Ero vauvaperheessä

Parisuhteen päättyminen ei tarkoita vanhemmuuden päättymistä. Lapsen näkökulmasta on tärkeää, että molemmat vanhemmat pysyvät lapsen elämässä. Kun vauvan vanhemmat eroavat, arki jakaantuu tietyiltä osin kahteen osoitteeseen. Miten arki sitten sujuisi parhaiten, kun vanhemmat asuvat kahdessa osoitteessa?

Sujuva arki – vinkit erovanhemmalta toiselle

• Luokaa selkeä viikkorytmi lapselle, joka vaihtaa kotia. Rutiinit viikon järjestämisessä luovat turvaa lapselle ja ne ovat myös oman latautumisen kannalta tärkeitä. Esimerkiksi omia harrastuksia voi suunnitella niille arki-illoille, kun lapsi on toisessa kodissa. Melko pienikin lapsi oppii sisäistämään vuorottelurytmiä ja on taatusti kiinnostunut, milloin on vuorostaan missäkin kodissa.
• Miettikää ja keskustelkaa arkeenne, lasten ikään ja kehitysvaiheeseen parhaiten sopivasta vuorosysteemistä. Viikko-viikko -systeemin ei tarvitse olla automaatio, eikä vuoroasumista suositella vielä vauvalle / alle 3-vuotiaille lapsille (Päivin huomio, näin asia on määritelty lapsenhuoltolaissa). Mikäli haluatte jakaa vanhemmutta ja aikaa lapsen kanssa tasapuolisesti, luokaa raamit, jotka mahdollistavat sen. Viikot ja lasten asumisen kahdessa kodissa voi rytmittää vaikkapa puoliksi (4 päivää ja 3 päivää) ja sopia parilisten ja parittomien viikkojen vuorottelun tällä rytmillä.
• Sanoittakaa lapsen kuullen siirtymiä, jotta hänellä on aikaa niihin varautua ja sopeutua. Hyvin pienikin lapsi haluaa kuulla, missä kodissa hän milloinkin on ja kuinka monta päivää tai yötä hän siellä viettää. Päiväkodista tai koulusta siirtyminen toiselle vanhemmalle iltapäiväaikaan on hyvä esimerkiksi käydä läpi lapsen kanssa ennakkoon, jotta hän on tietoinen, että tänään on ”vaihtopäivä”.
• Lapsen velvollisuus ei ole huolehtia tavaroiden kuljettamisesta tai siirtymisestä kahden kodin välillä. Perustarvikkeita ja vaatteita sekä leluja on hyvä olla molemmissa kodeissa lasta varten. Kimpsujen ja kampsujen pakkaaminen ja kuljettaminen isoissa määrin on luultavasti lapselle hyvin raskasta. Molemman kodin tehtävä on tuntua lapsesta kodilta, ei väliaikaismajoitukselta. Harvemmin käytössä olevia tavaroita tai välineitä ei välttämättä tarvitse hankkia kuin yhdet. Sopikaa hankinnoista yhdessä, järkevästi ja tasapuolisesti.
• Kommunikoi asiallisesti ja selkeästi. Hoidatte yhdessä yhteisen lapsenne asioita, joten tarkoituksenne ja tahtonne on hoitaa lapsenne asioita parhaalla mahdollisella tavalla – lapsen parhaaksi. Jos kasvokkain sopiminen tai puhelimessa puhuminen ei tule kysymykseen, pitäytykää viestittelylinjalla. Yhteisen sähköisen kalenterin käyttö voi helpottaa sopimisia. Yhteiseen kalenteriin merkitään sovitut asiat, esimerkiksi vaihtopäivät, -kellonajat ja -paikat. Voitte kokeilla esimerkiksi Kaksi kotia -sovellusta yhteisestä arjesta sopimiseen.
• Pidä sovitusta kiinni puolin ja toisin. Kun arki rullaa sovitusti, se tuottaa mielihyvää ja synnyttää hyvää kierrettä. Jos ja kun ajan kanssa huomaa kahden kodin systeemin toimivan perusrutiinilla hyvin, voi myös joustoja tai muutoksia sovittuun. Kun muutoksia ehdottaa, on hyvä tulla myös itse vastaan ja olla joustovalmis, kun toisella osapuolella on jouston tarvetta. Perustana on kuitenkin kahden kodin -systeemi, joka pysyy mahdollisimman samanlaisena pitkänkin aikavälin ajan. Muutoksia koko systeemiin kannattaa tehdä harkiten ja yhdessä eri näkökulmia – erityisesti lapsen näkökulmaa ja etua – punniten.

Vanhempien ero koskettaa perheen pienimpiäkin.  Vauva aistii vanhemman olotilan, jos vauvaa hoivaava vanhempi on kovin stressaantunut tai ahdistunut. Vanhemman vointi heijastuu myös vauvan ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Uupuneena vanhempi voi kokea vauvan tarvitsevuuden kuormittavampana ja ilon löytäminen vuorovaikutuksesta voi olla vaikeampaa.

Vanhempien erotessa vauvalle on erityisen tärkeää, että hänen turvallisuudentunteensa säilyy ja hänen perustarpeistaan huolehditaan riittävän hyvin. Vauvalle on arvokasta, että hänelle tutut rutiinit toistuvat molempien vanhempien hoivassa samankaltaisina.  Nukkumaanmenoajat, ruokailu- ja ulkoiluhetket sekä päivärytmi ylipäänsä kannattaa pitää samankaltaisina hoivaajasta riippumatta.  Säännöllisesti toistuvat asiat tuovat vauvan elämään ennakoitavuutta ja turvallisuutta.

Vauva ei ymmärrä ajan käsitettä ja hänelle ero ensisijaisesta hoivaajasta saattaa olla ahdistava kokemus. Eroahdistus voi näkyä tilanteissa, kun vauvan kanssa asuva vanhempi poistuu paikalta ja poissa asuva vanhempi hoivaa vauvaa ja tai vauva on vierailulla toisen vanhemman luona. Vauvan kanssa asuvan vanhemman ei tulisikaan olla pitkää aikaa yhtäjaksoisesti poissa vauvan lähettyviltä. Vauvan kasvaessa tapaamisaikoja voi kasvattaa ja jossain kohtaa mahdollistuu yökyläilytkin. Vuoroasumista ei suositella vauva- eikä taaperovaiheessa.

Aluksi tapaamiset on hyvä toteuttaa niin, että vauvan kanssa asuva vanhempi on mukana tapaamisessa, mikäli mahdollista. Vauvan näkökulmasta on parempi, että lyhyitä tapaamisia on useampi kuin että vanhempi tapaa vauvaa vain harvakseltaan ja kerralla kauemmin. Tämä mahdollistaa myös poissa asuvan vanhemman tiiviimmän osallistumisen vauvan päivittäisiin hoitotoimenpiteisiin ja sitä kautta suhteen syntymisen vauvan ja vanhemman välille.

Jokainen perhe ja vauva on erilainen. Oleellisinta on tarkastella ratkaisuja vauvan näkökulmasta, vaikka se olisikin ristiriidassa vanhemman omien toiveiden kanssa. Ratkaisuja on punnittava vauvan ikä, temperamentti ja kehitysvaihe huomioiden. Päätöksiin voi myös vaikuttaa se, kuinka kaukana vanhemmat asuvat toisistaan, imetetäänkö vauvaa ja millaiset vanhemmuuden kyvyt heillä on.  Vauvalle ei ole merkitystä onko hänen kanssaan asuva vanhempi isä vai äiti, kunhan hän on sensitiivinen, turvallinen ja riittävän hyvä vanhempi.

Vinkkejä vauvan eroahdistuksen helpottamiseen

• Älä lähde vauvan nukkuessa
• Kerro vauvalle, mitä tapahtuu, milloin palaat ja kuka hänestä huolehtii poissa ollessasi. Puhu vauvalle, vaikka hän ei ymmärtäisikään kaikkea sanomaasi. Pian hän jo ymmärtää.
• Pysy itse rauhallisena. Osoita lempeästi käytökselläsi, että toisen vanhemman luokse jääminen on turvallista ja häneen voi luottaa. Kerro vauvalle, että lähdet nyt, mutta palaat pian takaisin.
• Poistu hyvästelyjen jälkeen rauhallisesti, mutta päättäväisesti. Vanhemman hätääntyminen lisää vauvan turvattomuuden tunnetta.

Eron yhteydessä vauvan huoltajien on sovittava vauvan asumisen, huoltajuuden sekä tapaamisoikeuden toteutumisesta. Vanhemmat sopivat myös vauvan elatukseen liittyvien kulujen huolehtimisesta. Vanhemmat laativat asiasta keskinäisen sopimuksen, jota molemmat vanhemmat sitoutuvat noudattamaan. On tärkeätä varmistaa ja huolehtia siitä, että molemmat vanhemmat ymmärtävät, mistä ollaan sopimassa ja että vanhemmilla on sopimistaan asioista yhteinen ymmärrys. Tämä helpottaa molempien vanhempien sitoutumista vanhemmuuteen sekä laaditun sopimuksen noudattamiseen.

On suositeltavaa käyttää lastenvalvojan palvelua ja vahvistaa vauvaa koskeva sopimus. Vauvan asioissa on hyvä tehdä määräaikainen sopimus, jota päivitetään 3-6 kuukauden välein. Vauva-aika ja taaperoikä ovat lapselle isoja kasvun vaiheita ja sopimus on tästä syystä hyvä päivittää vauvan kasvun- ja kehityksen myötä.

Ennen lastenvalvojan luona käyntiä vanhemmat voivat käyttää apuna vanhemmuussuunnitelmaa, jonka avulla voi keskustella ja pohtia vauva elämään liittyvien asioiden ratkaisemista. Ennen sopimusten vahvistamista voi käyttää apuna perheasioiden sovittelua, jossa tilanteesta ulkopuolisen sovittelijan avulla vanhemmat keskustelevat vauvan arjen, elatuksen sekä tapaamisten toteuttamista.

Sopimuksen lisäksi vanhempien on hyvä miettiä, millä tavoin molemmat vanhemmat pysyvät ajantasalla vauvan kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista. Vauva-aikana vanhempien asiallinen ja toimiva yhteistyö auttaa vanhempia hyvään vuorovaikutukseen myös tulevien vuosien neuvotteluissa ja yhteydenpidossa. Vanhempien välillä olisi kuljettava riittävä informaatio vauvan hoitoon, terveyteen ja tapaamisiin liittyen. Erityisen tärkeää tämä on, jos vauvalla on erityishoidon tarvetta tai muuta hyvän huolenpidon näkökulmasta muistettavaa.

Yksinhuolto – vai yhteishuolto

Yleensä vanhemmat sopivat yhteishuollosta, jolloin molemmilla vanhemmilla on yhtäläinen oikeus sekä velvoite huolehtia vauvan hoidosta ja huolenpidosta ja turvata vauvalle turvalliset olosuhteet. Molemmilla vanhemmilla on tiedonsaantioikeus vauvaa koskevista asioista.

Yksinhuolto tarkoittaa, että vain toisella vanhemmalla on vauvaa koskevat hoitovastuu ja vanhempi voi yksin päättää lapsen asioista. Vauvalla kuitenkin säilyy tapaamisoikeus hänestä erossa asuvaan vanhempaan ja molemmilla vanhemmilla on elatusvastuu.

Lastenvalvojan luona vanhemmat voivat myös sopia työnjaosta eli miten vauvan asiat hoidetaan, jos esimerkiksi yhteishuoltajuuden toteutumisessa on pulmia. Tällöin sovitaan, mistä asioista vanhemmat päättävät yhdessä ja missä asioissa päätäntävalta on vain toisella vanhemmalla.

Elatus

Vanhemmilla on elatusvastuu vauvasta ja tämä tarkoittaa lapsen oikeutta saada ikänsä ja kehitystasonsa mukainen riittävä ja asianmukainen aineellinen ja henkinen hoito. Vauvan kohdalla tämä tarkoittaa mm. vauvan tarpeet tyydyttävä ravinto, huolenpito vauvan hygieniasta sekä turvalliset puitteet kuten turvallinen vuoden, kärryt, riittävä ja asianmukainen vaatetus sekä muut hankinnat, joista koituvien kulujen jakautumista vanhempien on hyvä sopia.

Elatuksen laskemisen apuna voi käyttää elatusapulaskuria. Elatusapu on summa, jonka vanhempi maksaa toiselle vanhemmalle määräaikoina osallistuakseen vauvan kulujen hoitamiseen.

Tapaamisoikeus ja vauvan luonapito

Vauvan kohdalla on hyvä sopia, millä tavoin vauvasta erossa asuva vanhempi tapaa vauvaa ja vauvan kasvun myötä viettää vauvan kanssa kahdenkeskistä aikaa. Vauvan varhaisten kuukausien aikana on tärkeätä, että molemmat vanhemmat tutustuvat vauvaan ja oppivat toimimaan vauvan kanssa. Vauvan kohdalla tapaamisia yleensä suositellaan aloitettavan niin, että vanhempi käy vauvan kotona hoitamassa vauvaa tai vie vauvaa ulkoilemaan. Kun vauvan hereillä olo aika lisääntyy, voi vanhempi ottaa vauvaa luokseen lyhyiksi ajoiksi, jos mahdollista ja kotien etäisyydet tämän mahdollistavat. On kuitenkin tärkätä, että vanhemmat etenevät luonapidon laajentamisessa rauhallisin askelin.

Löydät lisätietoa sopimuksiin liittyen tästä.

Pohdittavaksi vanhemmille

• Miten vauvasta erillään asuva vanhempi saisi viettää aikaa vauvan kanssa sovitusti?
• Miten vauvasta erillään asuva vanhempi saa mahdollisuuden tutustua vauvaan
• Miten vanhemmat voivat edesauttaa vauvan ja toisen vanhemman suhteen muodostumista?

Isyys on ainutkertaista syntyneelle vauvalle. Isällä on syntyvän lapsen elämässä oma ja erityinen merkityksensä. Isyydellä on tutkitusti monenlaisia positiivisia vaikutuksia lapsen elämään. Lue lisää tästä (viittaus Pirjon kokoamaan isäinfoon). Isyys onkin puntarissa, jos vauvan vanhemmat päätyvät eroratkaisuun vauvavuoden aikana tai jos vanhemmilla ei ole alun perin ollut parisuhdetta.

Erokriisin myötä isä voi jäädä ulkopuolelle syntyneen vauvan hoidosta ja huolenpidosta. Ääritilanteissa isän suhde lapseen katkeaa jo ensimmäisten kuukausien aikana. Äidillä on tärkeä rooli siinä, miten erokriisin keskellä on itse valmis säilyttämään isän vauvan elämässä mukana. Samalla tilanne vaatii isältä itseltään vastuunottoa, aikuisuutta ja sitoutumista vanhemmuuteen. Molempien vanhempien säilyminen vauvan elämässä minimoi lapsen menetykset, mutta suojaa myös vanhempia uupumiselta ja masennukselta.

Eron käsittelyä ei edistä päihteisiin tai väkivaltaan turvautuminen. Toisen vanhemman mitätöinti, mustamaalaaminen tai uhkailu eivät helpota tilannetta vaan pitkittävät isän omaa erokriisin käsittelyä. Suhdetta vauvaan ei myöskään kannata katkaista, vaikka itse haluaisikin tehdä selvän pesäeron toiseen vanhempaan tai haluaisi kostaa toiselle. Tällaisesta toiminnasta kärsii eniten vauva.

Eron kohtaaminen voi aiheuttaa ahdistusta, pahaa oloa, äärimmillään myös itsetuhoisia ajatuksia. Isien huolena voi olla pelko lapsen menetyksestä tai siitä, ettei tule kohdatuksi ja kohdelluksi tasavertaisena vanhempana äidin rinnalla. Ero voi tuottaa myös häpeän ja arvottomuuden tunteita. Perheen hajoaminen on menetys, joka voi nostaa pintaa myös aiemmissa suhteissa tai lapsuudessa koettuja pettymyksiä ja luopumisia. Ero tuntuu kipua tuottava hylkäämisenä, josta ei näy ulospääsyä.

Erosta selviämisessä isää auttaa erosurun ja luopumiskriisin läpikäyminen sekä eron todellisuuden hyväksyminen. On hyväksyttävä se, ettei paluuta entiseen enää ole. Ero ei ole epäonnistuminen vaan yhdestä elämänvaiheesta siirtyminen uuteen. Toipuminen tarkoittaa erotunteiden käsittelyä esimerkiksi yksilöllisessä keskustelutuessa ammattilaisen kanssa tai erovertaisryhmässä. Ajan myötä oma olo helpottuu ja erosta voi aikaa myöden löytyä myös hyviä puolia.

Yksilöllistä tukea saa maksutta Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten Ero lapsiperheessä työstä. Tapaamisia toteutetaan myös vanhemmille yhdessä. Vanhemman neuvo –vertaistukiryhmä auttaa eron jälkeisen vanhemmuuden rakentumisessa. Miessakkien Erosta elossa -toiminta on eron kokeneille miehille suunnattua toimintaa. Isäluuri antaa isille vinkkejä ja keskustelua apua vanhemmuuteen liittyen.

Joskus vanhemman omasta elämäntilanteesta, vanhempien riitaisista väleistä tai toimimattomasta vuorovaikutuksesta johtuen voi olla tarpeen käyttää tapaamispaikkaa vauvan ja vanhemman välisen yhteyden säilymiseksi. Syitä tapaamispaikan tarpeelle voivat olla myös huoli tapaavan vanhemman päihteiden käytöstä, mielenterveyteen liittyvistä pulmista tai vauvaan tai vanhemman muihin lapsiin kohdistuneesta kaltoinkohtelusta. Joskus vauva ja vanhempi eivät ole tavanneet lainkaan tai tapaamisissa on ollut katkoksia. Vanhempi voi tarvita tukea vanhemmuuteensa tai perheen tilanteessa on käynnissä huolto- tai tapaamisselvitys.

Tapaamispaikka on ammatillisesti ohjattu palvelu, jossa vauva ja vanhempi tapaavat turvallisesti tapaamispaikassa. Työntekijät tukevat vanhempaa turvallisen suhteen luomisessa vauvan kanssa.  Tapaamiset toteutetaan aina vauvan etu ja turvallisuus huomioiden. Työntekijät auttavat vanhempaa yhdessäoloon vauvan kanssa ja antavat tarvittaessa apua vauvan hoitamiseen.

Valvotussa tapaamisessa työntekijä on läsnä tapaamisessa koko ajan. Tuetussa tapaamisessa työntekijän apua ja tuki on saatavilla koko tapaamisen ajan. Valvotussa vaihdossa vauva saatetaan vanhemmalta toiselle ilman vanhempien keskinäistä kohtaamista.

Tapaamispaikkoja ylläpitävät kunnat, Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset sekä yksityiset toimijat. Jos vanhempi kokee tarvitsevasi tapaamispaikan palveluita, niin palvelusta voi kysyä lisää vauvan asuinkunnan lastenvalvojalta.