Marraskuun 9. vietetään maailman vapauspäivää. Muistopäivänä muistelemme vuonna 1989 kaatunutta Berliinin muuria ja vapaamman aikakauden alkua Itä- ja Keski-Euroopassa.
Mutta mitä on vapaa elämä valintoja täynnä olevassa maailmassamme? Omistusasunto vai vuokra-asuminen? Parisuhde vai sinkkuelämä? Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde? Asuminen, merkitykselliset ihmissuhteet ja toimeentulo ovat perusoikeuksiamme. Ja keskustellessamme näistä aiheista, saatamme huomaamatta viestiä toisillemme siitä, mitä vapaus tarkoittaa itsellemme.
Väkivallasta vapaa elämä on myös ihmisen perusoikeus. Maailman vapauspäivä muistuttaa meitä ennen kaikkea ihmisoikeuksista.
Väkivallasta toipuminen alkaa vapauden tunteesta
Jokaisella meistä on oikeus rajoittamattomaan, turvalliseen elämään. Vapauden vastakohdista puhuttelevimpia ovat orjuus, riippuvuus ja vankeus. Väkivallan eri muodot rajoittavat poikkeuksetta uhrin ihmisoikeuksien toteutumista. Väkivallan kokemuksista toipuminen on aina vapautumista. Vapautumista kontrollista, jatkuvasta syyllisyyden tunteesta, itselle mahdollisesti haitallisista toimintamalleista, toisista ihmisistä.
Lähisuhdeväkivallan haavoista toipuessaan ihminen antaa itsellensä luvan olla se, joka hän olisi ollut oikeutettu olemaan jo ennen kuin häntä kohtasi väkivallan vääryys. Erityisesti lapsia ja nuoria on tärkeä auttaa sanoittamaan väkivaltaan liittyviä kokemuksiaan. Ja ymmärtämään se, että säröistä huolimatta sinusta voi edelleen tulla se, kuka ikinä tahdotkaan olla. Eikä aikuistenkaan kohdalla ole koskaan liian myöhäistä.
Kohtaaminen – voima toipumisen tiellä
Väkivallan kokemukset jättävät usein jäljen ihmiseen. Tiedetään, että noin 80 prosenttia hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksista muodostuu 10 prosentin palvelutarpeeseen vastaamisesta. Kuinka monen hyvinvointia kuormittavana juurisyynä voi olla lähisuhdeväkivalta? Tutkimus tutkimukselta ymmärrämme paremmin niin väkivallan kokijoita kuin tekijöitäkin. Elämme kuitenkin aikaa, jossa tarvitsemme tiedon lisäksi entistä osuvampia tekoja.
Alueemme järjestöt ja yhdistykset ansaitsevat kiitosta kaikista kohtaamisista lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden kanssa. Esimerkiksi turvakodeilla on suuri merkitys heidän polullaan, jotka etsivät apua väkivallasta vapautuaksensa – myös Kanta-Hämeessä. Järjestöt ovat useita lakisääteisiä tehtäviään toteuttavien hyvinvointialueiden välttämätön, juurisyiden kohtaamisen tärkeä yhteistyökumppani myös tulevaisuudessa.
Jo yksi turvalliselta tuntuva kohtaaminen toisen ihmisen kanssa voi valaista väkivaltaa kokeneen, jo pitkään varjoisalta tuntuneen polun. Apua on saatavilla, jotta jokainen meistä voisi elää turvallista ja väkivallasta vapaata elämää.
Blogitekstin on kirjoittanut yhdistyksen hallituksen jäsen Tuukka Pajuniemi
