Jäsenyhdistykset

Vauvaperheryhmä Pirpana tukee erilaisissa elämäntilanteissa olevien vauvaperheiden jaksamista.

Vauvaperheryhmä Pirpana on Lappeenrannassa toimiva ryhmä neljälle äidille ja heidän alle 2-vuotiaille lapsilleen. Ryhmä kokoontuu puolen vuoden ajan 3 päivänä viikossa.

Vauvaperheryhmään voi hakea, jos kokee esim. yksinäisyyttä, verkostojen puutetta, päivärytmin puutetta, arjentaitojen haasteita tai haasteita vuorovaikutuksessa lapsen kanssa.

Ryhmä on ammatillisesti ohjattua, ja siinä äidit saavat vertaistukea muilta äideiltä sekä pääsevät jakamaan omia kokemuksiaan äitiydestä toisilleen. Arjen eläminen yhdessä vertaisten ja työntekijöiden kanssa vähentää perheen haasteita ja luo turvallisuutta. Ryhmäpäivinä eletään yhdessä vauva-arkea: ulkoillaan, tehdään ruokaa, syödään, leikitään ja keskustellaan vanhemmuudesta.

Vauvaperheryhmän lisäksi tarjoamme myös yksilöllistä vauvaperheohjausta perheiden tarpeiden mukaan.

Osallistuminen on maksuton. Ryhmäpäiviin kuuluu lämmin ruoka.

Ero lapsiperheessä -työssä saa ammatillista keskusteluapua, ohjausta ja neuvontaa eroon liittyvissä kysymyksissä. Palvelu on tarkoitettu vanhemmille, jotka harkitsevat eroa tai ovat jo eronneet. Asiakkaaksi voi tulla yksin, parina tai perheenä tarpeen mukaan.

Työskentelyn tavoitteena on tukea omaa ja yhteistä vanhemmuutta, sekä vanhempien välistä yhteistyötä eron jälkeen. Työn lähtökohtana on tehdä lasta näkyväksi vanhempien erotilanteessa. Työ on myös uusperheen toimivuuden tukemista.

Erotukihenkilö auttaa, kun tarvitset juttukaveria uudessa elämäntilanteessa. Vapaaehtoinen tukihenkilö on itse eron kokenut vanhempi, joka on saanut koulutuksen tehtävään. Tukihenkilö kuuntelee, neuvoo käytännön asioissa omaan kokemukseen pohjautuen ja on vertaistukena erotilanteen tuomassa muuttuneessa elämäntilanteessa.

Tukihenkilötoiminta on tasa-arvoista, suvaitsevaa ja puolueetonta. Toiminnan lähtökohtana on molempien vanhempien tärkeys lapselle. Toiminta on luottamuksellista ja tukihenkilöitä sitoo vaitiolovelvollisuus.

Ero lapsiperheessä – työ tarjoaa ammatillista keskusteluapua, ohjausta ja neuvontaa uusperheille.

Uusperhettä voidaan tavata eri kokoonpanoilla. Tapaamisissa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen tilanteeseen uusperheessä. Asiakkaaksi voi tulla ilman lähetettä ja tarvittaessa nimettömänä. Palvelu on maksutonta.

Jalkautuva ja ennaltaehkäisevä väkivaltatyö on suunnattu 16-25- v nuorille. Toiminta lisää nuorten tietoisuutta lähisuhdeväkivallasta ja sen eri muodoista ja seurauksista. Työntekijä opettaa nuoria tunnistamaan omat rajat ja voimavarat. Toiminta pyrkii väkivaltakierteen katkaisuun ja auttaa nuoria selviämään väkivallasta. Yksilö- ja ryhmätapaamisia ja erilaista toimintaa järjestetään 2. ja 3. asteen oppilaitoksissa Etelä-Karjalan alueella.

Väkivaltatyön avopalvelu auttaa kaikkia lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita irtautumaan väkivallasta ja selviämään siitä. Työskentelemme perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi sekä turvallisen arjen vahvistamiseksi. Toimimme väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden, sille altistuneiden sekä väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen

Väkivaltatyöstä saa
– kriisiapua
– terapeuttista keskusteluapua yksilötapaamisella
– tietoa väkivallasta ja sen eri muodoista
– vertaistukea

Ero lapsiperheessä -työssä saa ammatillista keskusteluapua, ohjausta ja neuvontaa eroon liittyvissä kysymyksissä. Palvelu on tarkoitettu vanhemmille, jotka harkitsevat eroa tai ovat jo eronneet. Asiakkaaksi voi tulla yksin, parina tai perheenä tarpeen mukaan.

Työskentelyn tavoitteena on tukea omaa ja yhteistä vanhemmuutta, sekä vanhempien välistä yhteistyötä eron jälkeen. Työn lähtökohtana on tehdä lasta näkyväksi vanhempien erotilanteessa. Työ on myös uusperheen toimivuuden tukemista.

Erotukihenkilö auttaa, kun tarvitset juttukaveria uudessa elämäntilanteessa. Vapaaehtoinen tukihenkilö on itse eron kokenut vanhempi, joka on saanut koulutuksen tehtävään. Tukihenkilö kuuntelee, neuvoo käytännön asioissa omaan kokemukseen pohjautuen ja on vertaistukena erotilanteen tuomassa muuttuneessa elämäntilanteessa.

Tukihenkilötoiminta on tasa-arvoista, suvaitsevaa ja puolueetonta. Toiminnan lähtökohtana on molempien vanhempien tärkeys lapselle. Toiminta on luottamuksellista ja tukihenkilöitä sitoo vaitiolovelvollisuus.

Jalkautuva ja ennaltaehkäisevä väkivaltatyö on suunnattu 16-25- v nuorille. Toiminta lisää nuorten tietoisuutta lähisuhdeväkivallasta ja sen eri muodoista ja seurauksista. Työntekijä opettaa nuoria tunnistamaan omat rajat ja voimavarat. Toiminta pyrkii väkivaltakierteen katkaisuun ja auttaa nuoria selviämään väkivallasta. Yksilö- ja ryhmätapaamisia ja erilaista toimintaa järjestetään 2. ja 3. asteen oppilaitoksissa Etelä-Karjalan alueella.

Ero lapsiperheessä – työ tarjoaa ammatillista keskusteluapua, ohjausta ja neuvontaa uusperheille.

Uusperhettä voidaan tavata eri kokoonpanoilla. Tapaamisissa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen tilanteeseen uusperheessä. Asiakkaaksi voi tulla ilman lähetettä ja tarvittaessa nimettömänä. Palvelu on maksutonta.

Vauvaperheryhmä Pirpana tukee erilaisissa elämäntilanteissa olevien vauvaperheiden jaksamista.

Vauvaperheryhmä Pirpana on Lappeenrannassa toimiva ryhmä neljälle äidille ja heidän alle 2-vuotiaille lapsilleen. Ryhmä kokoontuu puolen vuoden ajan 3 päivänä viikossa.

Vauvaperheryhmään voi hakea, jos kokee esim. yksinäisyyttä, verkostojen puutetta, päivärytmin puutetta, arjentaitojen haasteita tai haasteita vuorovaikutuksessa lapsen kanssa.

Ryhmä on ammatillisesti ohjattua, ja siinä äidit saavat vertaistukea muilta äideiltä sekä pääsevät jakamaan omia kokemuksiaan äitiydestä toisilleen. Arjen eläminen yhdessä vertaisten ja työntekijöiden kanssa vähentää perheen haasteita ja luo turvallisuutta. Ryhmäpäivinä eletään yhdessä vauva-arkea: ulkoillaan, tehdään ruokaa, syödään, leikitään ja keskustellaan vanhemmuudesta.

Vauvaperheryhmän lisäksi tarjoamme myös yksilöllistä vauvaperheohjausta perheiden tarpeiden mukaan.

Osallistuminen on maksuton. Ryhmäpäiviin kuuluu lämmin ruoka.

Väkivaltatyön avopalvelu auttaa kaikkia lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita irtautumaan väkivallasta ja selviämään siitä. Työskentelemme perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi sekä turvallisen arjen vahvistamiseksi. Toimimme väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden, sille altistuneiden sekä väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen

Väkivaltatyöstä saa
– kriisiapua
– terapeuttista keskusteluapua yksilötapaamisella
– tietoa väkivallasta ja sen eri muodoista
– vertaistukea

Yksilö-, pari- ja perhetapaamisten tavoite on auttaa eronneita vanhempia erottamaan vanhemmuussuhteen jatkuminen parisuhteen päättymisestä. Työskentelyn aikana lapsen tilanne tehdään näkyväksi ja tuetaan yhteistyövanhemmuuden rakentumista vanhempien välillä.

Työskentelyn avulla vanhemmat saavat arjen toimimaan paremmin ja lapsen tarpeet tulevat huomioiduiksi. Vanhemmat saavat voimavaroja omaan jaksamiseen. Työskentelyssä osapuolet tulevat turvallisissa olosuhteissa kuulluiksi ja uudet näkökulmat selkiyttävät vanhempien omaa ajattelua.

Vankilan perheosasto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen lastensuojeluyksikkö, joka tarjoaa vanhemmalle mahdollisuuden suorittaa vankeusrangaistusta tai olla tutkintavankeudessa alle kolmevuotiaan lapsensa kanssa. Perheosastojakson alkaessa lapsen tulee olla alle kaksivuotias. Perheosastolle voi tulla jo raskauden aikana.

Vanajan avovankilassa perheosastolla on 10 paikkaa vankeusvangeille lapsineen ja Hämeenlinnan vankilan osasto on kaksipaikkainen ja tarkoitettu tutkintavangeille.

Vankilan perheosaston Vanajan ja Hämeenlinnan yksiköt ovat vankilan tiloissa ja valvonnassa, mutta yksiköiden toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry. Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry kuuluu Ensi- ja turvakotien liittoon.

Lapsen sijoittamisesta perheosastolle päättää kotikunnan lastensuojelu, ja lapset ovat lastensuojelun avohuollon tukitoimena sijoitettuja. Päätös lapsen sijoittamisesta perheosastolle voidaan tehdä, jos se on lapsen edun mukaista.

Vanhemman sijoittamisesta perheosastolle päättää Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus. Valmisteluissa kuullaan Vanajan vankilan ja perheosaston edustajia. Päätöksen yhteydessä sovitaan myös yhteistyöstä lapsen kotikunnan lastensuojelun sosiaalityön kanssa.

Vanajan vankilan perheosastolla on henkilökunta paikalla vuoden jokaisena päivänä klo 7-22. Hämeenlinnan vankilan perheosastolla on henkilökuntaa myös joka päivä silloin, kun sinne on sijoitettu tutkintavanki lapsensa kanssa.

Turvakotiin voivat hakeutua kaikki lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet henkilöt ikään tai sukupuoleen katsomatta. Turvakotiin voi tulla yksin tai yhdessä perheen kanssa.

Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen. Turvakotiin hakeutumisen syynä ei tarvitse olla fyysinen väkivalta. Väkivalta voi olla esimerkiksi myös henkistä, taloudellista, seksuaalista, vainoa tai kulttuuriin tai uskontoon liittyvää.

Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut saa suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Turvakoti tarjoaa akuuttiin tilanteeseen ammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tukea ja tietoa myös käytännön asioiden järjestämiseen. Turvakodilla etsitään yhdessä ratkaisuja ja voimavaroja turvallisempaan tulevaisuuteen. Asiakkaalle tai perheelle annetaan käyttöön oma huone turvakotiasumisen ajaksi. Huoneessa on oma kylpyhuone ja WC, sängyt ja minikeittiö. Huoneessa on myös oma jääkaappi ja pieni pakastin. Turvakodissa on henkilöstä ympäri vuorokauden.

Auttaa kaikkia lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita irtautumaan väkivallasta ja selviämään siitä. Työskentelemme perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi sekä turvallisen arjen vahvistamiseksi. Toimimme väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden, sille altistuneiden sekä väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen.

Aikuisten ja lasten viidellä tapaamiskerralla on kuusi teemaa:

• luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin luominen
• väkivallan käsittely ja uusiutumisen riskin arviointi
• vanhemmuustyöskentely ja lapsen huomioiminen
• asiakkaan oma tarina, kuulluksi tuleminen ja toivon
luominen
• voimavarojen ja keinojen etsintä sekä selviytymisen
tukeminen
• työskentelyjakson ja jatkotyöskentelytarpeen
arvioiminen.

Lapsi saa apua kokemaansa väkivaltaan ja siitä selviytymisen ja turvasuunnitelman väkivallan
uusiutumisen varalle.

Aikuinen (väkivallan kokija tai tekijä) saa tukea väkivallan katkaisemiseen ja väkivallattoman
elämän vahvistamiseen.

Mikäli lapsen ja toisen vanhemman tapaamiseen liittyy erityistä huolta, voidaan tapaaminen järjestää valvotusti, tuetusti tai valvottuna vaihtona. Tapaamispaikka Poukama mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamiseen turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. Poukamalla on yli 15 vuoden kokemus tapaamispaikkatyöstä. Pitkäjänteinen työn kehittäminen takaa palvelun laadun. Tapaamispaikka Poukama noudattaa työssään Ensi- ja turvakotien liiton tapaamispaikkatoiminnan laatukriteereitä, jotka auditoidaan säännöllisesti.

Tapaamispaikkatoiminta toteuttaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Sen tavoitteena on tukea lapsen ja etävanhemman suhteen syntymistä ja kehittymistä sekä vahvistaa vanhemmuutta. Työtä tehdään lapsen näkökulmasta ja toiminnassa keskeistä on lapsilähtöisyys ja lapsen osallisuus.

Tapaamisissa on aina mukana ohjaaja, jonka tehtävänä on turvata tapaamisen sujuminen lapsen edun mukaisesti sekä tarvittaessa olla tukena lapsen hoidossa. Tapaamiset on mahdollista tarvittaessa järjestää niin, etteivät vanhemmat tapaa toisiaan.

Poukamassa järjestetään:

* valvottuja tapaamisia
* tuettuja tapaamisia
* tuettuja kotitapaamisia
* valvottuja vaihtoja
* valvottuja kotitapaamisia
* valvottuja yön yli tapaamisia
* tuettuja koko päivän tapaamisia

Yksilö-, pari- ja perhetapaamisten tavoite on auttaa eronneita vanhempia erottamaan vanhemmuussuhteen jatkuminen parisuhteen päättymisestä. Työskentelyn aikana lapsen tilanne tehdään näkyväksi ja tuetaan yhteistyövanhemmuuden rakentumista vanhempien välillä.

Työskentelyn avulla vanhemmat saavat arjen toimimaan paremmin ja lapsen tarpeet tulevat huomioiduiksi. Vanhemmat saavat voimavaroja omaan jaksamiseen. Työskentelyssä osapuolet tulevat turvallisissa olosuhteissa kuulluiksi ja uudet näkökulmat selkiyttävät vanhempien omaa ajattelua.

Auttaa kaikkia lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita irtautumaan väkivallasta ja selviämään siitä. Työskentelemme perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi sekä turvallisen arjen vahvistamiseksi. Toimimme väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden, sille altistuneiden sekä väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen.

Aikuisten ja lasten viidellä tapaamiskerralla on kuusi teemaa:

• luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin luominen
• väkivallan käsittely ja uusiutumisen riskin arviointi
• vanhemmuustyöskentely ja lapsen huomioiminen
• asiakkaan oma tarina, kuulluksi tuleminen ja toivon
luominen
• voimavarojen ja keinojen etsintä sekä selviytymisen
tukeminen
• työskentelyjakson ja jatkotyöskentelytarpeen
arvioiminen.

Lapsi saa apua kokemaansa väkivaltaan ja siitä selviytymisen ja turvasuunnitelman väkivallan
uusiutumisen varalle.

Aikuinen (väkivallan kokija tai tekijä) saa tukea väkivallan katkaisemiseen ja väkivallattoman
elämän vahvistamiseen.

Turvakotiin voivat hakeutua kaikki lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet henkilöt ikään tai sukupuoleen katsomatta. Turvakotiin voi tulla yksin tai yhdessä perheen kanssa.

Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen. Turvakotiin hakeutumisen syynä ei tarvitse olla fyysinen väkivalta. Väkivalta voi olla esimerkiksi myös henkistä, taloudellista, seksuaalista, vainoa tai kulttuuriin tai uskontoon liittyvää.

Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut saa suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Turvakoti tarjoaa akuuttiin tilanteeseen ammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Kriisiavun lisäksi turvakodista saa tukea ja tietoa myös käytännön asioiden järjestämiseen. Turvakodilla etsitään yhdessä ratkaisuja ja voimavaroja turvallisempaan tulevaisuuteen. Asiakkaalle tai perheelle annetaan käyttöön oma huone turvakotiasumisen ajaksi. Huoneessa on oma kylpyhuone ja WC, sängyt ja minikeittiö. Huoneessa on myös oma jääkaappi ja pieni pakastin. Turvakodissa on henkilöstä ympäri vuorokauden.

Mikäli lapsen ja toisen vanhemman tapaamiseen liittyy erityistä huolta, voidaan tapaaminen järjestää valvotusti, tuetusti tai valvottuna vaihtona. Tapaamispaikka Poukama mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamiseen turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. Poukamalla on yli 15 vuoden kokemus tapaamispaikkatyöstä. Pitkäjänteinen työn kehittäminen takaa palvelun laadun. Tapaamispaikka Poukama noudattaa työssään Ensi- ja turvakotien liiton tapaamispaikkatoiminnan laatukriteereitä, jotka auditoidaan säännöllisesti.

Tapaamispaikkatoiminta toteuttaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Sen tavoitteena on tukea lapsen ja etävanhemman suhteen syntymistä ja kehittymistä sekä vahvistaa vanhemmuutta. Työtä tehdään lapsen näkökulmasta ja toiminnassa keskeistä on lapsilähtöisyys ja lapsen osallisuus.

Tapaamisissa on aina mukana ohjaaja, jonka tehtävänä on turvata tapaamisen sujuminen lapsen edun mukaisesti sekä tarvittaessa olla tukena lapsen hoidossa. Tapaamiset on mahdollista tarvittaessa järjestää niin, etteivät vanhemmat tapaa toisiaan.

Poukamassa järjestetään:

* valvottuja tapaamisia
* tuettuja tapaamisia
* tuettuja kotitapaamisia
* valvottuja vaihtoja
* valvottuja kotitapaamisia
* valvottuja yön yli tapaamisia
* tuettuja koko päivän tapaamisia

Vankilan perheosasto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen lastensuojeluyksikkö, joka tarjoaa vanhemmalle mahdollisuuden suorittaa vankeusrangaistusta tai olla tutkintavankeudessa alle kolmevuotiaan lapsensa kanssa. Perheosastojakson alkaessa lapsen tulee olla alle kaksivuotias. Perheosastolle voi tulla jo raskauden aikana.

Vanajan avovankilassa perheosastolla on 10 paikkaa vankeusvangeille lapsineen ja Hämeenlinnan vankilan osasto on kaksipaikkainen ja tarkoitettu tutkintavangeille.

Vankilan perheosaston Vanajan ja Hämeenlinnan yksiköt ovat vankilan tiloissa ja valvonnassa, mutta yksiköiden toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry. Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry kuuluu Ensi- ja turvakotien liittoon.

Lapsen sijoittamisesta perheosastolle päättää kotikunnan lastensuojelu, ja lapset ovat lastensuojelun avohuollon tukitoimena sijoitettuja. Päätös lapsen sijoittamisesta perheosastolle voidaan tehdä, jos se on lapsen edun mukaista.

Vanhemman sijoittamisesta perheosastolle päättää Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus. Valmisteluissa kuullaan Vanajan vankilan ja perheosaston edustajia. Päätöksen yhteydessä sovitaan myös yhteistyöstä lapsen kotikunnan lastensuojelun sosiaalityön kanssa.

Vanajan vankilan perheosastolla on henkilökunta paikalla vuoden jokaisena päivänä klo 7-22. Hämeenlinnan vankilan perheosastolla on henkilökuntaa myös joka päivä silloin, kun sinne on sijoitettu tutkintavanki lapsensa kanssa.

Lähisuhdeväkivaltatyöstä saat apua, mikäli lähisuhteissasi on väkivaltaa tai sen uhkaa, tai olet huolissasi omasta väkivaltaisesta tai uhkaavasta käyttäytymisestäsi. Tilanne voi olla akuutti tai tapahtumista on voinut kulua aikaa, mutta tapahtumat vaikuttavat edelleen elämääsi. Lähisuhdeväkivaltatyössä voit puhua lähisuhdeväkivallasta turvallisesti ammattilaisen kanssa. Lähisuhdeväkivaltatyö on tarkoitettu lapsille ja aikuisille. Palvelu on maksutonta.

Lähisuhdeväkivaltatyön tavoitteena on turvallisuuden varmistaminen, väkivallan loppuminen ja voimavarojen vahvistuminen. Voit käydä yksilökäynneillä, parikäynneillä tai perhetapaamisissa. Mikäli olet väkivallan kokija, voit myös osallistua vertaistukiryhmään. Lapsiperheiden kanssa työskentelyn lähtökohtana on lapsen etu ja vanhemmuuden tukeminen.

Vauvaperheohjauksesta saat apua jaksamiseen sekä vauvan uni- ja vuorokausirytmin löytymiseen, kun vauvan yöheräily ja itkuisuus uuvuttavat. Saat apua myös uupumuksesta tai synnytyksen jälkeisestä masennuksesta toipumisessa, kun tunnet itsesi väsyneeksi ja alavireiseksi.

Vauvaperheohjaukseen kuuluu:
* Keskustelutukea
* Puhelinneuvontaa
* Yksilö- ja perhetapaamisia
* Kotiin tehtävää työtä
* Perhekerhovierailuja
* Vertaisryhmätoimintaa
* Valtakunnallinen chat-palvelu

Tarvittaessa perheellesi voidaan järjestää viiden vuorokauden mittaisia univalverytmitysjaksoja ensikodissa, mikäli keskustelutuki vauvan syntymän jälkeen ei tuo riittävästi apua. Tähän jaksoon tarvitaan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän myöntämä maksusitoumus.

Turvakodissa saat välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Saat omaohjaajan, joka tekee kanssasi suunnitelmallista kriisi- ja väkivaltatyötä. Pääset käsittelemään väkivaltakokemuksiasi ja saat tietoa väkivallasta ilmiönä ja traumaattisena kokemuksena.

Turvakodissa tapaat sosiaalityöntekijän, joka selvittää tilannettasi ja auttaa suunnittelemaan turvallisempaa tulevaisuutta. Saat tarvittaessa apua myös käytännön asioiden kuten asumisen tai lähestymiskiellon järjestämiseen. Turvakotityössä huomioidaan erityisesti lapsen näkökulma. Mikäli tulet turvakotiin lapsen kanssa, myös lapsi saa tukea ikätason mukaisesti. Pohdimme myös kanssasi väkivallan vaikutusta vanhemmuuteen.

Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa saat oman huoneen käyttöösi. Käytössäsi on myös yhteinen keittiö-oleskelutila sekä tv-huone. Turvakodilla voit elää normaalia arkeasi ja esimerkiksi käydä töissä, jos se on turvallista.

Vapaaehtoisdoula tukee Sinua kun valmistaudut synnytykseen ja synnytyksessä, mikäli Sinulla on erityinen tarve synnytystukihenkilölle. Vapaaehtoisdoulan läsnäolo rauhoittaa, lisää synnytyskokemuksen turvallisuutta ja vähentää synnyttäjän kivunlievityksen tarvetta. Vapaaehtoisdoulan tärkein tehtävä on olla läsnä ja kuunnella. Hän toimii perheesi toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.

Ero lapsiperheessä -toiminnasta saat apua ja tukea erokriisin keskellä keskustelutuen, erotukihenkilötoiminnan tai vertaisryhmätoiminnan keinoin.

Kahdenkeskisessä keskustelutuessa saat yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa eroon sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Työskentelyssä pidetään esillä lapsen näkökulmaa ja saat apua yhteistyövanhemmuuden toteuttamisessa. Tapaamisia voi olla 1- 5 kertaa. Voit asioida anonyymisti ja maksutta.

Erotukihenkilö kuuntelee ja neuvoo käytännön asioissa omaan kokemukseen pohjautuen ja on vertaistukena erotilanteen tuomassa muuttuneessa elämäntilanteessasi. Erotukihenkilö on koulutettu vapaaehtoinen.

Erovertaiskahvilassa pääset tutustumaan muihin eronneisiin aikuisiin. Osallistujat keskustelevat eroamiseen sekä lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Toiminnasta vastaavat vapaaehtoiset, jotka ovat itsekin eron läpikäyneitä vanhempia. Mukana voi olla myös työntekijä.

Lapsella on asiaa -vertaisryhmässä lapsi saa mahdollisuuden jakaa arkea helpottavia asioita muiden samassa tilanteessa olevien lasten kanssa. Ryhmässä lapset käsittelevät leikin, satujen ja piirtämisen avulla erotilanteen herättämiä tunteita ja kysymyksiä sekä pohtivat hyvää mieltä tuovia asioita.

Suomalainen eroseminaari on koulutetun ohjaajan vetämä vertaisryhmä, jossa osallistujat käsittelevät eroon liittyviä kysymyksiä, tunteita ja tapahtumia. Ryhmän teemoja ovat eroon johtaneet mekanismit, parisuhteiden rakenteet sekä eroon liittyvät tunteet kuten viha, pelko, suru ja yksinäisyys.

Voit tarvita ensikodin tukea, jos
* tukiverkostosi on vähäinen
* Sinulla ei ole kokemusta vauvan hoidosta
* vanhemmuuteen liittyy pelkoa tai epävarmuutta
* Sinulla on psyykkinen tai fyysinen sairaus
* käytät käyttää päihteitä
* elämäntilanteesi, esimerkiksi parisuhde on kuormittava

Ensikodissa saat tukea vanhemmuuteen ja vauvaperheen arjen hallintaan. Saat opetusta vauvan hoitoon sekä vuorovaikutuksen vahvistamiseen vauvan kanssa. Henkilökunta varmistaa varmistaa vauvan turvallisen hoidon.

Koko perhe voi asua ensikodissa. Työntekijöiden tarjoaman avun lisäksi saat vertaistukea muilta ensikodissa asuvilta perheiltä. Ensikodissa on seitsemän perhepaikkaa. Sinulle ja vauvallesi nimetään omat työntekijät. Kotiutumisen jälkeen voit saada ensikodista tukea itsenäiseen elämään.

Tapaamispaikka on tarkoitettu vanhempien eron tai lastensuojelun sijoituksen vuoksi toisistaan erillään asuville lapsille ja vanhemmille.

Tapaamispaikassa järjestetään tuettuja ja valvottuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja. Tapaamispaikka tarjoaa turvallisen tilan lapselle ja hänestä erossa asuvalle vanhemmalle. Työntekijä on tapaamisessa mukana tai tarvittaessa saatavilla lapsen ja vanhemman tueksi. Tapaamispaikka toteuttaa myös yön yli kestäviä tuettuja tapaamisia.

Tarve valvotuille tai tuetuille tapaamisille voi syntyä esimerkiksi silloin, kun on huolta vanhemman päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmista tai lapseen kohdistuneesta kaltoinkohtelusta. Myös vanhempien välisten ristiriitojen vuoksi voi tulla tarve työntekijöiden järjestämille tapaamisille tai valvotuille vaihdoille.

Tapaamispaikan työntekijät ovat apuna vahvistamassa lapsen ja tapaajavanhemman suhdetta sekä tapaajan vanhemmuutta. Tapaamispaikassa vanhempi saa tukea vuorovaikutuksen vahvistamisessa tai pienen lapsen hoitamisen opettelussa.

Voit saada tukea arjessa jaksamiseen ja vanhemmuuteen vertaisryhmätoiminnasta. Toiminta ennaltaehkäisee yhden vanhemman perheen vanhemman kuormittumista. Ryhmät ovat avoimia ja maksuttomia eivätkä edellytä sitoutumista.

Viikkohuili on vertaistukiryhmä alle kolmivuotiaiden lasten perheille ja se järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa. Olkkari on vertaistukiryhmä yli kolmivuotiaiden lasten perheille ja se kokoontuu kerran kuukaudessa.

Vauvaperheohjauksesta saat apua jaksamiseen sekä vauvan uni- ja vuorokausirytmin löytymiseen, kun vauvan yöheräily ja itkuisuus uuvuttavat. Saat apua myös uupumuksesta tai synnytyksen jälkeisestä masennuksesta toipumisessa, kun tunnet itsesi väsyneeksi ja alavireiseksi.

Vauvaperheohjaukseen kuuluu:
* Keskustelutukea
* Puhelinneuvontaa
* Yksilö- ja perhetapaamisia
* Kotiin tehtävää työtä
* Perhekerhovierailuja
* Vertaisryhmätoimintaa
* Valtakunnallinen chat-palvelu

Tarvittaessa perheellesi voidaan järjestää viiden vuorokauden mittaisia univalverytmitysjaksoja ensikodissa, mikäli keskustelutuki vauvan syntymän jälkeen ei tuo riittävästi apua. Tähän jaksoon tarvitaan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän myöntämä maksusitoumus.

Vapaaehtoisdoula tukee Sinua kun valmistaudut synnytykseen ja synnytyksessä, mikäli Sinulla on erityinen tarve synnytystukihenkilölle. Vapaaehtoisdoulan läsnäolo rauhoittaa, lisää synnytyskokemuksen turvallisuutta ja vähentää synnyttäjän kivunlievityksen tarvetta. Vapaaehtoisdoulan tärkein tehtävä on olla läsnä ja kuunnella. Hän toimii perheesi toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.

Lähisuhdeväkivaltatyöstä saat apua, mikäli lähisuhteissasi on väkivaltaa tai sen uhkaa, tai olet huolissasi omasta väkivaltaisesta tai uhkaavasta käyttäytymisestäsi. Tilanne voi olla akuutti tai tapahtumista on voinut kulua aikaa, mutta tapahtumat vaikuttavat edelleen elämääsi. Lähisuhdeväkivaltatyössä voit puhua lähisuhdeväkivallasta turvallisesti ammattilaisen kanssa. Lähisuhdeväkivaltatyö on tarkoitettu lapsille ja aikuisille. Palvelu on maksutonta.

Lähisuhdeväkivaltatyön tavoitteena on turvallisuuden varmistaminen, väkivallan loppuminen ja voimavarojen vahvistuminen. Voit käydä yksilökäynneillä, parikäynneillä tai perhetapaamisissa. Mikäli olet väkivallan kokija, voit myös osallistua vertaistukiryhmään. Lapsiperheiden kanssa työskentelyn lähtökohtana on lapsen etu ja vanhemmuuden tukeminen.

Turvakodissa saat välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Saat omaohjaajan, joka tekee kanssasi suunnitelmallista kriisi- ja väkivaltatyötä. Pääset käsittelemään väkivaltakokemuksiasi ja saat tietoa väkivallasta ilmiönä ja traumaattisena kokemuksena.

Turvakodissa tapaat sosiaalityöntekijän, joka selvittää tilannettasi ja auttaa suunnittelemaan turvallisempaa tulevaisuutta. Saat tarvittaessa apua myös käytännön asioiden kuten asumisen tai lähestymiskiellon järjestämiseen. Turvakotityössä huomioidaan erityisesti lapsen näkökulma. Mikäli tulet turvakotiin lapsen kanssa, myös lapsi saa tukea ikätason mukaisesti. Pohdimme myös kanssasi väkivallan vaikutusta vanhemmuuteen.

Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa saat oman huoneen käyttöösi. Käytössäsi on myös yhteinen keittiö-oleskelutila sekä tv-huone. Turvakodilla voit elää normaalia arkeasi ja esimerkiksi käydä töissä, jos se on turvallista.

Voit saada tukea arjessa jaksamiseen ja vanhemmuuteen vertaisryhmätoiminnasta. Toiminta ennaltaehkäisee yhden vanhemman perheen vanhemman kuormittumista. Ryhmät ovat avoimia ja maksuttomia eivätkä edellytä sitoutumista.

Viikkohuili on vertaistukiryhmä alle kolmivuotiaiden lasten perheille ja se järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa. Olkkari on vertaistukiryhmä yli kolmivuotiaiden lasten perheille ja se kokoontuu kerran kuukaudessa.

Voit tarvita ensikodin tukea, jos
* tukiverkostosi on vähäinen
* Sinulla ei ole kokemusta vauvan hoidosta
* vanhemmuuteen liittyy pelkoa tai epävarmuutta
* Sinulla on psyykkinen tai fyysinen sairaus
* käytät käyttää päihteitä
* elämäntilanteesi, esimerkiksi parisuhde on kuormittava

Ensikodissa saat tukea vanhemmuuteen ja vauvaperheen arjen hallintaan. Saat opetusta vauvan hoitoon sekä vuorovaikutuksen vahvistamiseen vauvan kanssa. Henkilökunta varmistaa varmistaa vauvan turvallisen hoidon.

Koko perhe voi asua ensikodissa. Työntekijöiden tarjoaman avun lisäksi saat vertaistukea muilta ensikodissa asuvilta perheiltä. Ensikodissa on seitsemän perhepaikkaa. Sinulle ja vauvallesi nimetään omat työntekijät. Kotiutumisen jälkeen voit saada ensikodista tukea itsenäiseen elämään.

Ero lapsiperheessä -toiminnasta saat apua ja tukea erokriisin keskellä keskustelutuen, erotukihenkilötoiminnan tai vertaisryhmätoiminnan keinoin.

Kahdenkeskisessä keskustelutuessa saat yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa eroon sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Työskentelyssä pidetään esillä lapsen näkökulmaa ja saat apua yhteistyövanhemmuuden toteuttamisessa. Tapaamisia voi olla 1- 5 kertaa. Voit asioida anonyymisti ja maksutta.

Erotukihenkilö kuuntelee ja neuvoo käytännön asioissa omaan kokemukseen pohjautuen ja on vertaistukena erotilanteen tuomassa muuttuneessa elämäntilanteessasi. Erotukihenkilö on koulutettu vapaaehtoinen.

Erovertaiskahvilassa pääset tutustumaan muihin eronneisiin aikuisiin. Osallistujat keskustelevat eroamiseen sekä lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Toiminnasta vastaavat vapaaehtoiset, jotka ovat itsekin eron läpikäyneitä vanhempia. Mukana voi olla myös työntekijä.

Lapsella on asiaa -vertaisryhmässä lapsi saa mahdollisuuden jakaa arkea helpottavia asioita muiden samassa tilanteessa olevien lasten kanssa. Ryhmässä lapset käsittelevät leikin, satujen ja piirtämisen avulla erotilanteen herättämiä tunteita ja kysymyksiä sekä pohtivat hyvää mieltä tuovia asioita.

Suomalainen eroseminaari on koulutetun ohjaajan vetämä vertaisryhmä, jossa osallistujat käsittelevät eroon liittyviä kysymyksiä, tunteita ja tapahtumia. Ryhmän teemoja ovat eroon johtaneet mekanismit, parisuhteiden rakenteet sekä eroon liittyvät tunteet kuten viha, pelko, suru ja yksinäisyys.

Tapaamispaikka on tarkoitettu vanhempien eron tai lastensuojelun sijoituksen vuoksi toisistaan erillään asuville lapsille ja vanhemmille.

Tapaamispaikassa järjestetään tuettuja ja valvottuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja. Tapaamispaikka tarjoaa turvallisen tilan lapselle ja hänestä erossa asuvalle vanhemmalle. Työntekijä on tapaamisessa mukana tai tarvittaessa saatavilla lapsen ja vanhemman tueksi. Tapaamispaikka toteuttaa myös yön yli kestäviä tuettuja tapaamisia.

Tarve valvotuille tai tuetuille tapaamisille voi syntyä esimerkiksi silloin, kun on huolta vanhemman päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmista tai lapseen kohdistuneesta kaltoinkohtelusta. Myös vanhempien välisten ristiriitojen vuoksi voi tulla tarve työntekijöiden järjestämille tapaamisille tai valvotuille vaihdoille.

Tapaamispaikan työntekijät ovat apuna vahvistamassa lapsen ja tapaajavanhemman suhdetta sekä tapaajan vanhemmuutta. Tapaamispaikassa vanhempi saa tukea vuorovaikutuksen vahvistamisessa tai pienen lapsen hoitamisen opettelussa.

Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin. Toiminnan tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Perheen turvaverkostoa laajentamalla myös yksin lastaan kasvattavan äidin jaksaminen helpottuu.

Kavereina toimivat miehet ovat aikuisia, eri-ikäisiä miehiä, joilla on aikaa ja halua viettää aikaa lapsen tai nuoren kanssa. Lapset ovat tavallisia, vähintään 4-vuotiaita lapsia, joilta syystä tai toisesta puuttuu yhteys isäänsä tai muihin miehiin. Lähtökohtana on, ettei toiminnassa ole tuettavia tai tukijoita.

Mieskaverit ja lapset tapaavat toisiaan keskimäärin 2–4 kertaa kuukaudessa. Kaveruudelle ei ole sääntöjä, vaan jokaisesta kaverisuhteesta muodostuu omanlaisensa.

Ensikodissa erityistä tukea tarvitsevat vauvaperheet saavat odotusajasta lähtien ympärivuorokautista, yksilöllistä, yhteisöllistä ja intensiivistä tukea vanhemmuuteen ja vauvan hoitoon. Ensikoti on kodinomainen ympäristö, jossa vauva saa turvallista, ikätasoista hoivaa ja huolenpitoa.

Kuntoutus on sekä ehkäisevää että korjaavaa lastensuojelua. Ensikotiin tulemisen
taustalla perheissä on esimerkiksi mielenterveysongelmia, päihde- ja / tai väkivaltakokemuksia, sosiaalisen verkoston puutteita, elämäntilanteisiin liittyviä kriisejä, uupumusta tai vaikeuksia ymmärtää ja oppia.

Työn ydin on odotusajasta lähtien vauvan hyvinvoinnin, vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen, vanhemmuuden ja vauvaperheen arjen tukemisessa. Kuntoutuksessa hyödynnetään yhteisöä ja vertaistukea. Arkea eletään yhdessä ammattilaisten ja vauvaperheiden kanssa ympäri vuorokauden. Kuntoutuksen tavoitteena on varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, kiintymyssuhteen vahvistaminen, vauvan perushoidon opettelu ja vanhempien voimaantuminen.

Väkivaltatyön avopalvelu auttaa kaikkia lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita irtautumaan väkivallasta ja selviämään siitä.

Työskentelemme perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi sekä turvallisen arjen vahvistamiseksi. Toimimme väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden, sille altistuneiden sekä väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi. Ensisijaista on lapsen ja välivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen.

Väkivaltatyön avopalvelu muodostuu yksilö-, pari- ja perhetapaamisista sekä vertaisryhmätoiminnasta. Asiakastyötä tehdään myös puhelimitse, verkossa ja chatin välityksellä.

Väkivaltatyön avopalvelutiimissä työskentelee myös lapsityöntekijä. Lapsityöntekijän kohderyhmänä ovat 3 – 17-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka ovat kokeneet tai altistuneet perhe- tai lähisuhdeväkivallalle sekä lapset ja nuoret, joiden elämässä on lähisuhteissa turvattomuutta aiheuttava kriisitilanne.

Lapsityössä tavoitteena on lapsen turvallisuudentunteen ja itsetunnon vahvistuminen. Työskentelyssä lapsi saa mahdollisuuden tulla kuulluksi ja lasta autetaan jäsentämään kokemuksiaan omaan tahtiinsa.
Lapsen kanssa työskennellessä huomioidaan koko perheen tarpeet ja lapsen vanhempien kanssa tehdään avointa yhteistyötä. Vanhempia tuetaan kannustavaan kasvatukseen ja lapsen turvallisuuden tunteen vahvistamiseen vanhemmuustyön keinoin.

Aggredi auttaa katuväkivallan tekijöitä.

Aggredi-toiminnassa on tarkoituksena kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden tai syyllistymisriskissä olevien 18 – 49-vuotiaiden väkivaltaisen käyttäytymisen vähentäminen ja ehkäiseminen yksilöllisen asiakas- ja verkostotyön avulla. Kohderyhmiin kuuluvat myös joukko- tai koulusurmaa suunnittelevat, jolloin voidaan työskennellä myös alaikäisten kanssa, eri äärijärjestöjen edustajat sekä järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautujat. Aggredin päätavoite on väkivaltarikosten vähentäminen yksilötasolla sekä yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen. Pääasiallinen vaikuttamismuoto on asiakastyö. Kumppanuuksien luominen ja verkostotyö sekä niiden kehittäminen ovat asiakastyön ohella Aggredin tärkeimmät toimintamuodot. Näiden lisäksi Aggredissa nähdään tärkeäksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jonka toimintamuotoina ovat aihealueeseen liittyvät infotilaisuudet, koulutukset sekä viestintä ja markkinointi.

Vauvaperheryhmä Peukaloisen toiminta on suunnattu perheille, joissa on 0 – 2 -vuotias lapsi tai vauvaa odotetaan pian saapuvaksi. Peukaloiseen hakeutumisen syynä voi olla esim. yksinäisyys, väsymyskierre tai masennus. Arjen kuormittavuus tai vauvan uni- ja syömispulmat ovat riittävä syy olla yhteydessä vauvaperheryhmä Peukaloiseen.

Vauvaperheryhmä tarjoaa intensiivistä ja suunnitelmallista ryhmämuotoista vauvaperhetyötä perheille, jotka tarvitsevat tukea vanhemmuuteen ja vuorokausirytmin löytämiseen. Ryhmässä tuetaan lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistumista.

Toiminnan tarkoituksena on voimavarojen löytäminen arjessa selviytymiseen sekä äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen siten, että äiti ja lapsi löytävät ilon toisistaan.

Miten Peukaloinen toimii?

Hyvä arki on sekä vauvan että koko perheen hyvinvoinnin perusta. Peukaloisen vauvaperheryhmässä eletään yhdessä arkea, joka tukee vauvaperheen vuorokausirytmiä ja auttaa vahvistamaan omia voimavaroja.

Vauvaperheryhmässä vaihtelevat ryhmä- ja yksilökeskeiset toiminnot. Vertaistuellisessa ryhmässä on kerrallaan 4–5 vanhempaa lapsineen. Ryhmä kokoontuu puolen vuoden ajan 2–3 päivänä viikossa 4–5 tuntia kerrallaan. Päivittäiset toistuvat arkirutiinit vahvistavat ennakoitavuuden ja hallinnan tunnetta sekä luovat rytmiä päivään. Arjen harjoittelu yhdessä vertaisten ja työntekijöiden kanssa vähentää perheessä vallitsevaa kaaoksen tuntua ja luo turvallisuutta.

Ryhmässä toimiminen tukee vanhemman ja vauvan varhaista vuorovaikutusta ja perheen välisten suhteiden muodostamista. Osallistujien omat toiveet ja tarpeet määrittelevät, mitä ryhmässä tehdään. Ryhmässä on mahdollista käsitellä omia vaikeuksia, vahvistaa voimavaroja sekä muodostaa omaa perhearkea tukevia toimintatapoja.

Viikoittaisen ryhmätoiminnan lisäksi Peukaloisessa toteutetaan perhe- ja yksilötapaamisia.

Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isään tai muihin läheisiin miehiin.

Tällä vapaaehtoistoiminnalla tarjotaan yli 4-vuotiaille lapsille ja nuorille turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Tavoitteena on lisätä lapsen kehitystä tukevia
aikuiskontakteja.

Toiminnan ydin on kaveruus. Se ei ole tukihenkilötoimintaa, vaan vastavuoroinen kaveruussuhde, jossa aikuisella on aikuisen vastuu.

On tärkeää, että lapsi ja mieskaveri viihtyvät toistensa seurassa. Lapsi rakentaa omaan mieskaveriinsa luottamuksellisen suhteen. Mies saa itselleen tärkeän ja mielenkiintoisen tehtävän lapsen kehityksen tukijana.

Toiminta tukee myös yksin lastaan kasvattavan äidin jaksamista laajentamalla perheen tukiverkostoa.

Perhetupa on avoin kohtaamisen ja yhdessä toimimisen paikka kaikille vauva- ja lapsiperheille sekä heidän lähiverkostoilleen.

Perheiden yhteisessä olohuoneessa voi tavata muita vanhempia ja lapsia tai toteuttaa omatoimista ryhmätoimintaa.

Perhetuvalla on mahdollista järjestää tarvittaessa myös tilapäistä lastenhoitoa 0-6-vuotiaille sopimuksen mukaan Perhetuvan aukioloaikoina. Sovi lastenhoidosta ennakkoon puhelimitse. Tilapäisen lastenhoidon hinta on 8 €/lapsi (max 3 tuntia).

Ero lapsiperheessä -työstä saat apua ja tukea erokriisin keskellä vertaisryhmätoiminnan, asiakastyön ja erotukihenkilötoiminnan keinoin.

Toiminnassa huomioidaan lapsen ja nuoren asema perheen kriisi- ja erotilanteessa sekä hyödynnetään vapaaehtoisuutta ja vertaisuutta. Toiminnan tarkoituksena on minimoida lapsen menetyksiä erossa ja tukea molempien vanhempien vanhemmuuden jatkumista.

Eroauttamistyöllä vahvistetaan sovinnollista yhteisvanhemmuutta parisuhteen päättyessä ja tuetaan lapsen turvallisen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen säilymistä vanhempien erossa.

Eroauttamisen toimintamallissa tehdään yhteistyötä niiden äitiys- ja lastenneuvoloiden, päivähoidon ja oman organisaation eri työmuotojen kanssa, joihin eroperheillä on asiakkuus.

Doula-tukihenkilötoiminnalla tuetaan raskausaikana ja sen jälkeen tukea tarvitsevia äitejä tai vanhempia hyvään ja turvalliseen synnytyskokemukseen.

Vapaaehtoinen doula-tukihenkilö voi tukea vanhempia sairaalasta kotiin siirryttäessä myös vauvanhoidossa tai varhaisessa imetyksessä lapsivuodeaikana.

Doulan tukea on saatavilla tarvittaessa myös puhelun, WhatsAppin tai Teamsin välityksellä, jos tapaamisiin ei ole muuten mahdollisuutta.

Mikä on Doula?

Vapaaehtoisdoula on koulutettu synnytystukihenkilö, joka tarjoaa tukeaan perheille, joissa on erityisen tuen tarve. Erityisen tuen tarve on laaja käsite, jolla tarkoitetaan sellaisia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia tilanteita, joissa tulevan vauvan kannalta on tärkeää, että hänen vanhempansa saavat tukea odotukseen ja synnytykseen.

Vapaaehtoisdoulan voi saada esimerkiksi silloin, kun perheessä on vaikea taloudellinen tilanne, synnyttäjä on alle 18-vuotias, turvapaikanhakija tai perheessä on vakava päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu erityinen tuen tarve vauvan tai synnyttäjän näkökulmasta katsottuna.

Ottaessasi yhteyttä doulakoordinaattoriin, voit vielä keskustella tilanteestasi tarkemmin.

Baby Blues -vauvaperheohjaus tarjoaa raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen tukea ja ohjausta vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen äideille ja perheille, joissa vanhemmat ovat uupuneita tai masentuneita.

Baby Blues -vauvaperheohjaus on ennaltaehkäisevää matalankynnyksen toimintaa, jonka tavoite on:
* perheiden selviytyminen arjessa,
* perheen omien voimavarojen vahvistuminen,
* päivärytmin löytyminen ja
* vauvan ja vanhemmuuden tuoman ilon löytyminen

Vauvaperheohjaus on myös ongelmia tunnistavaa ja niitä korjaavaa lyhytkestoista ammatillista apua vauvaa odottaville ja vauvaperheille. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä vanhempien uupumista ja vanhemmuutta kuormittavaa stressiä. Baby Blues -toiminta tukee myös masennuksesta toipumista ja perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta.

Vauvaperheohjaukseen kuuluu vauvan odotukseen ja synnytykseen, vauvojen uneen, toimivaan arkeen ja vanhempana jaksamiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta vanhemmille. Siihen sisältyy myös puhelinneuvontaa, yksilö-, pari- ja perhetapaamisia, kotikäyntejä ja verkostoyhteistyötä. Työskentelyyn voi sisältyä ryhmätoimintaa ja uni-valverytmitystä.

Baby Blues -vauvaperheohjaus tarjoaa ohjausta ja tukea vauvojen vanhemmille kotona tehtävään unirytmitykseen.

Odotusaikaisessa Baby Blues -työskentelyssä vanhempia vahvistetaan tulevaan synnytykseen ja vanhemmuuteen sekä pyritään vähentämään mahdollista odotusajan ja synnytyksen jälkeistä masennusta.

Baby Blues -vauvaperheohjaus on mukana valtakunnallisessa vauvaperheiden chat -palvelussa sekä perhevalmennuksissa.

Turvakoti on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille ikään, sukupuoleen, kotikuntaan tai erityistarpeisiin katsomatta. Turvakodilta saa puhelimitse ympäri vuorokauden (24 h) henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta perhe- tai lähisuhdeväkivaltatilanteessa.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen. Se voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista, kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä, kulttuurista tai uskonnollista, väkivallan uhkaa tai vainoa.

Turvakoti on turvaa ja tukea tarjoava päivystävä kriisipalveluyksikkö (24/7). Asiakkaaksi voi hakeutua mihin vuorokaudenaikaan tahansa: oma-aloitteisesti tai jonkin tahon ohjaamana. Tarvittaessa turvakotiin voi tulla nimettömänä.

Henkisen tuen ja keskusteluavun lisäksi turvakodista saa apua käytännön asioiden, kuten asumisen, sosiaalipalveluiden, rikosasioiden, kuten esim. lähestymiskiellon, järjestämiseen.

Turvakodilla on käytettävissä tulkkipalvelut.

Turvakotiin voit hakeutua asuinkunnastasi riippumatta.

Jannikassa tuetaan vanhempia päihteettömyydessä, vanhemmuudessa, varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä elämänhallinnassa, mikä toteutuu yhteisöllisyyden ja vertaistuen avulla. Lisäksi reflektiivisellä työotteella tuetaan vanhempaa ymmärtämään lapsen kokemuksia ja tunteita.

Jannikan yhteisökuntoutusjaksolle voi ohjautua raskaana oleva äiti tai perhe, joissa on alle 3-vuotias lapsi. Myös isät ovat tervetulleita.

Jannikan yhteisökuntoutusviikko rakentuu kolmesta yhteisökuntoutuspäivästä. Yhteisökuntoutuspäivät sisältävät vanhemmuus- ja päihderyhmiä, vuorovaikutusta tukevaa hoivaa ja leiki -ryhmiä sekä perhekohtaista Theraplay -työskentelyä. Perheiden kanssa työskennellään yksilöllisen asiakassuunnitelman mukaisesti. Jokaisella perheellä on oma työntekijä, jonka kanssa käydään perhekohtaisia keskusteluja. Kuntoutusjakson aikana perhe asuu omassa kodissa. Kuntoutusjakson pituudesta sovitaan perheen sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteisöpäivien aikana tarjoamme aamupalan, lounaan ja välipalan.

Jannikassa vanhemmilla on mahdollisuus toipua päihderiippuvuudesta ja saada samalla tukea sellaiseen vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen, jotka tukevat lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Tuen avulla lapsi saa turvallisen lapsiperheen arjen, päihteettömän ja läsnä olevan vanhemman sekä mahdollisuuden olla vanhemman tai vanhempiensa kanssa turvatussa ympäristössä. Yhteisöllisyys ja vertaisuus tukee vanhempaa huomioimaan lapsen hyvinvointia kaikissa tilanteissa.

Jannikassa tehdään myös etsivän ja matalan kynnyksen työskentelyä, jonka tavoitteena on kohdata päihteiden käytön riskissä olevat odottavat sekä vauva- ja pikkulapsiperheet. Pidä kiinni -etsivän ja matalan kynnyksen työhön kuuluvat erilaiset ryhmät, jalkautuva työ, erilaiset yhteistyömuodot sekä ammattilaisten konsultaatiot ja koulutukset. Lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus keskustella nimettömästi esimerkiksi päihteiden käytön vaikutuksesta raskauteen tai vauvaan, omasta tilanteestaan tai avun saamisesta.

Väkivaltatyön avopalvelu auttaa kaikkia lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita irtautumaan väkivallasta ja selviämään siitä.

Työskentelemme perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi sekä turvallisen arjen vahvistamiseksi. Toimimme väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden, sille altistuneiden sekä väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi. Ensisijaista on lapsen ja välivallan kokijan turvallisuus sekä väkivallan loppuminen.

Väkivaltatyön avopalvelu muodostuu yksilö-, pari- ja perhetapaamisista sekä vertaisryhmätoiminnasta. Asiakastyötä tehdään myös puhelimitse, verkossa ja chatin välityksellä.

Väkivaltatyön avopalvelutiimissä työskentelee myös lapsityöntekijä. Lapsityöntekijän kohderyhmänä ovat 3 – 17-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka ovat kokeneet tai altistuneet perhe- tai lähisuhdeväkivallalle sekä lapset ja nuoret, joiden elämässä on lähisuhteissa turvattomuutta aiheuttava kriisitilanne.

Lapsityössä tavoitteena on lapsen turvallisuudentunteen ja itsetunnon vahvistuminen. Työskentelyssä lapsi saa mahdollisuuden tulla kuulluksi ja lasta autetaan jäsentämään kokemuksiaan omaan tahtiinsa.
Lapsen kanssa työskennellessä huomioidaan koko perheen tarpeet ja lapsen vanhempien kanssa tehdään avointa yhteistyötä. Vanhempia tuetaan kannustavaan kasvatukseen ja lapsen turvallisuuden tunteen vahvistamiseen vanhemmuustyön keinoin.

Aggredi auttaa katuväkivallan tekijöitä.

Aggredi-toiminnassa on tarkoituksena kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden tai syyllistymisriskissä olevien 18 – 49-vuotiaiden väkivaltaisen käyttäytymisen vähentäminen ja ehkäiseminen yksilöllisen asiakas- ja verkostotyön avulla. Kohderyhmiin kuuluvat myös joukko- tai koulusurmaa suunnittelevat, jolloin voidaan työskennellä myös alaikäisten kanssa, eri äärijärjestöjen edustajat sekä järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautujat. Aggredin päätavoite on väkivaltarikosten vähentäminen yksilötasolla sekä yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen. Pääasiallinen vaikuttamismuoto on asiakastyö. Kumppanuuksien luominen ja verkostotyö sekä niiden kehittäminen ovat asiakastyön ohella Aggredin tärkeimmät toimintamuodot. Näiden lisäksi Aggredissa nähdään tärkeäksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jonka toimintamuotoina ovat aihealueeseen liittyvät infotilaisuudet, koulutukset sekä viestintä ja markkinointi.

Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isään tai muihin läheisiin miehiin.

Tällä vapaaehtoistoiminnalla tarjotaan yli 4-vuotiaille lapsille ja nuorille turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Tavoitteena on lisätä lapsen kehitystä tukevia
aikuiskontakteja.

Toiminnan ydin on kaveruus. Se ei ole tukihenkilötoimintaa, vaan vastavuoroinen kaveruussuhde, jossa aikuisella on aikuisen vastuu.

On tärkeää, että lapsi ja mieskaveri viihtyvät toistensa seurassa. Lapsi rakentaa omaan mieskaveriinsa luottamuksellisen suhteen. Mies saa itselleen tärkeän ja mielenkiintoisen tehtävän lapsen kehityksen tukijana.

Toiminta tukee myös yksin lastaan kasvattavan äidin jaksamista laajentamalla perheen tukiverkostoa.

Turvakoti on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille ikään, sukupuoleen, kotikuntaan tai erityistarpeisiin katsomatta. Turvakodilta saa puhelimitse ympäri vuorokauden (24 h) henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta perhe- tai lähisuhdeväkivaltatilanteessa.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen. Se voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista, kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä, kulttuurista tai uskonnollista, väkivallan uhkaa tai vainoa.

Turvakoti on turvaa ja tukea tarjoava päivystävä kriisipalveluyksikkö (24/7). Asiakkaaksi voi hakeutua mihin vuorokaudenaikaan tahansa: oma-aloitteisesti tai jonkin tahon ohjaamana. Tarvittaessa turvakotiin voi tulla nimettömänä.

Henkisen tuen ja keskusteluavun lisäksi turvakodista saa apua käytännön asioiden, kuten asumisen, sosiaalipalveluiden, rikosasioiden, kuten esim. lähestymiskiellon, järjestämiseen.

Turvakodilla on käytettävissä tulkkipalvelut.

Turvakotiin voit hakeutua asuinkunnastasi riippumatta.

Jannikassa tuetaan vanhempia päihteettömyydessä, vanhemmuudessa, varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä elämänhallinnassa, mikä toteutuu yhteisöllisyyden ja vertaistuen avulla. Lisäksi reflektiivisellä työotteella tuetaan vanhempaa ymmärtämään lapsen kokemuksia ja tunteita.

Jannikan yhteisökuntoutusjaksolle voi ohjautua raskaana oleva äiti tai perhe, joissa on alle 3-vuotias lapsi. Myös isät ovat tervetulleita.

Jannikan yhteisökuntoutusviikko rakentuu kolmesta yhteisökuntoutuspäivästä. Yhteisökuntoutuspäivät sisältävät vanhemmuus- ja päihderyhmiä, vuorovaikutusta tukevaa hoivaa ja leiki -ryhmiä sekä perhekohtaista Theraplay -työskentelyä. Perheiden kanssa työskennellään yksilöllisen asiakassuunnitelman mukaisesti. Jokaisella perheellä on oma työntekijä, jonka kanssa käydään perhekohtaisia keskusteluja. Kuntoutusjakson aikana perhe asuu omassa kodissa. Kuntoutusjakson pituudesta sovitaan perheen sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteisöpäivien aikana tarjoamme aamupalan, lounaan ja välipalan.

Jannikassa vanhemmilla on mahdollisuus toipua päihderiippuvuudesta ja saada samalla tukea sellaiseen vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen, jotka tukevat lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Tuen avulla lapsi saa turvallisen lapsiperheen arjen, päihteettömän ja läsnä olevan vanhemman sekä mahdollisuuden olla vanhemman tai vanhempiensa kanssa turvatussa ympäristössä. Yhteisöllisyys ja vertaisuus tukee vanhempaa huomioimaan lapsen hyvinvointia kaikissa tilanteissa.

Jannikassa tehdään myös etsivän ja matalan kynnyksen työskentelyä, jonka tavoitteena on kohdata päihteiden käytön riskissä olevat odottavat sekä vauva- ja pikkulapsiperheet. Pidä kiinni -etsivän ja matalan kynnyksen työhön kuuluvat erilaiset ryhmät, jalkautuva työ, erilaiset yhteistyömuodot sekä ammattilaisten konsultaatiot ja koulutukset. Lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus keskustella nimettömästi esimerkiksi päihteiden käytön vaikutuksesta raskauteen tai vauvaan, omasta tilanteestaan tai avun saamisesta.

Doula-tukihenkilötoiminnalla tuetaan raskausaikana ja sen jälkeen tukea tarvitsevia äitejä tai vanhempia hyvään ja turvalliseen synnytyskokemukseen.

Vapaaehtoinen doula-tukihenkilö voi tukea vanhempia sairaalasta kotiin siirryttäessä myös vauvanhoidossa tai varhaisessa imetyksessä lapsivuodeaikana.

Doulan tukea on saatavilla tarvittaessa myös puhelun, WhatsAppin tai Teamsin välityksellä, jos tapaamisiin ei ole muuten mahdollisuutta.

Mikä on Doula?

Vapaaehtoisdoula on koulutettu synnytystukihenkilö, joka tarjoaa tukeaan perheille, joissa on erityisen tuen tarve. Erityisen tuen tarve on laaja käsite, jolla tarkoitetaan sellaisia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia tilanteita, joissa tulevan vauvan kannalta on tärkeää, että hänen vanhempansa saavat tukea odotukseen ja synnytykseen.

Vapaaehtoisdoulan voi saada esimerkiksi silloin, kun perheessä on vaikea taloudellinen tilanne, synnyttäjä on alle 18-vuotias, turvapaikanhakija tai perheessä on vakava päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu erityinen tuen tarve vauvan tai synnyttäjän näkökulmasta katsottuna.

Ottaessasi yhteyttä doulakoordinaattoriin, voit vielä keskustella tilanteestasi tarkemmin.

Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin. Toiminnan tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Perheen turvaverkostoa laajentamalla myös yksin lastaan kasvattavan äidin jaksaminen helpottuu.

Kavereina toimivat miehet ovat aikuisia, eri-ikäisiä miehiä, joilla on aikaa ja halua viettää aikaa lapsen tai nuoren kanssa. Lapset ovat tavallisia, vähintään 4-vuotiaita lapsia, joilta syystä tai toisesta puuttuu yhteys isäänsä tai muihin miehiin. Lähtökohtana on, ettei toiminnassa ole tuettavia tai tukijoita.

Mieskaverit ja lapset tapaavat toisiaan keskimäärin 2–4 kertaa kuukaudessa. Kaveruudelle ei ole sääntöjä, vaan jokaisesta kaverisuhteesta muodostuu omanlaisensa.

Baby Blues -vauvaperheohjaus tarjoaa raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen tukea ja ohjausta vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen äideille ja perheille, joissa vanhemmat ovat uupuneita tai masentuneita.

Baby Blues -vauvaperheohjaus on ennaltaehkäisevää matalankynnyksen toimintaa, jonka tavoite on:
* perheiden selviytyminen arjessa,
* perheen omien voimavarojen vahvistuminen,
* päivärytmin löytyminen ja
* vauvan ja vanhemmuuden tuoman ilon löytyminen

Vauvaperheohjaus on myös ongelmia tunnistavaa ja niitä korjaavaa lyhytkestoista ammatillista apua vauvaa odottaville ja vauvaperheille. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä vanhempien uupumista ja vanhemmuutta kuormittavaa stressiä. Baby Blues -toiminta tukee myös masennuksesta toipumista ja perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta.

Vauvaperheohjaukseen kuuluu vauvan odotukseen ja synnytykseen, vauvojen uneen, toimivaan arkeen ja vanhempana jaksamiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta vanhemmille. Siihen sisältyy myös puhelinneuvontaa, yksilö-, pari- ja perhetapaamisia, kotikäyntejä ja verkostoyhteistyötä. Työskentelyyn voi sisältyä ryhmätoimintaa ja uni-valverytmitystä.

Baby Blues -vauvaperheohjaus tarjoaa ohjausta ja tukea vauvojen vanhemmille kotona tehtävään unirytmitykseen.

Odotusaikaisessa Baby Blues -työskentelyssä vanhempia vahvistetaan tulevaan synnytykseen ja vanhemmuuteen sekä pyritään vähentämään mahdollista odotusajan ja synnytyksen jälkeistä masennusta.

Baby Blues -vauvaperheohjaus on mukana valtakunnallisessa vauvaperheiden chat -palvelussa sekä perhevalmennuksissa.

Perhetupa on avoin kohtaamisen ja yhdessä toimimisen paikka kaikille vauva- ja lapsiperheille sekä heidän lähiverkostoilleen.

Perheiden yhteisessä olohuoneessa voi tavata muita vanhempia ja lapsia tai toteuttaa omatoimista ryhmätoimintaa.

Perhetuvalla on mahdollista järjestää tarvittaessa myös tilapäistä lastenhoitoa 0-6-vuotiaille sopimuksen mukaan Perhetuvan aukioloaikoina. Sovi lastenhoidosta ennakkoon puhelimitse. Tilapäisen lastenhoidon hinta on 8 €/lapsi (max 3 tuntia).

Ensikodissa erityistä tukea tarvitsevat vauvaperheet saavat odotusajasta lähtien ympärivuorokautista, yksilöllistä, yhteisöllistä ja intensiivistä tukea vanhemmuuteen ja vauvan hoitoon. Ensikoti on kodinomainen ympäristö, jossa vauva saa turvallista, ikätasoista hoivaa ja huolenpitoa.

Kuntoutus on sekä ehkäisevää että korjaavaa lastensuojelua. Ensikotiin tulemisen
taustalla perheissä on esimerkiksi mielenterveysongelmia, päihde- ja / tai väkivaltakokemuksia, sosiaalisen verkoston puutteita, elämäntilanteisiin liittyviä kriisejä, uupumusta tai vaikeuksia ymmärtää ja oppia.

Työn ydin on odotusajasta lähtien vauvan hyvinvoinnin, vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen, vanhemmuuden ja vauvaperheen arjen tukemisessa. Kuntoutuksessa hyödynnetään yhteisöä ja vertaistukea. Arkea eletään yhdessä ammattilaisten ja vauvaperheiden kanssa ympäri vuorokauden. Kuntoutuksen tavoitteena on varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, kiintymyssuhteen vahvistaminen, vauvan perushoidon opettelu ja vanhempien voimaantuminen.

Ero lapsiperheessä -työstä saat apua ja tukea erokriisin keskellä vertaisryhmätoiminnan, asiakastyön ja erotukihenkilötoiminnan keinoin.

Toiminnassa huomioidaan lapsen ja nuoren asema perheen kriisi- ja erotilanteessa sekä hyödynnetään vapaaehtoisuutta ja vertaisuutta. Toiminnan tarkoituksena on minimoida lapsen menetyksiä erossa ja tukea molempien vanhempien vanhemmuuden jatkumista.

Eroauttamistyöllä vahvistetaan sovinnollista yhteisvanhemmuutta parisuhteen päättyessä ja tuetaan lapsen turvallisen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen säilymistä vanhempien erossa.

Eroauttamisen toimintamallissa tehdään yhteistyötä niiden äitiys- ja lastenneuvoloiden, päivähoidon ja oman organisaation eri työmuotojen kanssa, joihin eroperheillä on asiakkuus.

Vauvaperheryhmä Peukaloisen toiminta on suunnattu perheille, joissa on 0 – 2 -vuotias lapsi tai vauvaa odotetaan pian saapuvaksi. Peukaloiseen hakeutumisen syynä voi olla esim. yksinäisyys, väsymyskierre tai masennus. Arjen kuormittavuus tai vauvan uni- ja syömispulmat ovat riittävä syy olla yhteydessä vauvaperheryhmä Peukaloiseen.

Vauvaperheryhmä tarjoaa intensiivistä ja suunnitelmallista ryhmämuotoista vauvaperhetyötä perheille, jotka tarvitsevat tukea vanhemmuuteen ja vuorokausirytmin löytämiseen. Ryhmässä tuetaan lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistumista.

Toiminnan tarkoituksena on voimavarojen löytäminen arjessa selviytymiseen sekä äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen siten, että äiti ja lapsi löytävät ilon toisistaan.

Miten Peukaloinen toimii?

Hyvä arki on sekä vauvan että koko perheen hyvinvoinnin perusta. Peukaloisen vauvaperheryhmässä eletään yhdessä arkea, joka tukee vauvaperheen vuorokausirytmiä ja auttaa vahvistamaan omia voimavaroja.

Vauvaperheryhmässä vaihtelevat ryhmä- ja yksilökeskeiset toiminnot. Vertaistuellisessa ryhmässä on kerrallaan 4–5 vanhempaa lapsineen. Ryhmä kokoontuu puolen vuoden ajan 2–3 päivänä viikossa 4–5 tuntia kerrallaan. Päivittäiset toistuvat arkirutiinit vahvistavat ennakoitavuuden ja hallinnan tunnetta sekä luovat rytmiä päivään. Arjen harjoittelu yhdessä vertaisten ja työntekijöiden kanssa vähentää perheessä vallitsevaa kaaoksen tuntua ja luo turvallisuutta.

Ryhmässä toimiminen tukee vanhemman ja vauvan varhaista vuorovaikutusta ja perheen välisten suhteiden muodostamista. Osallistujien omat toiveet ja tarpeet määrittelevät, mitä ryhmässä tehdään. Ryhmässä on mahdollista käsitellä omia vaikeuksia, vahvistaa voimavaroja sekä muodostaa omaa perhearkea tukevia toimintatapoja.

Viikoittaisen ryhmätoiminnan lisäksi Peukaloisessa toteutetaan perhe- ja yksilötapaamisia.

Kun koet turvattomuutta, uhkaa tai häirintää, voi kyseessä olla lähisuhdeväkivalta tai vaino. Tarjoamme sinulle tietoa ja keskusteluapua eron jälkeisen väkivallan ja vainon tilanteissa. Autamme sinua tunnistamaan kokemaasi väkivaltaa, tarjoamme tukea väkivallasta selviytymiseen ja turvallisuuden rakentamiseen.

Työskentelemme sinun ja läheistesi turvallisuuden vahvistamiseksi. Tapaamiset käynnistyvät yksilökeskustelulla. Työskentely voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmätyöskentelynä vertaistukiryhmässä. Luvallasi teemme yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa. Lähitapaamiset ovat mahdollisia Mikkelissä ja Oulussa, muutoin tapaamme etäyhteyksin. Kartoitamme kanssasi myös perheenjäsentesi ja läheistesi tuen tarvetta. Tarvittaessa saat tietoa yhdistyksen kokemusasiantuntijatoiminnasta.

Ero lapsiperheessä -työ tarjoaa sinulle, perheellesi ja lapsellesi ennaltaehkäisevää tukea eron keskellä. Tavoitteena on minimoida lapsen menetyksiä erossa ja tukea yhteistyövanhemmuutta sekä molempien vanhempien säilymistä lapsen elämässä.

Voit keskustella tilanteestasi ja eron tuomista tunteista luottamuksellisesti erotyöntekijän kanssa. Tapaamisiin voit osallistua yksin, puolisosi tai koko perheesi kanssa.

Voit osallistua Vanhemman neuvo® -vertaistukiryhmään. Ryhmässä käsitellään muun muassa yhteistyövanhemmuutta, eron tuomia muutoksia lapsen ja vanhemman elämään, lapsen tunteita ja tarpeita, vuorovaikutustaitoja ja uutta parisuhdetta. Eronneet vanhemmat eivät voi osallistua samaan ryhmään.

Toteutamme myös lastenryhmiä yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Vertaistuellisessa ryhmässä lapsesi saa käsitellä vanhempien eroa toisten lasten kanssa. Ryhmässä tuetaan lapsia hyväksymään vanhempien ero osaksi omaa elämää.

Seritatyö tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua seksuaalirikosten ehkäisyssä. Voit keskustella tilanteestasi ja sen vaikutuksista elämääsi ammattilaisen kanssa. Voit pohtia yhdessä ammattilaisen kanssa, mikä auttaa selviytymään ja ehkäisemään vastaavia tilanteita jatkossakin. Seritatyö tarjoaa sinulle luottamuksellista, terapeuttista keskusteluapua tilanteesi selvittelyyn ja rikoksettomaan elämään. Seritatyön apu on tarkoitettu sinulle, joka tarvitset tukea seksuaalisten rajojen asettamisessa ja tukemisessa. Voit olla yhteydessä Seritatyöhön, jos olet huolissasi omasta seksuaalisesta käyttäytymisestäsi.

Tarjoamme apua myös sinulle, jonka läheinen on seksuaalirikollinen.

Oulun ensikoti tarjoaa tiivistä, ympärivuorokautista tukea sinulle vanhemmuuteesi. Voit tarvita tukea päästäksesi hyvään alkuun vauva-arjessa. Ensikodissa saat tukea ja käytännön neuvoja vauvan hoitamiseen. Henkilökunnan kanssa voit keskustella mieltäsi askarruttavista asioista esimerkiksi vanhemmuuteen, jaksamiseen tai parisuhteeseen liittyen. Sinun on mahdollista tulla ensikotiin jo raskausaikanasi yksin tai puolisosi kanssa.

Perheesi saa oman huoneen käyttöönsä. Lisäksi käytössäsi on yhteinen oleskelutila, lastenhoitohuone ja keittiö. Ensikodin puolelta saat vauvan ja sinun ruuat, liinavaatteet ja pyyhkeet.

Voit tulla ensikoti Orvokkiin, kun tarvitset tukea päihteettömyyteen raskaus- ja vauva-aikana. Ensikoti Orvokki tarjoaa ympärivuorokautisen tuen yhteisökuntoutuksessa sinulle ja tarvittaessa myös puolisollesi. Orvokissa saatava tiivis ja riittävän pitkä tuki mahdollistavat kuntoutumisesi sekä riittävän ja hyvän vuorovaikutussuhteen muodostumisen sinun ja vauvasi välille. Saat tukea arjen hallintaan ja vauvan hoitoon. Lisäksi yhteisö tuo vertaistukea. Kannustamme sinua tulemaan ensikotiin jo hyvissä ajoin ennen synnytystä.

Kun tulet ensikoti Orvokkiin, saat käyttöösi oman huoneen. Lisäksi käytössäsi ovat yhteiset tilat, joissa arkea eletään yhteisönä.

Olemme osa valtakunnallista Pidä kiinni® -hoitojärjestelmää.

Turvakotiin voit hakeutua, kun kotiin jääminen on väkivallan, uhkailun tai pelon takia turvatonta. Turvakoti on tarkoitettu kaikille, sukupuolesta, iästä ja asuinkunnasta riippumatta. Voit tulla turvakotiin yksin tai lasten kanssa. Turvakotiin voit hakeutua vuorokauden ympäri.

Turvakodissa saat apua, tukea ja turvaa. Voit käsitellä väkivaltaan liittyviä kokemuksia ja tunteita yhdessä ammattilaisen kanssa. Voit rauhassa miettiä ja järjestää mahdollisia muutoksia tulevaisuuteesi liittyen yhdessä työntekijöiden kanssa.

Kun tulet turvakotiin, saat oman huoneen käyttöösi. Ruoka, liinavaatteet ja välttämättömät hygieniatarvikkeet tarjotaan myös sinulle.

Oulun turvakodilla on kaksi lemmikkihuonetta, eli voit tulla turvakotiin myös lemmikkisi kanssa. Turvakoti on esteetön.

Saat Vauvatalolta tukea ja ohjausta vauvan odotukseen, synnytykseen ja vauva-aikaan.

Jos odotat vauvaa, voit saada yksilöllistä keskustelutukea vauvaperheohjauksesta. Voit tarvita tukea esimerkiksi vanhemmaksi valmistautumiseen, odotusajan stressiin tai johonkin muuhun mieltäsi askarruttavaan asiaan. Yksilöllistä, keskustelevaa vauvaperheohjausta voit myös saada vauva-arkeen. Vauvatalo tarjoaa sinulle tukea myös vauvaperheen unipulmissa. Ohjaus voi tapahtua

Yksilöllisen ohjauksen lisäksi voit osallistua Vauvatalon ryhmiin ja avoimiin kahviloihin, joista saat neuvoja ja vertaistukea vauvaperheen elämään.

Vauvatalon palvelut ovat tarkoitettu vauvaa odottaville ja alle 2-vuotiaiden lasten perheille.

Tapaamispaikka mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman väliset tapaamiset. Toiminnan tavoitteena on turvata lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa. Tapaamispaikalla järjestetään tuettuja ja valvottuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja.

Perusteita tapaamispaikan palveluiden käyttämiseen ovat muun muassa vanhempien välinen luottamuspula ja ristiriitaiset välit, väkivalta tai sen uhka tai lapsen sijoitus.

Tapaamispaikalla lapsi ei joudu kokemaan vanhempiensa ristiriitoja. Lapsen tarpeet ja toiveet ovat toiminnan ytimessä. Vanhempi saa tapaamispaikalla tukea, kannustusta ja ohjausta vanhemmuuteensa.

Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet toimivat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä biologiseen isään tai muihin miehiin. Toiminnan tavoitteena on lisätä lapsen kehitystä tukevia aikuiskontakteja. Toiminnan ytimessä on kaveruus. Mieskaverin ja lapsen välillä on vastavuoroinen kaveruussuhde, jossa aikuisella on aikuisen vastuu. Lapsi rakentaa mieskaveriin luottamukselliseen suhteen. Kaverit tapaavat toisiaan arkisten puuhien, yhteisten harrastusten tai minkä tahansa ajanvieton parissa.

Mieskaverina saat itsellesi tärkeän ja mielenkiintoisen tehtävän lapsen kehityksen tukijana.

Toimintaan osallistuvan lapsen äitinä turvaverkkosi laajenee, mikä tukee jaksamistasi.

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö tarjoaa tukea kaikille lähisuhdeväkivallan osapuolille – väkivaltaa kokeneille, väkivallan tekijöille, lapsille ja nuorille sekä läheisille. Saat yksiköstä yksilöllistä ohjausta, tukea ja neuvontaa. Tavoitteena on auttaa sinua tunnistamaan ja lopettamaan väkivalta sekä tarjota sinulle tukea väkivallasta selviytymiseen ja turvallisuuden rakentamiseen. Lähisuhdeväkivalta voi olla esimerkiksi fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista tai uskontoon liittyvää väkivaltaa.

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä voit käydä yksilöllisissä tapaamisissa väkivaltatyön asiantuntijan kanssa. Yksikössä järjestetään myös vertaistuellisia ryhmiä ja koulutuksia.

Voit tulla ensikoti Orvokkiin, kun tarvitset tukea päihteettömyyteen raskaus- ja vauva-aikana. Ensikoti Orvokki tarjoaa ympärivuorokautisen tuen yhteisökuntoutuksessa sinulle ja tarvittaessa myös puolisollesi. Orvokissa saatava tiivis ja riittävän pitkä tuki mahdollistavat kuntoutumisesi sekä riittävän ja hyvän vuorovaikutussuhteen muodostumisen sinun ja vauvasi välille. Saat tukea arjen hallintaan ja vauvan hoitoon. Lisäksi yhteisö tuo vertaistukea. Kannustamme sinua tulemaan ensikotiin jo hyvissä ajoin ennen synnytystä.

Kun tulet ensikoti Orvokkiin, saat käyttöösi oman huoneen. Lisäksi käytössäsi ovat yhteiset tilat, joissa arkea eletään yhteisönä.

Olemme osa valtakunnallista Pidä kiinni® -hoitojärjestelmää.

Ero lapsiperheessä -työ tarjoaa sinulle, perheellesi ja lapsellesi ennaltaehkäisevää tukea eron keskellä. Tavoitteena on minimoida lapsen menetyksiä erossa ja tukea yhteistyövanhemmuutta sekä molempien vanhempien säilymistä lapsen elämässä.

Voit keskustella tilanteestasi ja eron tuomista tunteista luottamuksellisesti erotyöntekijän kanssa. Tapaamisiin voit osallistua yksin, puolisosi tai koko perheesi kanssa.

Voit osallistua Vanhemman neuvo® -vertaistukiryhmään. Ryhmässä käsitellään muun muassa yhteistyövanhemmuutta, eron tuomia muutoksia lapsen ja vanhemman elämään, lapsen tunteita ja tarpeita, vuorovaikutustaitoja ja uutta parisuhdetta. Eronneet vanhemmat eivät voi osallistua samaan ryhmään.

Toteutamme myös lastenryhmiä yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Vertaistuellisessa ryhmässä lapsesi saa käsitellä vanhempien eroa toisten lasten kanssa. Ryhmässä tuetaan lapsia hyväksymään vanhempien ero osaksi omaa elämää.

Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet toimivat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä biologiseen isään tai muihin miehiin. Toiminnan tavoitteena on lisätä lapsen kehitystä tukevia aikuiskontakteja. Toiminnan ytimessä on kaveruus. Mieskaverin ja lapsen välillä on vastavuoroinen kaveruussuhde, jossa aikuisella on aikuisen vastuu. Lapsi rakentaa mieskaveriin luottamukselliseen suhteen. Kaverit tapaavat toisiaan arkisten puuhien, yhteisten harrastusten tai minkä tahansa ajanvieton parissa.

Mieskaverina saat itsellesi tärkeän ja mielenkiintoisen tehtävän lapsen kehityksen tukijana.

Toimintaan osallistuvan lapsen äitinä turvaverkkosi laajenee, mikä tukee jaksamistasi.

Turvakotiin voit hakeutua, kun kotiin jääminen on väkivallan, uhkailun tai pelon takia turvatonta. Turvakoti on tarkoitettu kaikille, sukupuolesta, iästä ja asuinkunnasta riippumatta. Voit tulla turvakotiin yksin tai lasten kanssa. Turvakotiin voit hakeutua vuorokauden ympäri.

Turvakodissa saat apua, tukea ja turvaa. Voit käsitellä väkivaltaan liittyviä kokemuksia ja tunteita yhdessä ammattilaisen kanssa. Voit rauhassa miettiä ja järjestää mahdollisia muutoksia tulevaisuuteesi liittyen yhdessä työntekijöiden kanssa.

Kun tulet turvakotiin, saat oman huoneen käyttöösi. Ruoka, liinavaatteet ja välttämättömät hygieniatarvikkeet tarjotaan myös sinulle.

Oulun turvakodilla on kaksi lemmikkihuonetta, eli voit tulla turvakotiin myös lemmikkisi kanssa. Turvakoti on esteetön.

Oulun ensikoti tarjoaa tiivistä, ympärivuorokautista tukea sinulle vanhemmuuteesi. Voit tarvita tukea päästäksesi hyvään alkuun vauva-arjessa. Ensikodissa saat tukea ja käytännön neuvoja vauvan hoitamiseen. Henkilökunnan kanssa voit keskustella mieltäsi askarruttavista asioista esimerkiksi vanhemmuuteen, jaksamiseen tai parisuhteeseen liittyen. Sinun on mahdollista tulla ensikotiin jo raskausaikanasi yksin tai puolisosi kanssa.

Perheesi saa oman huoneen käyttöönsä. Lisäksi käytössäsi on yhteinen oleskelutila, lastenhoitohuone ja keittiö. Ensikodin puolelta saat vauvan ja sinun ruuat, liinavaatteet ja pyyhkeet.

Kun koet turvattomuutta, uhkaa tai häirintää, voi kyseessä olla lähisuhdeväkivalta tai vaino. Tarjoamme sinulle tietoa ja keskusteluapua eron jälkeisen väkivallan ja vainon tilanteissa. Autamme sinua tunnistamaan kokemaasi väkivaltaa, tarjoamme tukea väkivallasta selviytymiseen ja turvallisuuden rakentamiseen.

Työskentelemme sinun ja läheistesi turvallisuuden vahvistamiseksi. Tapaamiset käynnistyvät yksilökeskustelulla. Työskentely voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmätyöskentelynä vertaistukiryhmässä. Luvallasi teemme yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa. Lähitapaamiset ovat mahdollisia Mikkelissä ja Oulussa, muutoin tapaamme etäyhteyksin. Kartoitamme kanssasi myös perheenjäsentesi ja läheistesi tuen tarvetta. Tarvittaessa saat tietoa yhdistyksen kokemusasiantuntijatoiminnasta.

Tapaamispaikka mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman väliset tapaamiset. Toiminnan tavoitteena on turvata lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa. Tapaamispaikalla järjestetään tuettuja ja valvottuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja.

Perusteita tapaamispaikan palveluiden käyttämiseen ovat muun muassa vanhempien välinen luottamuspula ja ristiriitaiset välit, väkivalta tai sen uhka tai lapsen sijoitus.

Tapaamispaikalla lapsi ei joudu kokemaan vanhempiensa ristiriitoja. Lapsen tarpeet ja toiveet ovat toiminnan ytimessä. Vanhempi saa tapaamispaikalla tukea, kannustusta ja ohjausta vanhemmuuteensa.

Seritatyö tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua seksuaalirikosten ehkäisyssä. Voit keskustella tilanteestasi ja sen vaikutuksista elämääsi ammattilaisen kanssa. Voit pohtia yhdessä ammattilaisen kanssa, mikä auttaa selviytymään ja ehkäisemään vastaavia tilanteita jatkossakin. Seritatyö tarjoaa sinulle luottamuksellista, terapeuttista keskusteluapua tilanteesi selvittelyyn ja rikoksettomaan elämään. Seritatyön apu on tarkoitettu sinulle, joka tarvitset tukea seksuaalisten rajojen asettamisessa ja tukemisessa. Voit olla yhteydessä Seritatyöhön, jos olet huolissasi omasta seksuaalisesta käyttäytymisestäsi.

Tarjoamme apua myös sinulle, jonka läheinen on seksuaalirikollinen.

Saat Vauvatalolta tukea ja ohjausta vauvan odotukseen, synnytykseen ja vauva-aikaan.

Jos odotat vauvaa, voit saada yksilöllistä keskustelutukea vauvaperheohjauksesta. Voit tarvita tukea esimerkiksi vanhemmaksi valmistautumiseen, odotusajan stressiin tai johonkin muuhun mieltäsi askarruttavaan asiaan. Yksilöllistä, keskustelevaa vauvaperheohjausta voit myös saada vauva-arkeen. Vauvatalo tarjoaa sinulle tukea myös vauvaperheen unipulmissa. Ohjaus voi tapahtua

Yksilöllisen ohjauksen lisäksi voit osallistua Vauvatalon ryhmiin ja avoimiin kahviloihin, joista saat neuvoja ja vertaistukea vauvaperheen elämään.

Vauvatalon palvelut ovat tarkoitettu vauvaa odottaville ja alle 2-vuotiaiden lasten perheille.

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö tarjoaa tukea kaikille lähisuhdeväkivallan osapuolille – väkivaltaa kokeneille, väkivallan tekijöille, lapsille ja nuorille sekä läheisille. Saat yksiköstä yksilöllistä ohjausta, tukea ja neuvontaa. Tavoitteena on auttaa sinua tunnistamaan ja lopettamaan väkivalta sekä tarjota sinulle tukea väkivallasta selviytymiseen ja turvallisuuden rakentamiseen. Lähisuhdeväkivalta voi olla esimerkiksi fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista tai uskontoon liittyvää väkivaltaa.

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä voit käydä yksilöllisissä tapaamisissa väkivaltatyön asiantuntijan kanssa. Yksikössä järjestetään myös vertaistuellisia ryhmiä ja koulutuksia.