”Kun tutustuimme, kävimme ahkerasti baareissa. Seurustelukumppanini joi tuolloin runsaasti, mutta niin moni muukin tuntui tekevän. Hän oli lahjakas, lämmin ja hauska. Ihminen, jonka lähellä minun oli hyvä olla. En ollut huolissani, sillä juhliminen kuului osaksi nuoruutta ja opiskelijaelämää. Muutaman vuoden päästä menimme naimisiin ja saimme lapsia. Toisin kuin ystäväperheissä, puolisoni päihteiden käyttö ei perheen perustamisen myötä merkittävästi vähentynyt. Hänellä juominen ”jäi päälle”. Alkoholia tarvittiin päivittäin, jos ei muuten niin muutama kalja tai pari lasia viiniä rentoutumiseen rasittavan työpäivän jälkeen.”
Vaikeasta yhteiselosta huolimatta päihteistä johtuvat erot ovat usein pitkiä ja hitaita prosesseja. Toivo muutoksesta elää pitkään, mitä jos toinen lopulta lähtisikin hoitoon, mitä jos hän tällä kertaa saisi korkin kiinni? Päihteiden erottamattomat -vertaistukiryhmästä voi saada arvokasta apua tilanteeseen ja voimavaroja ratkaisujen löytämiseen.
“Yritin puhua asiasta, mutta päädyimme aina riitelemään aiheesta. Hänen mielestään mitään ongelmaa ei ollut, koska hän pystyi hoitamaan työnsä. Vuorovaikutuksemme urautui molemminpuoliseksi syyttelyksi. Olin katkera, koska suurin osa perheen yhteisistä asioista jäi hoidettavakseni. Olin pettynyt, kun lupauksilla ei tuntunut olevan mitään merkitystä – alkoholi voitti minut aina, oli juhla taikka arki. Tapahtui ikäviä asioita, sotkuja ja sekoiluja. En voinut enää luottaa häneen. Lasinen seinä välillämme paksuuntui vuosi vuodelta, lopulta emme enää kuulleet toisiamme. Olin voimaton ja äärimmäisen pettynyt. Lopulta en nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin erota. Päihteiden erottamat -vertaistukiryhmässä pohdin monien saman kokeneiden kanssa: miksi vasta nyt?”
Päihteiden varjo ulottuu moniin perheisiin
Päihdeongelmat kuormittavat monia suomalaisia perheitä. Jotakin ongelman laajuudesta voi päätellä tuoreen juomatapatutkimuksen perusteella. Sen mukaan lähes joka kolmannella (32 %) suomalaisella on lähipiirissään joku, jolla on alkoholin käytöstä johtuvia ongelmia. Naiset kokivat lähipiirissään alkoholihaittoja miehiä enemmän (39 % vs. 27 %).
Tutkimuksen mukaan suomalaiset juovat alkoholia useimmiten kotona (77 %). Onkin arvioitu, että 20 prosenttia lapsista altistuu kotonaan vanhempien humalahakuiselle juomiselle. Alkoholin lisäksi monien perheiden hyvinvointia kuormittavat muut päihteet sekä yhä lisääntyvät toiminnalliset riippuvuudet.
Mikä saa jäämään vaikeaan parisuhteeseen?
”Valtava huoli ja muisto alkuaikojen rakkaudesta sai minut pysymään liitossa, siitä huolimatta, että voin huonosti ja lapset selvästi oireilivat. En nähnyt vaihtoehtoja, ei ollut voimaa ajatella minkälaista elämä olisi, miten saisin asiat järjestymään.”
Monen eroa pohtivan huoli liittyy sekä puolisoon että lapsiin. Pelottaa, että puolison elämä luhistuu eron jälkeen. On hätä siitä, miten lasten tapaamiset sujuisivat eron jälkeen. Pystyisikö ex-puoliso olemaan omina viikonloppuinaan selvin päin? Miten tulisimme taloudellisesti toimeen?
Osa pelkää väkivaltaa: Mitä jos hän toteuttaisi uhkauksensa ja tekisi jotakin itselleen tai meille? Niinpä moni jää epätoivoiseksi suojelusenkeliksi puolisolleen ja lapsilleen.
Ota parisuhde puheeksi
Ammattilaisina ja vierellä kulkijoina meidän olisi tärkeää muistaa sensitiivisesti kysyä parisuhde- ja kotitilanteesta. Monet vaikeassa parisuhteessa tai perhetilanteessa olevat eivät nimittäin ensi kertaa apua hakiessaan kerro juurisyistä. Päihdeongelmiin liittyy edelleen häpeää, joka saa monet vaikenemaan. Asiakas saattaa tulla hakemaan apua uupumukseen, unettomuuteen ja ahdistukseen. Joskus uupumusoireiden ja kotitilanteen yhteyttä ei osaa itse edes hahmottaa, kun kuormittava tilanne on pitkään jatkuessaan normalisoitunut.
Miten voisimme tehdä tapaamisesta niin turvallisen, että siinä voisi kertoa vaikeasta kotitilanteestaan ilman arvostelun tai besservisseröinnin pelkoa? Osaisimmeko kysyä hänen tukiverkostostaan ja läheisistään, onko perheessä joku, josta hän huolissaan? Osaisimmeko ottaa hänen todellisuutensa vastaan ja antaa hänelle tilaa, tarvittaessa ohjata sopivien palvelujen piiriin. Tai, hänen niin toivoessaan, voisimme yhdessä lähteä pohtimaan mahdollisia ratkaisuja ja tukitoimia.
Apua Päihteiden erottamattomat -vertaistukiryhmästä
Yksi hyvä eteenpäin vievä vaihtoehto voisi olla Päihteiden erottamat -vertaistukiryhmän tarjoaminen. Kokemukseni mukaan sekä eronneet että eroa pohtivat ryhmäläiset hyötyvät vertaisryhmästä merkittävästi. Ryhmäläisten antaman palautteen mukaan vertaiskeskusteluiden myötä häpeä helpottaa, tunteille ja ajatuksille löytyy uutta tilaa, voimavarat alkavat löytyä ja ratkaisut kypsyä mielessä.
Lisätietoa aiheesta ero ja päihteet löydät täältä.
Blogissa käytetyt sitaatit ovat Sininauhaliiton vuosien varrella keräämistä erotarinoista.
Kirjoittaja: Irene Komu, läheistyön kehittäjä, Sininauhaliitto
Kirjoittaja toimii Läheistyön kehittäjänä Sininauhaliitossa. Päihteiden erottamat -vertaisryhmän ohjaajan opas julkaistaan läheistyön Kuivin jaloin -sivustolla helmikuussa. Ryhmän ohjaamiseen liittyvä koulutus järjestetään
