Rutiinit tuovat turvaa arkeen ja ovat tärkeitä niin aikuiselle kuin lapsellekin. Kuitenkin kriisin sattuessa arjen turvallisuus muuttuu eikä välttämättä rutiineista ole mahdollista pitää kiinni. Kriisin keskellä jokainen hetki käytetään tilanteesta selviytymiseen.
Kriisi muuttaa arkea ja silloin omaa mieltä tukee se, että säilyttää tavalliset arjen toimet sekä niiden aikataulun mahdollisimman samankaltaisena kuin aiemminkin. Konkreettiset asiat auttavat pysymään arjessa kiinni. Tällaisia asioita ovat muun muassa säännöllinen ateriarytmi, liikunta ja muut arkitoimet. Unirytmin säilyttäminen on myös tärkeä osa arjen turvallisuutta.
Rutiinit antavat arjelle rakenteen, järjestyksen ja tuttuuden tunteen, jolloin ne myös rauhoittavat samaan aikaan mieltä myllerryksen keskellä. Rutiinienkin noudattamisessa tulee olla armollinen itselleen, koska kriisi kuluttaa voimia eri tavalla kuin tavallinen arki.
Kriisin keskellä on hyvä säilyttää jonkinlainen arjen rytmi. Tämä tuo arkeen turvaa ja esimerkiksi lapsille ennustettavuutta. Arjen voi koostaa lähes samalla tavalla kuin aiemmin, kunhan huolehtii omien voimavarojen riittämisestä. Aamulla herätään totuttuun aikaan ja hoidetaan aamuaskareet. Päivän aikana käydään ulkoilemassa ja huolehditaan ravinnon saamisesta. Illasta on hyvä mennä itselle tuttuun aikaan nukkumaan eikä valvoa yö myöhään. Tällöin arkeen saadaan rytmi ja hallinnan tunne.
Seuraavaksi esitellään kolme arjen peruspilaria, joista kannattaa huolehtia kriisin aikana.
Ensimmäinen näistä on uni, joka on tärkeä osa rauhoittumista. Unta kannattaa vaalia, koska keho ja mieli tarvitsevat lepoa kriisin keskellä. Unen tarkoitus on palauttaa elimistöä rasituksesta, väsymyksestä sekä tasapainottaa hermoston toimintaa. Uni auttaa jaksamaan arjessa sekä auttaa palauttamaan henkisen voiman ja vireyden. Unessa ihminen myös käsittelee omia tunteita ja se ehkäisee stressiä. Kuitenkin kriisissä voi tulla univaikeuksia, voi olla haasteellista nukahtaa tai uni voi olla katkonaista. Tällöin kannattaa miettiä tarvitseeko tähän tukea lyhytaikaisista uni- tai nukahtamislääkkeistä.
Toinen peruspilari on ravinto. Kriisissä voi menettää ruokahalun kokonaan tai sitten tarvitsee koko ajan energiaa ravinnosta. Molemmissa tapauksissa on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että olisi jonkinlainen säännöllinen ateriarytmi. Ihmisen elimistö tarvitsee energiaa vaikeasta elämäntilanteesta selviytymiseen.
Kolmas tärkeä peruspilari on liikunta. Se on tärkeää sekä mielelle että keholle. Varsinkin ulkona liikkuminen antaa mielelle raitista ilmaa ja mahdollisuuden purkaa omia ajatuksia. Käy pienellä kävelyllä lemppari musiikit korvilla tai luonnon ääniä kuunnellen. Tärkeintä on liikkua itselleen mieluisella tavalla, jotta liikunnasta ei tule uutta stressitekijää kriisin keskelle.
Tärkeintä kriisissä on olla itselleen armollinen ja antaa tilanteelle aikaa. Muista huolehtia itsestäsi ja omasta jaksamisesta kriisinkin keskellä.