Lapsiin kohdistunut lähisuhdeväkivalta kotona on lisääntynyt
Lasten kokema fyysinen ja henkinen väkivalta vanhempien taholta on lisääntynyt. Viranomaisten tietoon tulleista lähisuhdeväkivallan uhreista useampi kuin joka viides on oman vanhemman pahoinpitelemä alaikäinen lapsi. Ensi- ja turvakotien liiton paneelissa SuomiAreenassa etsitään ratkaisuja tilanteeseen.
Fyysinen väkivalta vanhempien taholta on lisääntynyt sekä poikien että tyttöjen keskuudessa (THL). Monessa kodissa lapset myös kuulevat tai näkevät vanhempiensa välistä tai sisaruksiin kohdistuvaa väkivaltaa. Väkivallalle altistuminen on yhtä vahingollista kuin suora itseen kohdistuva väkivalta. Henkisen väkivallan kokemukset ovat yleistyneet erityisesti nuorilla tytöillä.
Väkivallalla on pitkäkestoisia vaikutuksia
Lapsuudessa koetulla lähisuhdeväkivallalla on suuri yhteys terveysongelmiin ja haitalliseen käyttäytymiseen nuoruus- ja aikuisiässä. Väkivalta aiheuttaa aina inhimillistä kärsimystä ja heikentää kykyä tuntea empatiaa.
– Tutkimusten mukaan lapsiaan kaltoinkohtelevilla vanhemmilla on muita useammin vaikeuksia osoittaa myötätuntoa lastansa kohtaan ja he käyttävät jyrkkiä kasvatuskeinoja. Suurin osa näistä vanhemmista on itse kokenut väkivaltaa omassa lapsuudessaan, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Niina Remsu.
Väkivaltaa kokeneet ja väkivaltaisesti lapsiaan kohtaan käyttäytyvät vanhemmat tarvitsevat systemaattista tukea myönteisten kasvatuskeinojen ja tunnesäätelytaitojen vahvistamiseksi. Ylisukupolvisen väkivaltaketjun katkaiseminen on yksi edellytys lasten turvallisuuden lisäämiseksi.
– Ajoissa annettu tuki on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Väkivallan ehkäisy on halvempaa kuin seurausten korjaaminen. Ehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut maksavat vain noin 40–60 % korjaaviin palveluihin verrattuna, Remsu sanoo.
Esimerkiksi koko perheelle tarjottu tuki Ensi- ja turvakotien liiton Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen-ohjelmalla on yli 10 kertaa edullisempaa yhteiskunnalle kuin lapsen sijoittaminen perhekotiin tai lastensuojelulaitokseen.
Turvallisen lapsuuden lisäämiseksi tarvitaan tekoja
Väkivaltainen käytös ei muutu, jos siihen ei puututa. Vaikka väkivalta ei kohdistuisi suoraan lapseen, on sille altistuminen myös vaurioittavaa.
– Tällä hetkellä lapsen oikeuksien toteutumisessa ja avun saamisessa on merkittäviä haasteita lapsen altistuessa vanhempien väliselle väkivallalle tai ero- ja huoltajuuskiistalle, toteaa erityisasiantuntija Johanna Vaitomaa.
Lapset jäävät vaativissa ero- ja huoltoriitatilanteissa näkymättömäksi ja aikuisten oikeuksien jalkoihin. Väkivallaton lapsuus ei toteudu itsestään. Tarvitsemme lainsäädännön uudistamista väkivaltaan puuttumiseksi ja haitallisen kierteen katkaisemiseksi. Lasten turvallisuus ja oikeuksien toteutuminen on aikuisten ja päättäjien käsissä.
– Rikomme lapsen oikeuksien sopimusta ja lapsen perustuslaillista oikeutta turvalliseen elämään, jos emme puutu perheissä tapahtuvaan lähisuhdeväkivaltaan, Vaitomaa sanoo.
Ensi- ja turvakotien liitto järjestää SuomiAreenassa Turvassa kotona -paneelikeskustelun keskiviikkona 25.6. klo 12-12:45 Kauppakeskus Puuvillassa. Tule kuulemaan mitä ratkaisuja panelistimme ehdottavat. Mukana keskustelemassa ovat sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, kansanedustaja Sofia Virta, ylikomisario Saara Asmundela Poliisihallituksesta, Ensi- ja turvakotien liiton lapsityön asiantuntija Niina Remsu sekä kokemusasiantuntija ja kehittämistyön asiantuntija Maya Waitara.
Ensi- ja turvakotien liitto on mukana SuomiAreenassa monipuolisella ohjelmalla. Tutustu koko ohjelmaan ja tule kuulolle Porin Puuvillaan 25.6.