”Heräsin taas yöllä alakerrasta kuuluvaan huutoon. Äiti ja isä riitelee. Esitän aina nukkuvaa ja ne luulee, etten tiedä siitä mitään. Tätä on jatkunut jo pitkään ja aamuisin mua pelottaa mennä alakertaan. Mitähän sielä on vastassa? Onkohan tää kaikki mun syytä?”
Valitettavan usein vanhemman suusta kuulee, ettei lapsi ole tietoinen kotona tapahtuvasta perheväkivallasta. Tähän voi olla syynä väkivallan sumentama todellisuus, joka estää tarkastelemasta asiaa lapsen näkökulmasta. Monesti kuitenkin pienikin lapsi on kodin tilanteesta tietoinen. Perheessä tapahtuva väkivalta vaikuttaa aina myös lapseen ja lapsi voi olla väkivaltatilanteessa läsnä monella tapaa, vaikka hän ei itse suoranaisesti väkivallan kohteena olisikaan. Lapset aistivat herkästi kodin kireän tai uhkaavan ilmapiirin, he saattavat olla huolissaan ja peloissaan, mutta ymmärrys ei välttämättä kuitenkaan riitä käsittämään, mitä kodin seinien sisäpuolella tapahtuu. Väkivaltaisessa kodissa eläminen vääristää lapsen ajatuksen siitä, mikä on normaaliin perhe-elämään kuuluvaa turvallisuutta ja vanhempien käyttäytymismallit siirtyvät helposti lapsille. Perheväkivallalla voikin olla lapsen elämään ja tulevaisuuteen hyvin laaja-alaiset ja kauaskantoiset vaikutukset. Väkivallan vaikutuksista lapsen kehitykseen voit lukea tarkemmin esimerkiksi täältä.
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen, väkivallattomaan kotiin ja elämään. Tätä oikeutta on turvaamassa myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lapsi ei itse kykene suojautumaan läheisen harjoittamalta väkivallalta tai turvattomassa ilmapiirissä kasvamiselta, eikä lapsen kuulukaan joutua kantamaan vastuuta omasta tai läheistensä turvallisuudesta. Onkin meidän aikuisten tehtävä toimia siten, että jokainen lapsi voisi tuntea olevansa hyväksytty ja saisi mahdollisuuden elää huoletonta, turvallista elämää.
Uskalla hakea apua. Tee se jo tänään. Vaikeneminen ei lopeta väkivaltaa: riko hiljaisuus.
