras ratkaisu. On perheitä, joissa järjestely lisää ristiriitoja ja tekee arjesta raskasta. Jos vanhempien välinen luottamus puuttuu, viestintä ei toimi tai lapsen tarpeet jäävät taka-alalle, voi olla viisaampaa etsiä toisenlainen malli. Jokainen perhe on erilainen, ja siksi vuoroasuminen kannattaa nähdä yhtenä vaihtoehtona muiden joukossa, ei itsestäänselvyytenä.

Lapsen etu etusijalle

Yhteistä kaikille ratkaisuille on, että lapsen etu täytyy asettaa etusijalle.

Vuoroasuminen voi olla erinomainen ratkaisu silloin, kun se rakentuu lapsen tarpeiden ympärille ja perustuu vanhempien kykyyn tehdä yhteistyötä.

Lue lisää

Apuaeroon.fi: Kahden kodin arki ja vuoroasuminen

Enska: Vuoroasumisesta tulee paljon hyötyjä, mutta kaikille se ei sovi

Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -työ

• Tarjoaa maksutonta tukea eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille ja heidän lapsilleen.
• Palveluihin kuuluvat: yksilö- ja parityöskentely, lasten ja nuorten vertaisryhmät sekä perhekohtaiset keskustelut.
• Verkossa vanhemmat saavat apua Ero lapsiperheessä-tilaisuuksista ja apua eroon chatistä. Itsenäisesti voi suorittaa Vanhempana eron jälkeen-verkkokurssin.
• Vertaistuki: Vanhempien ryhmät (Vanhemman neuvo®), lasten ja nuorten erovertaisryhmät, erovertaiskahvilat – ohjaajina erovertaiset ja ammattilaiset
• Erotukihenkilötoiminta: Koulutettu vertaistukihenkilö (eronnut vanhempi) tapaa tuettavaa 1–5 kertaa luottamuksellisesti videolla tai kasvotusten
• Lapsille ja nuorille on oma nettisivusto onks.ok.fi ja chat. 

*) Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuonna 2018 tehdyn lasten vuoroasumista selvittäneen ad hoc –tutkimuksen mukaan kahdessa kodissa asuvia lapsia oli noin 110 000, joista 40 000 asui yhtä paljon kummassakin kodissa. Tilastokeskus – Perheet 2020

Tekstin lähteenä hyödynnetty Enskan artikkelia ja sen muokkaamisessa on käytetty apuna ChatGPT:tä.