Järjestöjä tarvitaan enemmän kuin koskaan

Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää vietetään 1. lokakuuta. Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) muistuttaa, että monet suomalaisille tärkeät palvelut ovat syntyneet kansalaisjärjestöjen työn tuloksena ja niitä kehitetään edelleen järjestöissä.

Tänä päivänä Ensi- ja turvakotien liitto ja sen jäsenyhdistykset auttavat vuosittain noin 20 000 ihmistä. Ryhmätoiminnassa syntyy vuosittain yli 40 000 kohtaamista.

Ensi- ja turvakotien liitto perustettiin vuonna 1945 Miina Sillanpään aloitteesta tukemaan yksin lasta odottavia äitejä ja heidän lapsiaan. Liitto ja sen jäsenyhdistykset käynnistivät ensikotitoiminnan sekä perustivat Suomeen ensimmäiset turvakodit. Vuosikymmenten aikana ne ovat kehittäneet toimintamalleja ja palveluja, jotka tukevat vauvoja, lapsia, nuoria, aikuisia ja perheitä erilaisissa elämäntilanteissa sekä ehkäisevät lähisuhdeväkivaltaa. Liiton historia osoittaa, kuinka järjestöt tunnistavat uusia tarpeita, kehittävät ratkaisuja ja rakentavat palveluja ennen niiden vakiintumista osaksi palvelujärjestelmää.

– Miina Sillanpään perintö näkyy siinä, että ihmiset auttavat toisiaan järjestäytymällä yhteisen hyvän puolesta. Monet palvelut, joita nykyisin pidetään itsestään selvinä, ovat alun perin syntyneet kansalaisyhteiskunnassa ihmisten havaitsemiin tarpeisiin, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Oona Ylönen.

Järjestöt tunnistavat tarpeita ja tuovat ihmisten äänen kuuluviin

Järjestöjen tehtävä ei ole ainoastaan auttaa ihmisiä yksittäisissä elämäntilanteissa. Ne tuovat tietoa ihmisten kokemuksista, tarpeista ja palvelujärjestelmän puutteista sekä vahvistavat kansalaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ääni välittyy yhteiskunnalliseen päätöksentekoon usein juuri järjestöjen kautta.

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan järjestöjen vahvuus on varhaisessa, matalan kynnyksen tuessa sekä mahdollisuudessa kehittää ja kokeilla uusia toimintatapoja ihmisten tarpeisiin. Järjestöt tavoittavat ihmisiä usein silloin, kun ongelmat ovat vielä ratkaistavissa ja varhaisella tuella voidaan ehkäistä niiden syvenemistä.

– Kohtaava työ on järjestöjen toiminnan ydin, mutta laadukas auttamistyö tarvitsee tuekseen kehittämistä, koulutusta ja vaikuttamistyötä. Ne eivät ole ylimääräisiä rakenteita, vaan ihmisten auttamisen edellytyksiä, Ylönen sanoo.

Rahoitusleikkaukset uhkaavat myös auttamistyön edellytyksiä

Hallituksen tekemät ja suunnitellut sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusleikkaukset heikentävät Ensi- ja turvakotien liiton sekä sen jäsenyhdistysten mahdollisuuksia tukea vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Vaikutukset eivät kohdistu ainoastaan asiakastyöhön, vaan myös auttamistyön edellytyksiin: ammattilaisten ja vapaaehtoisten osaamisen kehittämiseen, toiminnan koordinointiin, viestintään sekä työn vaikuttavuuden arviointiin.

Kun rahoitus vähenee, järjestöjen kyky kehittää toimintaansa ja vastata uusiin yhteiskunnallisiin haasteisiin heikkenee. Tämä näkyy pitkällä aikavälillä myös ihmisten saamassa avussa, sen laadussa ja saavutettavuudessa. Erityisen huolissaan Ensi- ja turvakotien liitto on ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen tuen tulevaisuudesta.

– Jos apua on saatavilla vähemmän tai myöhemmin, ongelmat voivat kasautua ja johtaa raskaampien palvelujen tarpeeseen. Tämä ei ole vain järjestöjen asia, vaan koko yhteiskunnan asia, Ylönen korostaa.

Ensi- ja turvakotien liittoon kuuluu 31 jäsenyhdistystä, jotka toimivat eri puolilla Suomea. Jäsenyhdistykset tarjoavat muun muassa ensikotipalveluja, turvakotityötä, väkivallan ehkäisyä, eron jälkeistä tukea, vertaistoimintaa sekä muuta matalan kynnyksen apua lapsille, perheille ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ihmisille. Apu on saatavilla kasvokkain, ryhmissä, verkossa ja chat-palveluissa. Valtakunnallinen liitto tukee jäsenyhdistysten työtä kehittämällä toimintaa sekä välittämällä ihmisten kokemuksista syntyvää tietoa päätöksenteon tueksi.