Väkivaltatyön foorumi

Ohjelma 11.11.

Moni alatyöryhmä on täynnä, joten menethän siihen työryhmään, mikä on merkitty osallistujakortiisi.

1. Kodin ulkopuolisesta väkivallasta irrottautumisen prosessi Aggredin asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta.

Vierailu Aggredissa (max. 15 hlö, alatyöryhmä kokoontuu pääovilla ja siirtyy siitä yhdessä Aggrediin).

Alatyöryhmä avaa väkivallasta irrottautumisen vaiheita sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta yhdistäen kokemuksen ja teorian. Aggredin toiminnan esittely.

Aggredi-prosessin läpikäynyt asiakas, Marjatta Moimas, väkivaltatyön asiantuntija ja Merja Alakruuvi, vastaava väkivaltatyön asiantuntija, Aggredi Päijät-Häme, Lahden ensi- ja turvakoti

2. Seksuaaliväkivalta, suostumus ja kohtaaminen Tila: AUGUST

Alatyöryhmä tarkastelee seksuaaliväkivaltaa ilmiönä, suostumuksen merkitystä sekä ammattilaisten taitoja kohdata seksuaaliväkivallan uhri.

Seri-tukikeskus ja seksuaaliväkivalta ilmiönä
Puheenvuoro avaa Seri-tukikeskuksen toimintaa ja sitä ohjaavaa Euroopan neuvoston asetusta (Istanbulin sopimus) sekä käy läpi seksuaaliväkivallan ilmiötä ja siihen liittyviä tutkimustuloksia Suomessa.
Enni Haakana, asiantuntijakätilö (YAMK), oikeushoitaja, Päijät-Hämeen Hyvinvointialue

Suostumus turvan perustana
Puheenvuorossa Tukinaisen ja Exit ry:n asiantuntijat käsittelevät suostumusta eri näkökulmista ja käytännönläheisesti.
Netta Puustinen, asiantuntija Exit ry, Rebecka Holm, juristi ja Maarit Kuntola, kriisityöntekijä, RaiskauskriisikeskusTukinainen

Rohkeus puhua – lupa kysyä seksuaaliväkivallasta
Puheenvuoro on vuorovaikutuksellinen ennalta kirjoitettu dialogi seksuaaliväkivaltatyötä tekevän ammattilaisen ja nykyisin kokemusasiantuntijana toimivan seksuaaliväkivaltaa nuoressa aikuisuudessaan kokeneen välillä. Dialogi etenee nuoren kätilön kasvusta seksuaaliväkivaltatyön tekijäksi omien pohdintojen kautta ja rinnalla kokemusasiantuntija kuvaa omaa polkuaan päättyen hetkeen, joissa olemme kohdanneet ja yhdessä kertomassa seksuaaliväkivallan puheeksiottamisesta.
Sini Kirvesmäki, koulutettu kokemusasiantuntija, sosionomi (AMK), kokemusasiantuntijaneuvoja, Mielle ry jaJenni Rautio, kätilö (AMK), seksuaalineuvoja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Lähde-hankekoordinaattori/ avainhenkilökouluttaja, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

3. Pakottava kontrolli ja riskinarviointi Tila: AUDITORIO

Tämä alatyöryhmä striimataan myös etäosallistujille.

Alatyöryhmä tarjoaa tutkimustietoa ja syventyy pakottavan kontrollin ilmiöön ja riskinarviointiin sekä pohtii, miten väkivalta tunnistetaan ja turvallisuutta rakennetaan eri tilanteissa.

Pakottava kontrolli lasten ja nuorten kokemana lähisuhde- ja perheväkivaltana
Puheenvuorossa käsitellään pakottavaa kontrollia lasten subjektiivisena kokemuksena, ammatillisena haasteena ja oikeudellisena kysymyksenä. Puheenvuoro perustuu Suomen Akatemian rahoittamaan “Pakottava kontrolli ja muuntuvat valtakäytännöt: Lasten kokemusten ja tarpeiden ymmärtäminen” -tutkimushankkeeseen.
Susanna Rautio, yliopistotutkija, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto, Nenna Jyläskoski, nuorempi tutkija, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopistojaAssi Uuskallio, nuorempi tutkija, oikeustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto 

Pakottava kontrolli eron jälkeen – miten väkivalta muuttaa muotoaan ja miten siltä voi suojautua
Puheenvuorossa tarkastellaan pakottavan kontrollin ilmiötä osana lähisuhdeväkivaltaa sekä sitä, miten kontrolli ja väkivalta voivat jatkua ja muuttaa muotoaan eron jälkeen. Avaamme ilmiötä perheen yhteiselon ajalta aina eron jälkeiseen aikaan saakka, erityisesti vanhemman ja lapsen turvallisuuden näkökulmasta. Puheenvuoro tarjoaa sekä ilmiötä avaavaa tietoa että käytännön näkökulmia ammattilaisille.
Minna Goman, väkivaltatyön asiantuntija ja Eveliina Saarela, YTM, väkivaltatyön asiantuntija, Tukikeskus Varjo

Pari- ja lähisuhdeväkivallan riskinarviointi kuuluu myös sosiaali- ja terveysviranomaisille
Vuorovaikutteisessa puheenvuorossa keskustellaan siitä, miten väkivallan riskinarviointia olisi mahdollista kehittää ja minkälaisia suojelutoimia väkivallan kokijoille pitäisi järjestää.
Marjo Rantala, erityisasiantuntija ja Heini Kainulainen, erikoistutkija, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto

4. Väkivallan ehkäisy ja menetelmät tuen tarjoamiseen Tila: AINA

Alatyöryhmä kokoaa näkökulmia lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja tuen menetelmiin eri ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden kanssa.

Vauvojen kaltoinkohtelua ja sen tunnistamista
Puheenvuorossa paneudutaan vauvojen kaltoinkohteluun ilmiönä, tunnistamisen välineisiin ja varhaiseen puuttumiseen.
Pirjo Kotkamo, asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto

Ei teinidraamaa vaan seurusteluväkivaltaa – millaista tukea nuoret toivovat, kun ovat kokeneet tai käyttäneet seurusteluväkivaltaa
Puheenvuorossa kuullaan nuorten ajatuksia ja päästään kurkistamaan niiden pohjalta kehitettyihin työmenetelmiin. Alatyöryhmässä  esitellään Väkivallattomuuden tukijat (ESR+) -hankkeessa kehitettyjä menetelmiä seurustelusuhteessaan väkivaltaa käyttäneille ja satutetuille nuorille.
Marjut Keskitalo, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä, Turun Ensi- ja turvakoti

Pitkäkestoinen tuen vaikuttavuus
Naisten Linjalla on poikkeuksellinen mahdollisuus tarjota aikarajoitteetonta yksilötukea oikeusministeriön rahoituksella väkivaltaa kokeneille naisille. Puheenvuorossa esitellään keskeiset tulokset ensimmäiseltä kahdelta vuodelta.
Maija Ikonen, Väkivaltatyön asiantuntija, Naisten Linja

5. Monialaisella yhteistyöllä väkivaltaa vastaan Tila: IDA

Alatyöryhmä nostaa esiin yhteistyön merkityksen lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, riskinarvioinnissa ja toimivien tukipolkujen rakentamisessa.

Monialainen väkivallan riskinarvio ja tuen polut: Polulle – tukea toimijuuden vahvistumiseksi -hankkeen näkökulma 
Puheenvuoro käsittelee monialaista väkivallan riskinarviota, turvakotien ja hyvinvointialueen yhteistyötä, avun saamista edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä konkreettisia riskinarvioinnin välineitä, kuten Tiedä ja toimi -korttia ja Suojassa-menetelmää.
Sari Rusanen, projektipäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue, Milka Suuniittu-Sakari, turvakotipalvelujen päällikkö, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Maria Svetloff, erityisasiantuntija, THL ja Mira Sipola, vastaava sosiaalityöntekijä, Pirkanmaan hyvinvointialueen Polulle -tukea toimijuuden vahvistumiseksi -hanke

NAKOVA – Yhteiskehittämisen keinoin kohti lähisuhdeväkivallan vastaista toimintamallia
Puheenvuorossa esitellään NAKOVA-hankkeen yhteiskehittämisen prosessia, siitä saatuja ammattilaisten sekä asiakkaiden näkemyksiä sekä sen hetkistä palvelukartta työvälinettä (varsinainen työväline julkaistaan vuonna 2027).
Iida-Maria Bimberg, projektipäällikkö, Pohde, NAKOVA Pohjois-Pohjanmaan toimintamalli naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa vastaan (ESR+)

Ohjelma 12.11.

Ensi- ja turvakotien liitto on kansalaisjärjestö ja turvallisten ihmissuhteiden asiantuntija. Toimimme, jotta vauvat saavat turvallista hoivaa, lapset huomioidaan erotilanteessa ja lähisuhdeväkivalta loppuu. Työskentelemme tinkimättömästi lapsen oikeuksien puolesta, jotta jokainen lapsi saa kasvaa turvassa.  Asiantuntemuksemme perustuu kiinteään yhteistyöhön apua tarjoavien jäsenyhdistystemme kanssa.

Lisätietoa Ensi- ja turvakotien liitosta: Ensi- ja turvakotien liitto

Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys on yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946. Vuonna 2026 yhdistys viettää 80 v. juhlavuotta.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksenä Lahden ensi- ja turvakoti ry tuottaa paikallisesti ja alueellisesti laadukasta järjestölähtöistä palvelua ja kehittää sitä ajan haasteet huomioiden. Kansalaisjärjestönä yhdistys tarjoaa foorumin vapaa-ehtoisuudelle ja vertaistuelle. Aktiivisena toimijana se tarjoaa Päijät-Hämeen kuntien käyttöön oman asiantuntemuksensa. Kumppanuuksien ja verkostojensa kautta yhdistys tekee työtä alueellisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentamiseksi.

Lisätietoa yhdistyksen toiminnasta: Palvelut – Lahden ensi- ja turvakoti ry

Väkivallan vastainen työ, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tuemme palvelujärjestelmän kehittämistä väkivallan ehkäisyn ja torjunnan näkökulmasta. Kehitämme ja koordinoimme järjestämisvastuullamme olevia erityispalveluita sekä tuemme lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa asiantuntijuutemme pohjalta.  Työhömme kuuluu myös väkivaltaan liittyvän tietopohjan vahvistaminen sekä monitoimijainen yhteistyö. Väkivallan vastainen työ luo turvallisuutta ja hyvinvointia.

Väkivalta – THL