Syksy on jo pitkällä ja koulut ovat kerenneet olla käynnissä muutaman kuukauden ajan. Nyt on hyvä hetki jokaisen pysähtyä valitettavan yleisen ja surullisen ilmiön äärelle. Monelle koululaiselle koulussa käyminen on ihana sosiaalinen tilanne, joka antaa parhaimmillaan voimaa elämään. Mutta hyvin monelle se on päivittäinen tuskainen kokemus kiusaamisen vuoksi. Kuka tahansa meistä voi joutua kiusatuksi. Kiusaamista on kouluissa, harrastuksissa, kaduilla, omassa perheessä, työpaikassa – missä tahansa.
Sen lisäksi, että kiusaamisen uhreja on erilaisia, on kiusaamisen tapoja monenlaisia. Toista voi kiusata ulkonäön, vaatteiden, puheen, eleiden tai esimerkiksi hyvän koulumenestyksen vuoksi. Kiusaaja keksii mitä ihmeellisempiä syitä kiusaamiselle. Koskaan syyt eivät kerro mitään kiusatuksi tulleesta, vaan ainoastaan kiusaajan omasta pahasta olosta tai epävarmuudesta.
Kiusaaminen voi tapahtua fyysisenä, henkisenä, taloudellisena, seksuaalisena tai monessa muussa muodossa. Fyysinen kiusaaminen voi olla tönimistä, potkimista, tavaroiden viemistä ja hajottamista, lyömistä tai pahimmillaan hengen riistämistä. Nimittely, haukkuminen, nolaaminen, juorujen levittäminen ja porukan ulkopuolelle jättäminen on henkistä
kiusaamista. Kiusaaminen on taloudellista silloin, kun siihen liittyy omaisuuden varastamista tai tuhoamista tai niillä kiristämistä. Seksuaalista kiusaamista on kaikki toisen seksuaalisuuteen, sukupuoleen tai kehoon liittyvä loukkaava käytös, sanat sekä teot. Kiusaaminen on siis hyvin moninaista.
Kiusaaminen vaikuttaa laajasti sekä kiusattuun että kiusaajaan. Kiusatun itsetunto heikkenee ja näkemys itsestä muuttuu kiusaajan sanojen mukaiseksi. Jos päivästä toiseen joutuu nimittelyn kohteeksi, alkaa nimityksiin uskoa itsekin. Kiusattu voi tahallaan heikentää koulumenestystään yrittäessään tulla hyväksytyksi ikätovereiden keskuudessa ja täten heikentää jatkokoulutusmahdollisuuksiaan. Kiusattu voi joutua vaihtamaan koulua tai asuinpaikkaa. Kiusaaminen voi johtaa fyysisen tai henkisen terveydentilan alenemiseen, murtumiin, mustelmiin, ahdistukseen, masentuneisuuteen tai pahimmillaan hengen menettämiseen kiusaajien tai itsetuhoisuuden vuoksi. Kiusaamisen kokemukset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteenkin. Työn hakeminen ja työelämässä jaksaminen voi olla haastavaa, kun itsetunto on nuoruudessa poljettu alas. Kokemukset voivat hankaloittaa ystävyyssuhteiden rakentamista, sosiaalisiin tilanteisiin heittäytymistä ja tuoda vaikeuksia parisuhteeseen. Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan muita kiusaavilla lapsilla on suurempi riski syyllistyä väkivaltarikoksiin aikuisena. Riski vakavien väkivaltarikosten, kuten henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekemiseen on lähes kolminkertainen verrattuna niihin, jotka eivät kiusaa toisiaan lainkaan.
Mikä sitten erottaa kiusaamisen väkivallasta. Ei mikään. Kaikki edellä mainitut kiusaamiseen liittyvät asiat ovat juuri niitä, joista turvakodillakin puhutaan, kun puhutaan väkivallasta. Väkivaltaa voi kokea missä tahansa, kuka tahansa ja kenen tahansa toimesta. Kiusaaminen on väkivaltaa ja sen käsite pitäisi muuttaa kuvaamaan ilmiötä sen oikealla vakavuudella. Puhuminen väkivallasta kiusaamisen sijaan voi herätellä lapsia, heidän vanhempiaan mutta myös työntekijöitä ja viranomaisia reagoimaan asiaan herkemmin. Tärkeää on, että väkivallasta puhutaan oikeilla nimillä ja tuodaan esiin sen kaikkien muotojen vakavuus.
