Olen osallistunut Ensi- ja turvakotien liiton yhteistyössä Sateenkaariperheet ry:n Perhesuhdekeskuksen kanssa toteuttamaan jäsenyhdistyksiemme työntekijöille suunnattuun koulutussarjaan. Samalla olen pohtinut omaa ammatillista matkaani kohti sateenkaariperheiden kanssa työskentelyä. Äidilleni kuuluu kiitos opista jokaisen ihmisen arvokkaaseen kohtaamiseen ja syrjimättömyyteen. Myös opintojen aloittaminen diakoniaopistossa avasi maailman eriarvoisuuteen ja huono-osaisuuteen, mutta ennen kaikkea elämän monimuotoisuuteen. Psykiatrian alalla työskentely- ja psykoterapiaopinnot törmäyttivät tietoisuuteen itselle uusia ilmiöitä:
Äiti, jonka tytär aloitti sukupuolenkorjausprosessin. Perheenisä, joka halusi pukeutua naisten vaatteisiin. Nuori tyttö, jonka vanhemmat olivat hylänneet tämän tultua kaapista. Naisparin erokriisi.
Asiakkaiden kanssa tutkimme tunteita, ajatuksia ja kokemuksia. Jokaisessa kohtaamisessa koin oppivani ja saavani varmasti enemmän kuin asiakas. Vähitellen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus alkoi itselle hahmottua. Samaan aikaan ennakkoluulot ja tuomitsevat asenteet erilaisuutta kohtaan yhteiskunnassamme olivat varsin yleisiä ja voimakkaita. Kiitollisena muistelen työnohjaajiani, 90-luvun ”grand old leidejä”. Tärkein oppi on edelleen: ”Älä oleta, kysy.”
Ajan myötä työotteeni muuttui yhä perhekeskeisemmäksi. Kysymykseeni: ”Ketä perheeseesi kuuluu?” alkoi tulla yhä moninaisempia vastauksia. Yllättäen huomasin tapaavani kahta samaa sukupuolta olevaa vanhempaa ja pohtivani heidän kanssaan vanhemmuutta, jaksamista ja lasten kasvatusta. Opin myös uuden termin, sateenkaariperhe, missä yksi tai useampi vanhempi kuuluu sukupuoli- ja tai seksuaalivähemmistöön.
”Asiakasperheissäni sateenkaarevuus ei aiheuttanut kriisiä, ulkopuolisten suhtautuminen kylläkin.”
Pohdin myös, että näissä perheissä vanhemmat ovat olleet usein hyvin vaativia itseään kohtaan. Ikään kuin heillä ei olisi oikeutta väsyä tai jopa erota. Surullisinta oli, mikäli perhe ei saanut tukea ja hyväksyntää isovanhemmilta. Vanhemmat kantoivat myös huolta, tulisivatko lapset kiusatuiksi.
Lähipiiriini liittyneet sateenkaariperheet ovat olleet hyvä käytännön harjoittelukenttä. Teoriassa yritin muistaa mm., että jokaisella on oikeus määritellä oma vanhemmuusnimikkeensä ja toisessa hengenvedossa kutsuin erään perheen molempaa naisoletettua äidiksi. Tässä perheessä biologista äitiä kutsuttiin äidiksi ja sosiaalinen äiti halusi lasten kutsuvan itseään etunimellä. Pahoittelulla mentiin eteenpäin eikä mokaaminen ollutkaan niin paha asia, kuin itsestä tuntui. Kuulin myös tarinoita, kuinka huolella vanhemmuuteen oli valmistauduttu ja kuinka monella tavalla vanhemmaksi voi tulla. Ja mikäli oli päädytty hedelmöityshoitoihin, kuinka paljon ne maksoivat. Naisparille julkinen terveydenhoito on tarjonnut tätä mahdollisuutta vasta viime vuosina. Aloittaessani liitossa Miestyön kehittämiskeskuksessa ilahduin myös kuullessani, että miespari oli hyväksytty sijaisvanhemmiksi.
Miten sinä voisit tukea sateenkaarevan vanhemman vanhemmuutta ja vanhemmuuteen kasvamista omassa työssäsi?
Sateenkaariperheissä elää noin 10 000 lasta ja määrä kasvaa koko ajan. Tutkimuksissa on todettu, että sateenkaariperheiden lasten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi on yhtä hyvä kuin kahden eri sukupuolta olevan vanhemman perheissä. Odotusaikana neuvolalla on merkittävä rooli. Terveydenhoitaja voi tukea paria, jos he epäilevät, etteivät ole oikeanlainen perhe. Lomakkeet eivät taivu perheenjäsenten henkilötietojen taltiointiin ja äitikeskeiset materiaalit voivat ahdistaa.
Tärkeää on myös vanhemmuusnimikkeiden pohtiminen sekä erityisesti sosiaalisen vanhemman tukeminen esimerkiksi vanhemmuuden roolikartan avulla. Ero tai sen uhka odotus- tai vauva-aikana nostaa esiin pelkoja juridisten kysymysten vuoksi. Sateenkaarevia perheitä tapaa myös päivähoidossa, koulussa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, usein tietämättään. Lapsuuteni ydinperhemallista on kasvanut yhä moninaisempi perheiden joukko. Jokaisen lapsen tulisi saada olla ylpeä perheestään ilman pelkoa syrjinnästä, stigmasta tai kiusaamisesta.
Matkani sateenkaariperheitten kanssa on ollut antoisa, mutta aina on uutta opittavaa. Haastan sinutkin mukaan oppimaan ja kehittymään. Helppo tapa tutustua erilaisiin sateenkaariperhemuotoihin on katsoa videot:
- Apilaperhe (kumppanuusvanhemmuusperhe):
- Naisparin perhe
- Sijaisperhe
- Transtaustaisen vanhemman perhe
- Yhden vanhemman perhe
Mikäli kaipaat lisää tietoa ja/konsultaatiota:
Sateenkaarijärjestöt tuottavat tuki- ja neuvontapalveluita sateenkaari-ihmisille ja heidän läheisilleen. Samoista järjestöistä saavat myös ammattilaiset konsultointia erilaisissa tilanteissa.
#sateenkaariperheet #yhdenvertaisuus
