Liittokokous: Lisäleikkaus sotejärjestöiltä on 50 miljoonaa pois apua tarvitsevilta 

Hallituksen kehysriihessä tekemä päätös leikata sosiaali‑ ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksista vielä 50 miljoonaa euroa on raskas lisäleikkaus apua tarvitsevien ihmisten turvaverkkoon.  

Helsingissä 25.4.2026 kokoontunut Ensi‑ ja turvakotien liiton (ETKL) liittokokous toteaa, että päätös voi heikentää merkittävästi perhe‑ ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden lasten ja aikuisten sekä vaikeuksissa olevien vauva- ja lapsiperheiden mahdollisuuksia saada apua. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on erittäin vakava ja ajankohtainen ongelma Suomessa. Viimeisimpien lastensuojelutilastojen mukaan 0–2‑vuotiaista tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu oli poikkeuksellisen voimakasta verrattuna muihin ikäryhmiin. Lisäleikkaus kohdistuu ajankohtaan, jolloin palvelutarve kasvaa ja julkinen palvelujärjestelmä on jo valmiiksi kuormittunut. Sosiaali‑ ja terveysjärjestöihin kohdistuvat leikkaukset ovat tällä hallituskaudella iskeneet poikkeuksellisen raskaasti ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen. 

Ensi‑ ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten työ kohdistuu juuri niihin tilanteisiin, joissa apua tarvitaan nopeasti ja ajoissa. Liiton palveluissa tuetaan vuosittain kymmeniä tuhansia lapsia ja aikuisia. Apua tarjotaan esimerkiksi perhe‑ ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja katkaisemiseen, vauvaperheiden pulmiin sekä lapsiperheiden erotilanteisiin – usein silloin, kun muu apu ei ole vielä mahdollista tai siihen ei päästä kohtuullisessa ajassa. 

Sosiaali‑ ja terveysjärjestöiltä leikkaaminen on arvovalinta 

Hallitus on jo aiemmin päättänyt leikata sosiaali‑ ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia noin 140 miljoonalla eurolla, mikä vastaa lähes 40 prosentin vähennystä vuoden 2024 avustustasoon verrattuna. Nyt kehysriihessä tehty lisäleikkaus nostaa kokonaisleikkauksen 190 miljoonaan euroon eli kaiken kaikkiaan sote-järjestöiltä on leikattu tämän hallituskauden aikana puolet. Lisäksi puolet kaikista kehysriihessä päätetyistä säästöistä kohdistuu sosiaali‑ ja terveyssektorille. Järjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät suoraan ihmisten mahdollisuuksia saada tukea ja apua sekä osallistua ja tulla kuulluksi yhteiskunnassa. Nyt päätetty lisäleikkaus syventää tätä kehitystä entisestään. Kyse ei ole yksittäisestä säästötoimesta, vaan kokonaisuudesta, joka murentaa matalan kynnyksen apua ja lisää riskiä siitä, että ihmiset jäävät kokonaan ilman tukea tai pääsevät palveluihin vasta ongelmien kriisiydyttyä. Se, että raskaat leikkaukset kohdistuvat nimenomaan sosiaali‑ ja terveysjärjestöihin, on myös selkeä arvovalinta. Kehysriihessä linjattu 25 miljoonan määräaikainen kompensaatio hyvinvointialueiden kautta jaettavana rahana ei riitä korvaamaan sote-järjestöjen kokonaisleikkausten vaikutuksia, ja saattaa lisätä hallinnollista taakkaa niin järjestöissä kuin hyvinvointialueillakin.  

Hyvinvointialuejohtajat, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy ja Kuntaliitto ovat korostaneet, että sosiaali‑ ja terveysjärjestöt ovat olennainen osa suomalaista palvelukokonaisuutta. Järjestöjen tarjoama matalan kynnyksen tuki, joustavat toimintamallit ja kehittämistyö tukevat hyvinvointialueiden kykyä vastata palvelutarpeisiin. Hyvil Oy:n mukaan järjestöjen rahoituksen lisäleikkaukset heikentävät koko palvelujärjestelmän toimivuutta.  

Järjestöjen tarjoamaan apuun käytetyt eurot tuovat säästöä 

ETKL:n liittokokous painottaa, että järjestöjen tarjoama matalan kynnyksen tuki ehkäisee inhimillistä kärsimystä ja vähentää raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta. SOSTEn arvion mukaan jokainen sosiaali‑ ja terveysjärjestöjen avustuksiin käytetty euro säästää julkiselta sektorilta yli 1,4 euroa, ja järjestöjen työtä tukee vuosittain noin 200 000 vapaaehtoista. Leikkaamalla tästä työstä hallitus ei vähennä kustannuksia, vaan siirtää ja kasvattaa niitä tulevaisuuteen. 

ETKL:n liittokokous korostaa, että kehysriihen päätökset osuvat erityisen kipeästi lapsiin ja perheisiin. Varhainen tuki ei toteudu hyvinvointialueilla yhdenvertaisesti, ja järjestöjen merkitys ihmisiä tavoittavana toimijana on kasvanut. Kun järjestöjen rahoitusta heikennetään, kasvaa riski siitä, että lasten ja perheiden ongelmat kasaantuvat, pitkittyvät ja siirtyvät lastensuojeluun, kriisipalveluihin ja muihin raskaampiin tukimuotoihin. 

– Järjestöjen työ on investointi ihmisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Kehysriihen lisäleikkaus vie suoraan resursseja työstä, jolla autetaan ihmisiä ennen kuin tilanteet kärjistyvät. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti lyhytnäköinen ratkaisu, liittokokous painottaa. 

ETKL:n liittokokous vaatii, että hallitus korjaa kehysriihen linjaukset ja peruu sote-järjestöihin kohdistuvat lisäleikkaukset. Muussa tapauksessa hallitus vaarantaa lasten, perheiden ja väkivaltaa kokeneiden oikeuden saada apua ajoissa. Lisäksi leikkausten vuoksi lisääntyvä lapsiperheköyhyys asettaa vanhemmat ja huoltajat yhä vaikeampaan tilanteeseen vaarantaen perheiden fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin. 

 Sosiaali‑ ja terveysjärjestöt ovat jo kantaneet oman osansa valtion talouden tasapainottamisesta: apua tarvitsevien ihmisten turvaverkkoa ei saa heikentää aikana, jolloin tuen tarve kasvaa. Järjestöjen rahoituksen turvaaminen on välttämätön edellytys sille, että lapset ja perheet saavat apua ajoissa ja että Suomi pystyy pitämään kiinni tavoitteestaan olla turvallinen maa kaikille.