Kaksi kotia, yksi lapsi – onko vuoroasuminen kaikille mahdollista

Yhä useampi lapsi Suomessa ja muissa Euroopan maissa kasvaa kahdessa kodissa. Vuoroasuminen on arkea kymmenille tuhansille lapsille, mutta yhteiskunnan rakenteet eivät aina tunnista tätä perhemuotoa. Olisiko aika päivittää lainsäädäntö ja palvelut vastaamaan lasten ja vanhempien monimuotoista todellisuutta?

Käsittelen blogissa lapsen kahdessa kodissa asumista ja yhteiskunnan tukea. Peilaan niitä virolaisten kollegoiden vierailukäynnillä esiin nostamiin asioihin heidän tilanteestaan.

Vanhemmuuden virallistaminen – digitaalisuuden eroja

Suomessa noin puolet lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella, Virossa 60 %. Meillä isyyden voi tunnustaa jo ennen syntymää neuvolassa, syntymän jälkeen lastenvalvojalla. Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa sen erikseen syntymän jälkeen (Suomi.fi).

Virossa prosessi on huomattavasti sujuvampi: isyys rekisteröidään digitaalisesti lapsen syntymän yhteydessä, ilman erillistä ammattilaisen tapaamista. Suomi on jäänyt jälkeen digitalisaation hyödyntämisessä vanhemmuuden virallistamisessa.

Ero ja vanhemmuuden jatkuminen

Eron hetkellä vanhemmat tekevät ratkaisuja, jotka vaikuttavat lapsen elämään pitkälle tulevaisuuteen. Yhä useammin tavoitteena on jatkaa vanhemmuutta tasavertaisesti. Vuoroasuminen on yksi keino siihen.

Suomessa noin 100 000 lasta vuoroasuu, ja 40 000 heistä asuu yhtä paljon kummassakin kodissa (Tilastokeskus). Tutkimusten mukaan vuoroasuminen on sitä yleisempää, mitä paremmassa sosioekonomisessa asemassa vanhemmat ovat. Isän korkea-asteen koulutus lisää todennäköisyyttä sille, että lapsi vuoroasuu. (Miettinen ym. 2023.)

Lastenvalvojat vahvistavat vanhempien sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Jos vanhemmilla on erimielisyyttä lapsen asioiden järjestämisestä, on hyvinvointialueilla lakisääteinen velvollisuus tarjota perheasioiden sovittelua, joka on ensisijainen keino raskaiden tuomioistuinprosessien sijaan.

Virossa sovittelu on lakisääteinen edellytys ennen oikeuskäsittelyä ja oikeus määrää tarvittaessa lapselle oman edustajan huoltoriitaprosessiin. Suomessa vastaavaa käytäntöä ei ole, mutta tuoreessa selvityksessä ehdotetaan edunvalvojan käytön vahvistamista vaativissa huoltoriidoissa (STM 12:2025.) Lastensuojelussa edunvalvojan hakemista lapselle harkitaan LSL 22 §:n nojalla, jolloin yksi peruste voisi olla vaikea huoltoriita.

Kotiosoite määrittää palvelut – mutta miksi vain yksi?

Suomessa lapsella voi olla vain yksi kotiosoite, mikä vaikuttaa etuuksiin, kuten lapsilisään, asumistukeen ja koulukuljetuksiin. Vaikka lapsi asuisi tasapuolisesti molemmissa kodeissa, palvelut määräytyvät vain virallisen osoitteen mukaan. Tämä johtaa eriarvoisuuteen, kun vain toinen vanhempi saa etuudet, ja koulukuljetus järjestetään vain yhdestä kodista. Myös Virossa lapsella on yksi virallinen kotiosoite, mutta kuntaan voi ilmoittaa vuoroasuvan lapsen lisäosoitteen.

Tuoreen selvityksen (OKM 2024) mukaan kuljetusetuus vuoroasumistilanteissa molempiin koteihin on harvinainen. Valtaosassa kuntia kuljetuksia toisen kunnan alueelle ei korvata. Kyselyyn vastanneet kunnat arvioivat, ettei kuljetusetuuden tarjoamista kahteen kotiin vuoroasumisen vuoksi tulisi turvata lainsäädännöllä. Kuljetusetuuden laajentamisen mahdolliset lapsi- ja perhevaikutukset arvioitiin pääosin positiivisiksi, mutta kustannusvaikutukset olisivat kunnille merkittäviä.

Aluehallinto- ja korkein hallinto-oikeus ovat pidemmälle kehittyneissä vuoroasumistapauksissa myöntäneet kuljetuksen myös toisen vanhemman luota yhdenvertaisuuslain mukaisena mukautuksena, kun se on lapsen oikeuden toteutumisen kannalta kohtuullista. Kuntaliitto on ehdottanut harkinnanvaraista valtiorahoitteista koulumatkatukea toiselle vanhemmalle aiheutuvien kustannusten kompensoimiseksi. Kuntaliitto

Uudistuksilla toivon pilkahduksia?

Suomessa edellisen hallituksen tavoitteena (2019) oli mahdollistaa lapselle kaksi virallista osoitetta. Vuonna 2022 tehtiin kansalaisaloite Maksuttomasta koulukuljetuksesta molempien vanhempien luota vuoroasumisessa.

Miksi kaksi osoitetta olisi hyödyllinen? Se tunnustaisi molemmat kodit virallisesti, mikä tukisi lapsen suhdetta molempiin vanhempiin (yhdenvertaisuus). Mahdollistaisi palvelut ja etuudet kahteen kotiin (saavutettavuus). Se helpottaisi myös kuntien ja viranomaisten toimintaa vuoroasuvien lasten kohdalla (hallinnollinen selkeys). Lisäksi STM:n työryhmä ehdottaa, että hallituksen tulisi käynnistää lapsen elatuksen järjestelmän kokonaisuudistus (STM 2025). Tämä mahdollistaisi myös vuoroasuvien lasten elatuksen turvaamisen nykyistä paremmin.

Lopuksi: Vuoroasuminen vaatii rakenteiden muutosta

Vuoroasumisesta on tehty useita selvityksiä, olisiko nyt aika ryhtyä toimenpiteisiin? Yhteiskunta mahdollistaa lain tasolla vuoroasumisen yhtenä asumismuotona, mutta lapset ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikkakunnan ja vanhempien sosioekonomisen aseman perusteella. Lapsen huoltolaki velvoittaa myös tukemaan lapsen ja vanhempien välistä suhdetta.

Vuoroasuminen tukee lasten ja vanhempien hyvinvointia, kun se perustuu yhteistyöhön, lapsen etuun ja riittäviin resursseihin. Yhteiskunnan tulisi tunnistaa molemmat kodit virallisesti ja tarjota yhdenvertaiset palvelut kaikille lapsille riippumatta vanhempien tulotasosta tai asuinpaikasta. Tavoitelkaamme yhteiskuntaa, jossa mahdollisuuksien tasa-arvo koskee myös kahdessa kodissa asuvia lapsia.

Onko vuoroasuminen käytännössä mahdollista kaikille lapsille? Ei vielä. Mutta sen pitäisi olla.

Teksti on tiivistetty AI:n avulla.

Kirjoittaja Johanna Vaitomaa

Johanna työskenteli aiemmin Ero lapsiperheessä -tiimissä erityisasiantuntijana Ensi- ja turvakotien liitossa. Nyt hän on toimivapaalla.

Kaikki kirjoittajan artikkelit

Lähteet:

Kuntaliitto

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta | 361/1983 | Lainsäädäntö | Finlex

OKM 2024 Vuoroasumista koskeva selvitys

STM 12:2025 Selvitys vaativista erotilanteista ja palvelujärjestelmästä : Kansallisen lapsistrategian toimenpide 12 – Valto

STM 2025: https://stm.fi/-/tyoryhma-ehdottaa-lapsen-elatuksen-jarjestelman-kokonaisuudistusta

Suomi.fi: Vanhemmuuden vahvistaminen – Digi- ja väestötietovirasto – Suomi.fi

Tilastokeskus – Perheet 2020

Miettinen & Saarikallio-Torp & Hakovirta (2023) Lapsen vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen ja asumisjärjestelyjen sosioekonomiset taustatekijät. YP 2/2023