Maailmalla tapahtuu nyt paljon. Sotien lisäksi luonnonkatastrofit, ilmastokriisit, erilaiset väkivaltaisuudet, nälänhätä ja tuloerojen kasvu köyhien ja rikkaiden välillä aiheuttavat monille hätää ja kärsimystä.
Maailman onnellisin kansa?
Maailman onnellisin kansa, Suomi, on myös monella tapaa kriisissä. Kaikkien maailmalla tapahtuvien kriisien lisäksi Ukrainan sodan myötä sodan eskaloitumisen uhka laajemmalle aiheuttaa monilla ahdistusta. Sosiaalietuuksien leikkaukset samaan aikaan palvelujen heikentämisien kanssa tuovat lisää epävarmuutta muun stressin päälle. Harvassa ovat kivat ja iloiset uutiset kun selaa päivälehtiä. Päivittäiset negatiiviset uutiset aiheuttavat monin tavoin levotonta oloa.
On selvää, että tällaisessa maailmassa oman mielen hyvinvointi voi järkkyä, perheenjäsenten välillä voi syntyä kriisiä tai ei jaksa toimia vanhempana täysin voimin. Tällöin on tärkeää osata ja uskaltaa hakea apua. Tässä järjestöt ovat suuressa roolissa. Julkisen puolen leikkausten myötä, voi avun saaminen olla hidasta ja vaikeaa. Onneksi Suomessa on kolmannen sektorin toimijoita, jotka täydentävät ja osittain paikkaavatkin julkisia palveluja.
Järjestöt tukena elämän kipukohdissa
Erityisen paljon järjestöjen ja yhdistysten palveluista hyötyvät maahanmuuttajataustaiset perheet, joille avun saaminen voi olla haastavaa mm. kielen, kulttuurien erilaisuuden, sosiaalisten kontaktien puutteen ja palveluverkoston vierauden vuoksi. Jos perhe on paennut sotaa, pelko menneestä ja epätietoisuus tulevasta voi olla läsnä päivittäin. Tällöin voi olla vaikeaa asettua luomaan arkea uudessa maassa ja toimia lapsen tarpeita huomioivana vanhempana. Järjestöt ovatkin kotoutumisen ja suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisen lisäksi suurena apuna elämän erilaisissa kipukohdissa.
Ensi- ja turvakotien liiton monipuoliset palvelut on koettu hyödyttävän monella tapaa maahanmuuttajataustaisia perheitä. Liiton palveluihin hakeudutaan useimmiten viranomaisen, esimerkiksi sosiaalityöntekijän ohjaamana, mutta tieto palveluista leviää myös yhteisöjen sisällä hyvien kokemusten avulla. Ensi- ja turvakotien liitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on erityisosaamista raskaus- ja vauva-ajan tukemisessa, vauvalähtöisessä päihdetyössä, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyössä sekä eroauttamisessa. Ammatillisen työn lisäksi vapaaehtoiset, vertaiset ja kokemusasiantuntijat ovat merkittävässä roolissa perheiden tukemisessa. Chateista saa apua matalalla kynnyksellä ja nopeasti.
Ensi- ja turvakotien liiton yhdistyksistä saadun tuen avulla maahanmuuttaja-asiakkaille on voinut avautua uudenlaisten vaihtoehtojen maailma; elämä voikin olla väkivallatonta ja avioero on mahdollista, ilman että vanhemmuus päättyy. Asiakkaat saavat vertaistukea ja mielekästä tekemistä, tietoa ja tukea vauvan hoitoon, ymmärrystä päivärytmin merkityksestä ja siitä, kuinka asettaa lapselle turvalliset rajat.
Kulttuurisensitiivistä työtä
Ensi- ja turvakotien liiton palveluissa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden aiemmat, traumaattisetkin kokemukset sekä kieli ja työtä tehdään asiakkaiden kulttuuria kunnioittaen. Kulttuurisensitiivisen työotteen lisäksi huomioidaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet mahdollisuuksien mukaan. Erilaisen kulttuurin ja kielen haasteiden lisäksi maahanmuuttajataustaisten voi olla vaikea luottaa avuntarjoajiin, jos viranomaiskokemukset kotimaassa ovat olleet huonoja tai jopa vahingollisia. Luottamussuhteen rakentamiseen ja tavoitteiden yhteiseen sopimiseen ja ymmärtämiseen käytetäänkin riittävästi aikaa.
Työntekijöiden kanssa käydyt keskustelut sekä heiltä saatu tieto eri palveluista ja eduista on suureksi hyödyksi erityisesti niille, joille suomalainen palveluverkosto on vieras ja suomen kielen taitoa ei vielä ole. Yhdistysten työntekijät tarjoavat apua myös esimerkiksi asunnon haussa ja lomakkeiden täyttämisessä. Yhdistykset tekevät yhteistyötä alueen maahanmuutto- ja kotoutumistoimijoiden kanssa esimerkiksi markkinoimalla omia palvelujaan ja ohjaamalla asiakkaita muiden palveluihin asiakkuuden jälkeen.
Kuka tukee maahanmuuttajaperheitä?
Viime aikoina tehdyt sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkaukset vaikuttavat erityisesti maahanmuuttajaperheisiin. Näissä perheissä on usein työttömyyttä, vaikka halu työntekoon olisikin suuri. Työtä ei ole tarjolla mm. puutteellisen tai vääränlaiseksi luokitellun koulutuksen vuoksi tai työkokemus ja kielitaito ei ole riittävää. Useat perheet ovat myös monilapsisia ja elävät pienillä tuloilla tai ovat etuuksien varassa. Edelleen tiukentuva taloudellinen tilanne ja hallituksen suunnittelemat järjestöavustusten leikkaukset heikentävät väistämättä maahanmuuttajaperheiden taloudellista ja henkistä selviytymistä sekä avun saantia jo ennestään haastavassa tilanteessa. Eriarvoisuutta lisäävät toimet yhteiskunnan eri osa-alueilla heikentävät myös maahanmuuttajien kotoutumista ja yhdenvertaisuutta sekä luovat ylisukupolvista eriarvoisuutta.
Kuva: Unsplash/Guilherme Lemos
