Erilaisissa sosiaalialan tehtävissä kohdataan asiakkaita, joita vanhempien ero koskettaa. Ero voi koskettaa vanhempaa itseään, lasta tai nuorta. Perheiden erotilanteiden kirjo on vaihteleva: eroa saatetaan vasta pohtia, ero on parhaillaan käynnissä tai erosta on jo aikaa.
Vanhempien ero on iso muutos kaikille perheenjäsenille. Eropäätös ei synny helpoin perustein, ja päätöksen tehneet vanhemmat sekä päätöksen seurausten kanssa elävät lapset tarvitsevat tukea tilanteeseen sopeutumiseen.
Erilaisten tukea tarjoavien tahojen tärkeänä tehtävänä on kannatella, ohjata ja kuunnella sekä huomioida jokaisen eroavan perheen, vanhemman ja lapsen yksilöllinen tilanne. Voidakseen tukea asiakasta erossa parhaalla mahdollisella tavalla eroauttamisosaaminen on ammattilaiselle tärkeää.
Eroauttamisen ABC-koulutuksen myötä me erilaisissa työtehtävissä toimivat ammattilaiset pääsemme kehittämään eroauttamisosaamistaan. Koulutuksen aikana pääsimme edistämään organisaatioidemme eroauttamista kehittämistehtävän myötä.
Tukimateriaali päivystystyön tukena MLL:n Auttavissa puhelin- ja nettipalveluissa
Auttaviin puhelin- ja nettipalveluihin tulevissa yhteydenotoissa keskustellaan usein vanhempien erosta. Perheiden erotilanteiden kirjo on vaihteleva, kun toisinaan eroa vasta pohditaan, sen keskellä parhaillaan ollaan tai siitä on jo kulunut pitempi aika. Usein nimenomaan vanhemman huoli oman lapsen hyvinvoinnista on kimmoke yhteydenottoon.
Vapaaehtoiset koulutetut päivystäjät vastaavat yhteydenottoihin. Koulutuksen kehittämistehtävänä koostin päivystystyön tueksi Ero-aiheisen tukimateriaalin, jossa tuodaan esiin eron erityispiirteitä vauvaperheessä, lapsiperheessä ja nuoren perheessä. Tukimateriaalissa eroa tarkastellaan erityisesti lapsen oikeuksien ja edun näkökulmista. Materiaalissa tuodaan esiin erilaisia tahoja, joista voi hakea apua eroon niin vanhemmalle itselleen ja lapselle. Päivystäjien käytössä olevan tukimateriaalin myötä päivystäjät voivat entistä paremmin olla yhteydenottajan tukena eroa käsittelevissä yhteydenotoissa ja tarvittaessa jatko-ohjata yhteydenottajaa avun piiriin. Ero-aiheinen tukimateriaalia on osa päivystäjien tukimateriaalikokonaisuutta ja sitä päivitetään tarvittaessa päivystäjien tarpeiden mukaan.
Eroon liittyvän tiedon lisäksi tukimateriaalissa korostetaan sitä, että eroa käsittelevissä yhteydenotoissa korostuu ennen kaikkea yhteydenottajan kuunteleminen, tunteiden vastaanottaminen, tuen tarjoaminen ja toivon ylläpito.
Walk-in Erokahvila- vertaistukea ja kahvikupillinen
Oma kehittämistyöni koski erokahvilatoimintaa, jota on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä järjestetty jo pidemmän aikaa. Koronatauon jälkeen kahvilatoiminta käynnistettiin uudelleen.
Tapaan työssäni eroperheitä, joiden kohdalla samat teemat tuntuvat toistuvan usein: Lapsen asioista sopiminen, lapsen tunteet erossa, vieraannuttaminen, uusperheet, sekä yhteystyö vanhempien välillä eron jälkeen. Teemoitin erokahvilat toistuvasti esiin tulevien teemojen mukaisesti. Pyysin jokaiselle kahvilakerralle asiantuntijan alustamaan kyseisestä aiheesta. Kehittämistyön myötä markkinointia hiottiin ja erokahvilan nimeksi muodostui Walk-in erokahvila. Kävijöille tarjottiin mahdollisuus osallistua iltaan etäyhteydellä, että pidemmän matkan päässä asuvatkin pääsisivät mukaan.
Alustuksen jälkeen oli vuorossa yhdessä oloa, kahvittelua, kysymyksiä, kuuntelua sekä vapaata keskustelua. Uskoakseni jokainen kävijä tuli kohdatuksi ja sai vastauksia häntä askarruttaneisiin kysymyksiin.
Eroauttamistyö Raision perheneuvolassa
Raision perheneuvolassa on herätty tarpeeseen lähteä kokoamaan erotyön mallia vaativaan erotyöskentelyyn. Raisiossa on tehty perheasioiden sovittelua lapsen asioissa sekä vapaamuotoisella työotteella eroauttamista lasten ja aikuisten kanssa. Kaikkiin erotilanteisiin ei kuitenkaan sovittelulla saada riittävää lopputulosta niin että vanhemmat voisivat saada luottamusta toisiinsa, jotta viestintä ei aiheuta ahdistuksen tunteita eron osapuolissa vaikuttaen vanhemmuuteen. Joidenkin vanhempien on mahdotonta tehdä sovinto yhteisen pöydän ääressä. Yhteinen keskustelu saattaa johtaa entistä suurempaan umpikujaan ja riitatilanteeseen eikä yhteistä ymmärrystä saavuteta.
Ensi- ja turvakotien liiton Turvassa-hankkeessa on tuotettu tietoa ja materiaalia vaativista erotilanteista sekä käsite rinnakkaisvanhemmuus. Rinnakkaisvanhemmuustyöskentely jumiutuneissa erotilanteissa tukee kumpaakin vanhempaa ensin omilla tahoillaan. Yhteen kokoonnutaan vasta tarvittaessa, strukturoidusti ja omien tukihenkilöitten tukemana.
Tässä muutostyöskentelyssä voi vanhempi ensin oman työntekijän kanssa rauhassa käydä läpi teemoja, jotka antavat uusia näkökulmia ja taitoja rinnakkaisvanhemmuuteen. Tämä voi antaa kokemuksen, ettei itse ole erossa yksin ja vähitellen voi nähdä myös toisen vanhemmuuden olevan samalla puolella eli lapsen parhaan puolella. Oman työntekijän kanssa työskentely mahdollistaa myös sen, että tulee kuulluksi oman tarinansa kanssa. Kuulluksi tuleminen ja oman tarinan käsittely hälventää häpeää ja syyllisyyttä ja mahdollistaa sen, että vähitellen pääsee syvemmällä tasolla käsittelemään omaa erovanhemmuutta.
Työskentelyssä on traumainformoitu työote, jossa ymmärretään traumatisoivia elämänkokemuksia ja suhtaudutaan niihin inhimillisesti ja myötätuntoisesti. Työskentelyssä käytetään annetaan tietoa ja ymmärrystä vanhemmille lapsen asemasta eroriidoissa ja mitä vaikutuksia niillä on lapseen. Eroauttamisen työryhmä pyrkii ottamaan käyttöön välinettä, jolla voidaan kartoittaa erokonfliktin tasoa ja voimakkuutta, jotta voidaan suunnata oikeanlaista työskentelyä eri tilanteisiin. Raisiossa pyritään ottamaan käyttöön myös eri menetelmiä, joilla voidaan ottaa lapset mukaan erotyöhön ja saada lasten ääni kuuluviin aikuisten erotilanteissa.
Eroauttamista osanA perhetyötä
Kehittämistehtävänäni oli tarkoitus perustaa työskentelykuntaani Siuntioon/ Inkooseen eroperheille vertaistukiryhmää. Ryhmässä olisi ollut tarkoituksena alustaa tapaamista kertomalla eroon liittyvistä yleisistä ilmiöistä ja painottaa lasten osallisuutta erotilanteessa sekä sitä, miten ja millaista tukea lapsi tarvitsee. Ajatukseni ryhmän perustamisessa oli, että olisin saanut ryhmään myös erosta selvinneitä osapuolia, jotka olisivat voineet kertoa kokemuksistaan. Kunnat ovat kuitenkin niin pieniä, että ryhmä ei ole ainakaan vielä toteutunut.
Olenkin sen sijaan työskennellyt muutamien eroperheiden kanssa, joissa on esiintynyt vieraannuttamista. Tämä on saanut minut kiinnostumaan asiasta enemmän. Vieraannuttaminen ilmiönä on mielenkiintoinen, mutta erittäin haitallinen lapsille. Olen työssäni tavannut lapsia, joilla on vieraannuttaminen on aiheuttanut negatiivisia muutoksia hyvinvointiin ja lisännyt ns. pahoinvoinnin kokemuksia.
Mietin, että miten voisin auttaa jatkossa perheitä, ettei tällaisia tilanteita syntyisi. Työskentelen nykyään perhekeskuksessa, missä toimii oppilashuolto ja neuvola samoissa tiloissa perhetyön kanssa. Olen keskustellut heidän kanssaan, että esimerkiksi pikkulapsiperheaika voi olla kuormittavaa ja yllättää vanhemmat, jolloin parisuhde alkaa rakoilla. Neuvolassa tämä tulee monta kertaa jo näkyviin. Olen tarjoutunut menemään työskentelemään näihin perheisiin joko eron estämiseksi tai hyvän eron aikaansaamiseksi. Pohdin vielä, miten muuten voisin markkinoida palvelujani eroauttamisen ammattilaisena jatkossa.
Monialaisen yhteistyön muotoja etsimässä
Työskentelyn sosiaalityöntekijänä yksikössä, joka avustaa poliisia selvittämään lapsiin kohdistuneita rikosepäilyjä. Yksikön asiakaskunnassa yliedustettuna ovat lapset, joiden vanhemmilla on huolto- ja tapaamisriitaa. Joissain tapauksissa lapsesta saatetaan tehdä useita rikosilmoituksia vanhemman epäillessä toistuvasti toisen vanhemman pahoinpitelevän tai seksuaalisesti hyväksikäyttävän lasta. Näille rikosepäilyille tyypillinen piirre on, että vanhemman huolen ja epäilyjen tueksi on harvoin saatavissa muuta näyttöä.
Näiden samojen perheiden parissa työskentelee usein myös lastensuojelu sekä mahdollisesti myös muita auttavia tahoja. Kehittämistehtäväni yksi osa-alue on ollut monialaisen yhteistyön merkityksen esiin nostaminen edellä kuvatun kaltaisissa rikosepäilyissä, yhteistyötä vahvistavien työmuotojen ehdottaminen ja yhteistyön ongelmakohtien paikantaminen. Samanaikaisesti olemme yksikössä pyrkineet panostamaan näiden epäilyä ylläpitävien vanhempien kohtaamiseen osana tutkimusjaksoa.
Kehittämistehtävän aikana olen joutunut sietämään omaa turhautumistani prosessien hitauteen, mutta positiivista on ollut eri toimijoiden myönteinen suhtautuminen ja halu lähteä tiivistämään monialaista yhteistyötä
Yhdestä kolmeksi tarinaksi -vertaisryhmä nuorille
Vanhempien ero koskettaa monia nuoria vuosittain. Yhdestä kolmeksi tarinaksi -ryhmä tarjoaa nuorelle mahdollisuuden keskustella toisten nuorten kanssa ajatuksistaan ja tunteistaan omien vanhempien eroon liittyen. Samalla, kun jakaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan, auttaa ehkä toista samassa tilanteessa olevaa nuorta.
Ryhmä tarjotaan Pirkanmaalaisille nuorille ja se kokoontuu verkon välityksellä viitenä peräkkäisen torstaina 1,5 tuntia kerrallaan. Ryhmässä on kaksi ohjaajaa. Ajatuksena on, että tätä ryhmää nuorille tarjotaan jatkossa keväällä ja syksyllä, pari kertaa vuodessa. Tässä käynnistyneessä ryhmässä on mukana kaksi sosionomi opiskelijaa, jotka tekevät päättötyönsä tästä ryhmästä ja tekevät ryhmän lopussa kyselyn nuorille heidän kokemuksistaan ryhmästä. Odotamme innolla tätä työtä, saamme varmasti paljon lisätietoa jatkoa ajatellen.
Kun nuoren saa tulemaan ryhmään, siihen on tartuttava, vähän myöhemmin se fiilis tulla mukaan voi olla jo ohi. Ryhmässä jutellaan erilaisten tehtävien avulla vanhempien erosta. Kerroilla etsitään omia vahvuuksia ja voimavaroja. Markkinointi on se, mihin jatkossa täytyy kiinnittää huomiota. Nyt vaan kysymys on, miten me tavoitamme oikeasti ne nuoret.
Ensimmäinen kerta on pidetty, kaikki eivät päässeet ensimmäiselle kerralle mukaan, mutta hyvä fiilis jäi siltikin. Tästä on hyvä jatkaa.
Eropalvelut yhteiseen koontiin!
Perheasioiden sovittelijana ja muutoinkin eroperheiden kanssa työskennellessäni jäin jossain vaiheessa pohtimaan kuinka vanhemmat ohjataan hyvin usein samojen, tiedossani olevien eropalvelujen ääreen. Tiesin, että muitakin eropalvelumuotoja oli tarjolla ja niinpä aloin koostamaan näitä palveluja yhteen Sastamalan alueen lisäksi lähiseudulta. Tällaisen koosteen halusin hyödyntävän sekä muita ammattilaisia että ehdottomasti myös vanhempia, jotka eroa pohtivat tai ovat siihen jo päätyneet.
Kooste toi näkyväksi sen, että eropalveluja on kehitetty hyvinkin matalan kynnyksen palveluista aina haastavien erotilanteiden tueksi. Tukea on saatavissa jo siinä vaiheessa, kun eroajatus on herännyt ja vanhemmat pohtivat sitä joko yhdessä tai yksin. Pitkittyneet ja vaikeat erotilanteet puolestaan haastavat palvelujärjestelmää eikä palvelujen moninaisuudesta tai työntekijöiden ammattitaidosta huolimatta kyetä aina auttamaan vanhempia ja perheitä heidän eronsa jälkeisessä elämässä.
Palvelujen toteutustavat näyttäytyivät hyvinkin moninaisina ja palveluja toteutettiin myös etäyhteyksin. Itse koen tämän hyvänä, vaihtoehtoisena tapana hakea ja saada apua. Kun tuen piiriin voidaan hakeutua etänä, voi se joidenkin kohdalla madaltaa kynnystä ja siten mahdollistaa tuen saamisen varhaisessa vaiheessa. Tällaisessa tavassa tuottaa palveluita etuna voi olla myös se, että ne tulevat useampien ihmisten saataville ja niihin voi olla ajankäytöllisestikin helpompi sitoutua, kun esimerkiksi työ- ja arkielämän kiireiden keskellä ei tarvitse erikseen löytää aikaa vastaanotolle kulkemiseen.
Lapset, heidän etunsa ja näkökulmansa pidetään hyvin usein keskiössä vanhempien kanssa työskenneltäessä. Itse haluan korostaa entistä enemmän lasten äänen, heidän ajatustensa ja toiveensa esille nostamista siten, että vanhemmat kykenisivät pohtimaan muun muassa eron jälkeisen elämän ratkaisuja lasten näkökulmasta. Vaikka vanhempien parisuhde olisi päättynyt, heidän yhteistyö lastensa vanhempina jatkuu tai tulisi jatkua.
Tehtävän myötä oli avartavaa nähdä kuinka moninaisia ja erilaisiin tarpeisiin vastaavia eropalveluja on olemassa. Tehtävä toteutui ennen Pirkanmaan hyvinvointialueen käynnistymistä ja haluan nähdä, että hyvinvointialue mahdollistaa palvelujen edelleen kehittämistä. Toivon, että työntekijät voivat koontini avulla ottaa käyttöön laajemman palvelutarjottimen ja ohjata vanhempia heille parhaiten sopivaan palveluun.
Lopuksi
Edellä esiteltyjen kehittämistehtävin myötä huomataan, että eroauttamistyötä voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Tärkeää on, että vanhemmille, lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia käsitellä vanhempien eroa eri ammattilaisten toimesta ja siten tuetaan erosta selviytymistä.
Kirjoittajat: Eroauttamisen ABC-koulutuksen vuosikurssilaiset 2022-2023 (vuosikurssi 4.)
Seuraava Eroauttamisen abc-koulutus käynnistyy lokakuussa 2023 (vuosikurssi 5.)
Hae mukaan 30.9.2023 mennessä. Koulutukseen valituille ilmoitetaan valinnasta 2.10.2023.
Valokuva: unsplash.com
