Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) tilaamat tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen säästötoimet kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Erityisen huolissaan ETKL on pienituloisista yksinhuoltajaperheistä, joiden toimeentuloon leikkausten vaikutukset kasautuvat. ETKL vaatii kokonaisvaikutusten huolellista arviointia ja leikkausten kohtuullistamista.
ETKL toteaa tilaamiensa laskelmien pohjalta, että hallituksen suunnittelemat ja erittäin nopealla aikataululla eteenpäin viemät sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset tulevat lisäämään lapsiköyhyyttä. Lapsiköyhyys loukkaa lapsen oikeuksien sopimuksen jokaiselle lapselle takaamaa oikeutta riittävään elintasoon. Erityisen huolissaan ETKL on leikkausten kasautuvista vaikutuksista yksinhuoltajaperheisiin. ETKL vaatii hallitusta kohtuullistamaan leikkaussuunnitelmia, vaikka valtiontalous vaatiikin tasapainottavia toimia.
Yksinhuoltajaperheet vaikeuksissa etuusleikkausten takia
Etuusleikkausten yhteisvaikutukset ovat suuria ja niillä on selviä kasautuvia vaikutuksia lapsiperheisiin. Huolestuttavan suuri kerrannaisvaikutus etuusleikkauksilla on yhden vanhemman perheissä, joissa on yksi alle kolmevuotias lapsi ja joissa peruspäivärahaa saava vanhempi yrittää parantaa perheensä toimeentuloa käymällä osa-aikatyössä. Helsingissä asuvan osa-aikatyötä tekevän, peruspäivärahaa saavan alle 3-vuotiaan yksinhuoltajan käytettävissä olevien reaalitulojen vähennys on noin 321 euroa kuukaudessa eli yli 13 prosenttia pienempi nykytilanteeseen verrattuna. Vastaava vähennys Jyväkylässä asuvalla samassa elämäntilanteessa elävällä yksinhuoltajalla on 275 euroa kuukaudessa eli yli 12 prosenttia.
Helsingissä osa-aikatyötä tekevän alle 3-vuotiaan yksinhuoltajan, joka saa soviteltua päivärahaa reaalitulojen väheneminen on noin 291 euroa kuukaudessa. Vastaava reaaliansioiden vähennys Jyväkylässä asuvalla samassa elämäntilanteessa elävällä yksinhuoltajalla on 254 euroa. Leikkaus käytettävissä oleviin tuloihin on heillä vähän yli 10 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna.
Käytettävissä olevien tulojen vähennys yli kymmenesosalla on erittäin suuri. Sen suuruus korostuu, koska lähtökohtaisesti yksihuoltajat ovat taloudellisesti tiukoilla. Yksinhuoltajien heikko asema näkyy esimerkiksi siinä, että perustoimeentulotukea saaneista 29 304 oli yksinhuoltajakotitalouksia vuonna 2022. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien muut tulot rakentuivat yleisesti 2022 asumistuesta, noin 80 prosentilla, työmarkkinatuesta tai peruspäivärahasta noin 43 prosentilla ja lapsilisästä noin 17 prosentilla (THL 2023.), mikä kertoo perusetuuksien liian alhaisesta tasosta jo nyt.
− Lapsiperhe- ja etenkin vauvaperheköyhyydellä on jopa elämänmittaiset vaikutukset lapsen elämään. Hallituksen mittavilla leikkauksia ei saada aikaan kestäviä säästöjä, vaan isoja kustannuksia pitkällä aikavälillä lisääntyvinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymis- ja muina ongelmina, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitosta.
− Yhden vanhemman perheisiin kohdistuvat isot kasautuvat haitalliset vaikutukset kohdistuvat niissä elävien lasten terveen kehityksen mahdollisuuksien lisäksi myös erityisesti naisiin.
Toimeentulotuen tarve tulee kasvamaan
Työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset johtavat toimeentulotuen tarpeen kasvuun ja entistä useampi pienituloinen perhe tulee toimeentulotuesta riippuvaiseksi. Toimeentulotuen tarpeen kasvu näkyy ETKL:n esimerkkilaskelmissa erittäin selvästi kahden vanhemman perheissä, joissa on yksi alle 10-vuotias, yksi yli 10-vuotias lapsi ja joissa toinen vanhempi käy osa-aikatyössä. Etuuksien leikkausten jälkeen Helsingissä asuva perhe saisi 430 euroa ja Jyväskylässä asuva perhe 356 euroa perustoimeentulotukea. Nämä perheet eivät ennen leikkauksia ole olleet oikeutettuja toimeentulotukeen. Mikrosimulaation perusteella toimeentulotukimenot kasvaisivat kaikkiaan yli 170 miljoonaa. Lisäksi voidaan synnyttää pitkäaikaisen toimeentulotuen tarvetta ja uusia kannustinloukkuja.
− Kun lapsiperheet joutuvat toimeentulonsa kanssa ahtaalle, sillä on väistämättä vaikutuksia perheiden halukkuuteen ja mahdollisuuksiin hankkia lapsia. Vaikutukset ovat kielteiset siten myös syntyvyyteen, joka on jo entuudestaan ennätyksellisen alhaisella tasolla, sanoo Särkelä.
Suunniteltuja leikkauksia on kohtuullistettava
Ensi- ja turvakotien liitto vaatii hallitusta kohtuullistamaan suunniteltuja leikkauksia. Niitä ei liiton näkemyksen mukaan tulee toimeenpanna nopealla aikataululla ja ilman sosiaali- ja terveysministeriön tekemää huolellista ennakkoarvioita. On arvioitava uudelleen suunnitelmat poistaa työttömyyspäivärahojen lapsikorotukset, työttömyysturvan suoja-osa sovitelluista päivärahoista, ja erityisesti kohtuullistettava nyt suunnitelmissa olevia useita yleiseen asumistukeen suunniteltuja leikkauksia. Erityisen raskaita asumistukeen liittyvät leikkaukset ovat kuntaluokituksen muuttuessa Helsingissä, jossa asumiskulut ovat korkeat.
− Kun asumiskulut vievät ison osan lapsiperheiden käytettävissä olevista tuloista, yleisen asumistuen omavastuuosuuden korotus, asumistuen korvausprosentin alennus ja yleisen asumistuen ansiotulovähennyksen poistaminen ovat vaikutuksiltaan kohtuuttomia, sanoo Särkelä.
− Viimeksi mainitulla on myös vaikutuksia mahdollisuuksiin tehdä ja ottaa vastaan osa-aikatyötä ilman, että perheen käytettävissä olevat tulot pienenevät.
Hallituksen tulee arvioida uudelleen verokevennykset, esimerkiksi suurituloisimpia koskettava ns. solidaarisuusvero. On myös perusteltua arvioida tarkasti sitä, miten valtion tuloja voidaan kasvattaa ja toisaalta kohdentaa leikkauksia suunniteltua enemmän muualle kuin lapsiperheissä vakavia ongelmia tuottaviin mittaviin sosiaaliturvan leikkauksiin.
Mikrosimulointilaskelmat on tilattu yhteistyössä SOSTEn kanssa, ja ne on tehnyt valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen.
Lue selvitys: Laskelmia hallituksen esittämien etuusleikkausten vaikutuksista lapsiperheisiin
Lisätietoja
pääsihteeri Riitta Särkelä
puh. 050 63 663
yhteydenottopyynnöt
viestintäpäällikkö Mikko Savelainen
puh. 040 5877278
Lue myös