Seikkailu alkaa ulko-ovelta – lähiluonto tarjoaa leikkiä ja iloa arkeen

Vielä eteisessä harmittaa ja aikuisenkin suusta saattaa päästä ärräpäitä. Kun ovi ulkoilmaan avataan, tapahtuu jotain taianomaista: kyyneleet ehtyvät, uhma unohtuu ja paha mieli jää neljän seinän sisälle. Lähiluonto hoitaa harmitusta ja tyynnyttää kipakankin kiukunpuuskan. Kotioven ulkopuolella ajatus ohjautuu ristiriidoista ja konflikteista luonnon ihmeisiin, kesän tuoksuihin ja lintujen livertelyyn.

Pienet kädet kurottelevat ovenpielessä kasvavan voikukan haituvia ja silmät seuraavat kivijalan vierellä kulkevaa ahkerien muurahaisten polkua. Kesätuuli tuivertaa tukan sekaisin ja kutittelee poskia. Harmitus vaihtuu hymyksi ja kiukku kepeämmäksi kesämieleksi. Luonnon keskellä vanhemmankin huolet hälvenevät hetkiseksi.

Kun pysähtyy hetkeen ja keskittyy yksityiskohtiin, huomaa, että kotitalon kulmalla kasvavan pihlajankin juurella tapahtuu ihmeellisiä asioita. Leppäpirkko laskeutuu puunrungolle ja kiiltäväkylkinen kovakuorianen hehkuu sateenkaaren väreissä. Puolukan kukissa pörisee kimalainen, ratamon lehdellä ruokailee vihreä toukka ja lämpimällä kivellä paistattelee päivää sisilisko. Siellä täällä maassa makaa keppejä, käpyjä, kaarnanpaloja, kiviä ja muita uskomattomia aarteita.

Keskikesän äänimaailmassa riittää loputtomasti ihmeteltävää

Ohitse surisee kärpänen, heinikosta kantautuu sirkkojen soitto, ojassa kurnuttaa sammakko, takapihan puussa laulaa peipponen ja pensaikosta lehahtaa lentoon kokonainen parvi pikkuvarpusia. Tuuli humisee puiden latvuksissa ja jossain kauempana hakkaa honkapuuta käpytikka.

Värejä on kaikkialla: ojanpiennar kukkii punaisena ja keltaisena, nokkosperhosen siivet hohtavat oransseina vehreyttä vasten ja puiden latvustot ovat täynnä vihreän sävyjä. Taivaan sini vaihtelee kirkkaasta tummanpuhuviin pilviin. Luonnon äärelle pysähtyessä aistit herkistyvät ja pienikin liike, ääni tai tuoksu tuntuu kokoaan suuremmalta.

Kesä ei ole pelkkää auringonpaistetta, mutta onneksi sadepäivänäkin ulkona on paljon nähtävää ja koettavaa. Sadekuuron ropina ja pisaroiden tuntu iholla, kumisaappaiden läiske lätäköissä, sateen kastelemien kivien värimaailma ja sateen raikastaman ilman tuoksu ovat kaikki pienelle ihmiselle uutta ja ihmeellistä. Luonto on elämys säästä riippumatta. Lähde siis rohkeasti ulos, laskeudu lapsen tasolle ja ihmettele ympäristöä yhdessä hänen kanssaan.

Kokeile kesän aikana ainakin yhtä seuraavista:

• Asetu lapsen kanssa selällesi pihanurmikolle, metsän sammalille tai vaikkapa takapihan suuren puun alle. Mitä kaikkea näette ja kuulette?
• Montako erilaista ötökkää havaitsette ulkoilun aikana? Näkyykö niitä tänään enemmän kuin eilen? Mistä se voisi johtua?
• Tunnistakaa kasvi- ja eläinlajien sijaan värejä. Näkyykö jossain sinistä, entä oranssia? Kuinka monta punaisen eri sävyä pihalta löydätte?
• Pakkaa mukaan viltti ja evääksi sitä, mitä kaapista juuri sillä hetkellä löytyy. Rauhallinen ja hetkeen keskittyvä eväsretki lähimmän puun alle saattaa olla elämys koko perheelle.
• Lapsen mielikuvitus on loputon leikkien lähde. Heittäydy lapsen leikkiin, jossa keppi onkin koira, lätäkkö ääretön meri, kaarnanpala kaunein purjelaiva ja auringossa kimaltava kivi maailman arvokkain timantti.

Pia Alapeteri, vastuullisuusvaikuttaja ja tietokirjailija

Kirjoittaja Vieraskynä

Vaihtuvia kirjoittajia ja asiantuntijoita.

Kaikki kirjoittajan artikkelit