Toiminnanjohtajamme laittoi alulle meidän yhteistä taideprojektia, varaten Kauhajoen Hella-Gallerian marraskuuksi yhdistyksemme käyttöön. Hella-galleria sijaitsee Kauhajoen Kotiseututalon 2. kerroksessa. Sisäänkäynti on Valkoisen Puun Café & Shopin pääovesta. Ollaan muuten työporukallakin oltu useampaan kertaan syömässä Kauhajoen Valkoisessa Puussa, hyvät on ruuat! Kotiseututalo on jyhkeä talo, se on entinen Ollonqvistin asuin- ja kauppakartano, joka on rakennettu 1882. Jo sisälle astuessaankin voi aistia vanhan ajan tunnelmaa.
Taideprojektia aloiteltiinkin yhteisellä suunnittelulla ja valittiin vastaavat työntekijät. Yhdessä heittelimme ajatuksia ilmoille, mikä on meidän sanomamme ja ajatus taiteen kautta tuoda ilmi lähisuhdeväkivaltaa. Päädyimme yhdessä tuumin siihen, että asiakkaat itse saavat kuvittaa omanlaisensa ja kokemansa tarinan nimettömänä tauluille. Aihetta rajasimme sen verran, että pyysimme kuvittamaan Turvakodin aikaisista kokemuksista, väkivallan kokemuksista sekä erilaisista tunteista, niin turvattomuudesta kuin turvallisuudesta. Tavoitteena meillä oli yksittäisten henkilökohtaisten taulujen lisäksi saada myös yksi yhteinen mosaiikkiteos näyttelyyn, mihin jokainen asiakas sai osallistua omalla panostuksellaan. Tärkeää meille oli, ettei kenenkään osallistujan tarvitse olla kuvataiteen ammattilainen tai edes harrastaja, sillä kukaan ei osaa maalata toisen elämää, kokemuksia tai tunteita kuin itse taitelija.
Nimeä pohdimme monelta kantilta, jotta se olisi mahdollisimman kuvaava aiheeseen. Pyörittelimme muun muassa ”äänetön huuto”, ”tilastot kuviksi”, ”väkivalta kuvina ja tarinoina”, ”seinien sisältä seinille”. Lopulta kuitenkin nuijimme näyttelyn nimeksi Äänetön huuto – väkivalta kuvina ja tarinoina.
Alkuun kasasimme maalaustarvikkeet hiukan syrjemmälle, mutta niin että jokainen asiakas pystyi ne sieltä hakemaan omaan sopivaan aikaan, tai vaikka jäädä maalaamaan niille sijoille. Mahdollisuus oli siis maalata siellä missä itse parhaaksi näki. Alkuun taiteiden tuottaminen ja asiakkaiden mukaan saaminen oli hiukan vaivalloista. Me emme kuitenkaan pitäneet projektia työmme tärkeimmässä roolissa, sillä itse asiakkaiden kohtaaminen ja kuunteleminen on tärkein työmme. Kokeilimmekin tuoda maalaustarvikkeet olohuoneeseen, jossa asiakkaat viihtyvät enemmän. Tällä saimme hiukan nostetta osallistuvuuteen. Lisäsimme lopulta myös uusien taidetöiden sekaan jo aikaisempia taidetöitä Kauhajoen nuorten turvaverkko-hankkeesta.
On kuitenkin ymmärrettävää, ettei taiteen tekeminen tällaisessa tilanteessa kaikkia välttämättä miellytä tai innosta. Kerta kaikkiaan voi olla, ettei vain ole voimavaroja kuvittaa taidetta, sen me ymmärsimme jo ennen projektin alkua. Jokainen kuitenkin meistä käsittelee omalla tavallaan rankkojakin kokemuksia, surua ja iloa. Taide tai taiteen kuvittaminen voi olla yksi keino käsitellä asioita. Taiteen kautta voi opetella tunnistamaan omia tunteitaan, sekä harjoitella tunnetaitoja. Taiteen avulla voi myös löytää uusia ilmaisutapoja tunteilleen, kun puhuminen ei luonnistu. Taide toimii myös kohtaamisen välineenä. Toivomme myös, että tästä olisi apua heille, ketkä eivät vielä ole pystyneet tai jaksaneet apua hakea omaan tilanteeseensa, mutta myös heille, jotka ovat jo päässet eteenpäin elämässä. Käymällä Kauhajoen Hella-galleriassa voi syntyä monenlaisia tunteita ja ne kaikki tunteet ovat sallittuja. Ja vaikka et itse olisi kokenut väkivaltaa tai nähnyt, voi sen tekijä tai kokija olla hyvä ystävä tai vieressä istuva henkilö.
Ideoimme näyttelyyn tarinakengät, jossa jokaisen kengän kohdalla on väkivallan tarina puettu sanoiksi korttiin. Toisella parista kenkää on tarina väkivallasta ja toisella väkivallan jälkeisestä ajasta. Kenkien tarinat osaltaan kuvastavat väkivaltailmiön moninaisuutta, ja tuovat ilmi myös sen, miksi lähteminen väkivaltaisesta suhteesta ei ole niin yksinkertaista.
Näyttelyn dramaattisimpana teoksena on työtekijöiden toteuttama Väkivallan koti, joka kuvaa perheriidan jälkeistä sekasotkua keittiössä. Tästä kodista väkivallan tekijä on lähtenyt poliisin matkaan ja kokija turvakodille lapsen kanssa. Tarkoituksena oli tehdä lähisuhdeväkivaltailmiötä näkyvämmäksi konkreettisella tavalla.
Taidenäyttely on esillä marraskuun ajan. Näyttelyn avajaiset pidettiin 5.11., jossa toiminnanjohtaja piti avauspuheen ja yhdistyksen työtekijät olivat paikalla. Työntekijöitä on tavattavissa galleriassa maanantaina 22. ja torstaina 25.11. klo 15–17 ja tuolloin kuka tahansa voi tulla keskustelemaan heidän kanssaan. Näyttelyn ajan meidän yhdistyksemme esitteitä löytyy galleriassa, joita voi käydä nappaamassa mukaan tai lukea paikan päällä.
Gallerian ulkopuolelta löytyy vieraskirja. Vieraskirjana toimii osallistava taide -seinälle on asetettu valkoinen taulu, johon voit itse käydä kuvittamassa käden jälkesi viestiksi vierailustasi.
Olet sydämellisesti tervetullut tutustumaan tähän puhuttelevaan, ajatuksia ja tunteita herättävään näyttelyyn!
