Ensi- ja turvakotien liiton tilaamat tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen säästötoimet kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Erityisen huolissaan on syytä olla pienituloisista yksinhuoltajaperheistä, joiden toimeentuloon leikkausten vaikutukset kasautuvat.
Pienituloisissa lapsiperheissä elävien lasten määrä kasvaa yli 12 000 lapsella suunniteltujen leikkausten takia. Lapsiköyhyys loukkaa lapsen oikeuksien sopimuksen jokaiselle lapselle takaamaa oikeutta riittävään elintasoon. Suomi on jo saanut useita huomautuksia etuuksien liian alhaisesta tasosta. Viimeksi YK:n lapsen oikeuksien komitea on suosituksissaan 2.6.2023 kehottanut Suomea välttämään sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa oleviin lapsiin.
Yksinhuoltajaperheet vaikeuksissa etuusleikkausten takia
Leikkausten vaikutukset ovat absoluuttisina summina suuria ja myös isoja suhteutettuna leikkausten kohteena olevien käytettävissä oleviin tuloihin. Helsingissä osa-aikatyötä tekevän, peruspäivärahaa saavan yksinhuoltajan, jolla on yksi alle 3-vuotias lapsi, käytettävissä olevien tulojen reaalinen pieneneminen on 321 euroa kuukaudessa ja jyväskyläläisen vastaavassa tilanteessa olevan yksinhuoltajan käytössä olevat rahat vähenevät 275 eurolla kuukaudessa.
Käytettävissä olevien tulojen vähennys yli kymmenesosalla on erittäin suuri. Sen suuruus korostuu, koska jo lähtökohtaisesti yksihuoltajat ovat taloudellisesti tiukoilla. Yksinhuoltajien heikko asema näkyy esimerkiksi siinä, että perustoimeentulotukea saaneista 29 304 oli yksinhuoltajakotitalouksia vuonna 2022 ja heistä suurin osa oli naisyksinhuoltajia. Lasten terveen kehityksen mahdollisuuksien vaarantumisen lisäksi etuuksien leikkausten vaikutus on selkeä naisten asemaan.
Työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen tarvetta
Työttömyysturvan ja asumistuen leikkausten vuoksi entistä useampi pienituloinen lapsiperhe joutuu hakemaan toimeentulotukea ja riski joutua toimeentulotuesta riippuvaiseksi kasvaa. ETKL:n esimerkkilaskelmissa kahden vanhemman perheet, joissa on yksi alle 10-vuotias, yksi yli 10-vuotias lapsi, joissa molemmat vanhemmat ovat peruspäivärahalla ja toinen vanhempi käy osa-aikatyössä, eivät leikkausten jälkeen enää pärjää tuloillaan, vaan toimeentulotuen saamisen kriteerit täyttyvät.
Etuuksien leikkausten jälkeen Helsingissä asuva perhe saisi 430 euroa ja Jyväskylässä asuva perhe 356 euroa perustoimeentulotukea. Kummallakaan paikkakunnalla ei ennen etuuksien leikkauksia ole syntynyt näissä perheissä oikeutta/tarvetta toimeentulotukeen. Merkille pantavaa on se, että toimeentulotuen jälkeen Helsingissä asuvan kaksilapsisen perheen käytettävissä olevat tulot kasvavat kuitenkin vain noin 9 euroa ja Jyväskylässä vastaavanlaisen perheen tulot jopa pienenevät 32 euroa. Mikrosimulaation perusteella toimeentulotukimenot kasvaisivat kaikkinensa yli 170 miljoonaa.
Edellä oleva esimerkki osoittaa hyvin sen, että leikkaamalla etuuksia yhtäällä, se kasvattaa kuluja toisaalla, tässä tapauksessa viimesijaisessa perustoimeentulotuessa. Lisäksi voidaan synnyttää pitkäaikaisen toimeentulotuen tarvetta ja uusia kannustinloukkuja. Näiden kahden vanhemman kaksilapsisen perheen tilanne muuttuu selvästi laskelmissa todettua heikommaksi, mikäli toimeentulotukeen tehdään vielä muita hallitusohjelmassa kaavailtuja merkittäviä leikkauksia.
Säästöt lyhytnäköisiä, ne kostautuvat myöhemmin
Lapsiperhe- ja etenkin vauvaperheköyhyydellä on jopa elämänmittaiset vaikutukset lapsen elämään. Hallituksen mittavilla leikkauksia ei saada aikaan kestäviä säästöjä, vaan isoja inhimillisiä kärsimyksiä ja suuria kustannuksia pitkällä aikavälillä lisääntyvinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymis- ja muina ongelmina.
Meillä on laajaa tutkimusnäyttöä 1990-luvun laman kielteisistä ja suurista seurauksista tuolloin lapsuuttaan viettäneiden elämään. Nyt emme ole vastaavassa talousahdingossa kuin 1990-luvun lamassa. Samoja virheitä ei pidä toistaa. Leikkauksia ei pidä toimeenpanna nopealla aikataululla ja ilman sosiaali- ja terveysministeriön tekemää huolellista ennakkoarvioita niiden samoille ihmisille kasautuvista vaikutuksista.
Leikkausten kohtuullistaminen on välittämistä
Hallituksen on arvioitava uudelleen suunnitelmat poistaa työttömyyspäivärahojen lapsikorotukset, työttömyysturvan suoja-osa sovitelluista päivärahoista, ja erityisesti kohtuullistettava nyt suunnitelmissa olevia useita yleiseen asumistukeen suunniteltuja leikkauksia. Erityisen raskaita asumistukeen liittyvät leikkaukset, asumistuen omavastuuosuuden korotus, asumistuen korvausprosentin alennus ja yleisen asumistuen ansiotulovähennyksen poistaminen ovat kuntaluokituksen muuttuessa Helsingissä, jossa asumiskulut ovat korkeat. Asumistuen ansiotulovähennyksen poistamisella on myös vaikutuksia mahdollisuuksiin tehdä ja ottaa vastaan osa-aikatyötä ilman, että perheen käytettävissä olevat tulot pienenevät osa-aikatyöstä huolimatta.
Pääministeri Orpon hallituksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaan rakentaa ”Välittävä ja vahva Suomi”. Sosiaaliturvaetuuksien leikkausten käytännön viesti lapsiperheille ei ole välittäminen, kun leikkauksilla saadaan aikaan rajuja ja kasautuvia vaikutuksia käytettävissä oleviin reaalituloihin lapsiperheissä ja erityisesti yhden vanhemman perheissä.
Kun lapsiperheet joutuvat toimeentulonsa kanssa ahtaalle, tulevaisuuden näköaloja ja toivoa paremmasta ei ole, sillä on väistämättä vaikutuksia perheiden halukkuuteen ja mahdollisuuksiin hankkia lapsia. Etuusleikkausten vaikutukset ovat kielteiset siten myös syntyvyyteen, joka on jo entuudestaan ennätyksellisen alhaisella tasolla.
Hallituksen tulee arvioida uudelleen verokevennykset, esimerkiksi suurituloisimpia koskettava ns. solidaarisuusvero. On myös vankat perusteet arvioida tarkasti sitä, miten valtion tuloja voidaan kasvattaa ja toisaalta kohdentaa leikkauksia suunniteltua enemmän muualle kuin lapsiperheissä vakavia ongelmia tuottaviin mittaviin sosiaaliturvan leikkauksiin.
Lue myös:
Sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset kohtuuttomia etenkin yksinhuoltajille, tiedote 19.9.2023
