Kaikki tapahtui nopeasti. Täysillä rakastuminen, yhteinen koti, raskaus. Ensimmäisten kuukausien aikana Anne ei pysähtynyt miettimään Ollin välillä ailahtelevaa käytöstä sen tarkemmin, koska suurimman osan ajasta hän oli onnellisen rakastunut.
− Luulin löytäneeni saman tyyppisellä huumorilla höystetyn sielunkumppanin, jonka kanssa halusin jakaa kaiken. Sen takia yritin sinnitellä eteenpäin, kun suhde muuttui kurjemmaksi, Anne kertoo.
Muutto yhteiseen kotiin ei sujunut ongelmitta. Olli suuttui, koska ei saanut suurinta huonetta itselleen, vaan Anne laittoi sen lastenhuoneeksi. Heillä molemmilla oli aikaisemmista liitoista lapsia.
− Olli loukkaantui ja kieltäytyi maksamasta vuokraa. Mustasukkaisena hän ryhtyi vahtimaan tekemisiäni tarkkaan, eikä meillä juuri käynyt vieraita.
Vauvan syntymän jälkeen mustasukkaisuus paheni.
Ystäviä saapui vierailulle ihastelemaan vauvaa. Kaikki sujui hyvin, mutta illalla vieraiden lähdettyä Olli heitti Annen ulos kodista rappukäytävään, eikä ollut päästää häntä takaisin sisään. Itse Olli oli vauvan kanssa sisällä. Hänestä Anne oli puhunut väärällä tavalla ystävänsä aviomiehelle.
− Sen jälkeen Olli alkoi tehdä etätöitä kotona. Hän halusi kytätä tekemisiäni, etten äitiyslomalaisena tapailisi muita miehiä.
Raivokohtausta pakoon
Lopulta tilanne kärjistyi ruokapöydässä. Ollin mielestä Annen tytär teki jotain väärää ja Olli raivostui lapselle. Lapseen kohdistunut vääristynyt syytös pelästytti Annen, ja hän yritti puolustaa lasta. Ollin raivokohtaus vain yltyi.
Lähisuhdeväkivaltaan kannattaa hakea apua mahdollisimman varhain.
Turvakodista apua väkivaltaan 24/7.
Väkivaltatyön avopalveluttarjoavat tukea silloin, kun turvakotia ei tarvita mutta apua halutaan tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen.
Nettiturvakoti auttaa verkossa ja tarjoaa paljon tietoa väkivallasta.
Avoimessa chat -keskustelussa voit keskustella omasta tai läheisen tilanteesta nimettömästi ja saat apua. Chat palvelee viikoittain.
− Lapset itkivät ja minua pelotti Ollin huuto. Soitin hädissäni ystävälleni, joka kuuli, miten mies raivosi taustalla. Ystäväni käski minua lähtemään lasten kanssa ulos.
Seisoessaan kadulla lasten kanssa, uskaltamatta palata takaisin kotiin, Anne soitti ystävän neuvomana Pääkaupungin turvakotiin.
− Epäröin, voinko turvautua turvakotiin, koska uhkaavasta tilanteesta huolimatta en ollut pahoinpitelyn uhri. Olli ei ollut ikinä lyönyt minua, mutta pelkäsin häntä siinä vaiheessa todella paljon.
Itkien Anne kertoi puhelimessa turvakodin työntekijälle, ettei uskaltanut mennä enää kotiin. Turvakodista kehotettiin tulemaan sinne saman tien.
− Tunsin suurta huojennusta, että meillä oli joku paikka, minne mennä lasten kanssa.
Turvakodissa työntekijät ottivat hysteerisen Annen vastaan ystävällisesti ja ymmärtäväisesti. Hänelle ja lapsille oli ehditty laittaa huone valmiiksi.
Väkivalta voi olla myös henkistä
Olli suuttui todella perheen turvakotiin menosta. Hänestä se oli julkinen nöyryytys. Olli syyllisti Annea ja painotti, ettei ollut koskaan lyönyt ketään. Sen, että väkivalta voi olla myös henkistä, pelon alle alistamista, Olli sivuutti kokonaan. Kaikki oli hänestä vain hullun naisen puhetta.
Turvakodista yritettiin tarjota Ollille mieskaveria keskusteluavuksi, mutta vaikka Olli aluksi myöntyi ajatukseen, hän ei lopulta ottanut apua vastaan.
Työntekijät pitivät tärkeänä, ettei Annen tilanne turvakodin jälkeen jatkuisi samanlaisena. He painottivat, ettei huonoon suhteeseen kannattanut palata. Lopulta päätös kuitenkin olisi Annen oma.
− Ollin piti olla elämäni rakkaus, jolle olisin pahimmillaan saattanut antaa miljoona mahdollisuutta käyttäytyä huonosti minua kohtaan.
Turvakodissa Anne ymmärsi tilanteen Olli kanssa olevan niin kurjassa solmussa, että lapset tulisivat kärsimään vain enemmän, jos hän ei eroaisi miehestä. Hän ei enää voisi laittaa toivoa parisuhteen paranemisesta lasten hyvinvoinnin edelle.
− En tiedä, olisinko yksin löytänyt voimia erota. Pakeneminen turvakotiin pakotti kohtaamaan tilanteen ja samalla sain tukea ja keskusteluapua työntekijöiltä.
Rauhoittavia sanoja yöllä
Lopulta Anne vietti turvakodissa viisi vuorokautta.
– Turvakodista on jäänyt mieleen, miten hyvältä tuntui, että joku huolehti meidän perustarpeista, kun itse olin poissa tolaltani. Tarjolla oli valmista aamupalaa ja lämmintä ruokaa monta kertaa päivässä. Lapsille järjestettiin tekemistä.
Päivät kuluivat kohtalaisesti lasten kanssa, mutta yöt olivat vaikeita. Silloin järkytys tapahtuneesta nousi vahvana mieleen ja ahdisti.
− Oli mahtavan huojentavaa, että öisin saatoin mennä juttelemaan päivystävän työntekijän kanssa. Hän oli henkireikä öinä, jolloin olin niin ahdistunut, etten pystynyt kunnolla olemaan.
Lasten nukkuessa työntekijä kuunteli ja rauhoitteli Annea ilman kiireen tuntua.
− Hän sanoi minulle lohdullisesti, että kurja elämäntilanne, josta tulet kuitenkin selviytymään.
Teksti: Tiina Juvonen, kuva: Shutterstock. Kuvan lapsi ei liity juttuun. Annen ja Ollin nimet on vaihdettu.