Usva sai raskaana apua masennukseen: “Vauva on turvassa, tapahtui itselle mitä tahansa”

Usvan kehossa mylläsi raskaus ja mielessä kysymykset menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Kun todellisuus ja epätosi sekoittuivat ajatuksissa, oli pakko saada apua.

Helsinkiläinen 25-vuotias Usva Kivikko oli hankalassa tilanteessa. Läheisiä ei ollut ympärillä, mieli ei ollut tasapainossa, taloushuolet uuvuttivat ja esikoisvauva oli syntymässä muutaman viikon päästä. Kaukaa menneisyydestä kihoavaa masennusta oli hoidettu jo pitkään viikoittaisessa psykoterapiassa, mutta se ei riittänyt. Lopulta, kun Usva tiedosti toden ja epätoden sekoittuvan mielessään, hän säikähti ja päätti hakeutua Helsingin ensikotiin.

Vanhempien mielenterveyden ongelmat ja jaksaminen ovat kodin turvallisuusriskejä, joista kärsii sadat tuhannet lapset. Turvattomuus periytyy sukupolvelta toiselle, siksi siihen on puututtava nyt Kun koti ei tunnu kodilta – Ensi- ja turvakotien liitto

Muiden vanhempien solmut auttoivat

– Ensikodissa olivat vastassa ohjaajat, vertaiset ja säännöllinen arki. Ensikodista oli hyvä lähteä synnyttämään ja palata takaisin vauvan kanssa – oli tärkeää tietää, että vauva on turvassa, tapahtuipa omassa mielessä mitä tahansa, Usva muistelee.

Alkoi ensikodin arki päivärytmeineen ja leikkituokioineen. Samalla alkoi vapautua energiaa arjen elämiseen, toipumiseen ja avun vastaanottamiseen. Mielenmyllerrys rauhoittui, ja masennus alkoi asteittain väistyä ja elämä järjestyä.

– Ensikodin muut vanhemmat, vertaiset, olivat tärkeämpiä kuin alkuun olisi voinut kuvitella. Ensinnäkin heiltä oppi, että maailmassa on muitakin, joilla on ongelmia, monilla paljon suurempiakin solmuja kuin itsellä.

Usva koki hyötyvänsä paljon siitä, että sai keskustella samassa tilanteessa olevien kanssa.
–  Toisten äitien ja isien kanssa puhuttiin vakavia ja pidettiin hauskaa: oli ystäviä ja elämää ympärillä.

Yhdessä opetellaan arkea

Ensikodeissa uusille äideille ja isille opetetaan vauvanhoidon perusasiat sekä autetaan järjestämään elämää ja ajatuksia niin, että vauva on aina vanhemman mielessä ja hyvässä hoidossa.

Ensikodit tarjoavat tukea perheille vanhemmuuden ja elämänhallinnan haasteissa. Äidit voivat tulla ensikotiin odotusaikana tai vauvan kanssa, ja myös isä voi asua ensikodissa. Ensikodissa tuetaan vanhemman ja vauvan suhdetta sekä opetellaan vauvanhoitoa ja arjen hallintaa yhdessä. Perhe saa tarvittaessa tukea myös ensikotijakson jälkeen. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ensikoteja on kymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea. Ensikodit autattavat vuosittain noin 500 vauvaa ja aikuista uuteen alkuun.

Aina voi saada apua ja selvitä

Usva jatkoi vauvansa kanssa ensikotikuntoutuksen jälkeen terapeuttisessa vauvaperheryhmässä, joka kokoontui kahdesti viikossa.

Vauvaperheryhmä on kuntouttavaa ja tavoitteellista tukea alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille sekä odottaville perheille, jotka kamppailevat esimerkiksi mielenterveysongelmien tai muiden elämänhallinnan haasteiden kanssa. Ryhmässä opetellaan rakentamaan arkeen rytmiä ja rutiineja.

–  Ryhmä antoi vähitellen eväitä pärjätä omillaan. Siellä syntyi myös ystävyyssuhteita, jotka ovat jatkuneet tähän päivään asti, Usva kertoo.

Tänään Usvalle kuluu hyvää. Hän on kolmen lapsen äiti, parisuhteessa ja koulutustaan vastaavassa työssä. Lisäksi hän auttaa muita: hän toimii Ensi- ja turvakotien liiton kokemusasiantuntijana: vertaisena ja vaikuttajana.

– Äitien ja isien on tärkeä vakuuttua siitä, että apua saa ja että hyvinkin solmussa olevat elämäntilanteet saadaan auki. Tähän vertainen voi vastata jo omalla esimerkillään.

Erityisasiantuntija Tanja Henttonen:
Vanhemmuuden vaikeat tunteet

Odottavista äideistä kolmannes kokee Ensi- ja turvakotien liiton mukaan raskauteen ja synnytykseen liittyviä pelkoja usein tai koko ajan. Vauvan syntymän jälkeen stressiä tai kasaantuneita huolia koki usein tai koko ajan 44%. 

Kun vauva syntyy, osa vanhemmista ei koe välittömästi rakkautta ja onnea, jolloin voi tulla häpeän ja huonommuuden tunteita.

– Jos näin on kohdallasi, et ole vääränlainen tai huono vanhempi. Keho voi olla synnytyksen jälkeen vieras ja mieli hormonimyllerryksestä herkkä. Vanhemmuus on elämänpituinen matka ja sinä olet vasta kasvamassa siihen, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton erikoisasiantuntija Tanja Henttonen vanhemmuuden vaikeita tunteita käsittelevässä blogi-kirjoituksessaan.

Vauva-arki hallintaan

Vauvan tulo ei tapahdu irrallaan muusta elämästä. Perheessä voi olla samanaikaisesti parisuhdevaikeuksia, ero, taloudellisia huolia, läheisen menettämistä. Osa vaikeuksista voi liittyä myös vauvaan. Vauva voi olla erityisen itkuinen, vaikeasti tyynnyteltävissä tai sairas.  Mikäli vaikeat tunteet valtaavat mielen lähes kokonaan ja vauvan kanssa olemisesta puuttuu ilo ja rentous, on hyvä hakea apua.

Asiantuntijan viisi vinkkiä vauva-ajan vaikeisiin tunteisiin:

1. Pysähdy tunnistamaan, miltä sinusta tuntuu. Tunteen tunnistaminen itsessään on jo askel muutokseen.
2. Hyväksy tunne sellaisenaan. Älä torju sitä tai paina taka-alalle. Mitä jos tunne haluaa kertoa sinulle jostakin, mistä olet jäänyt vaille.
3. Kerro ystävälle, neuvolan terveydenhoitajalle, kumppanille tai toiselle vauvaperheen vanhemmalle, miltä sinusta tuntuu. Tulet huomaamaan, että muutkin vanhemmat kokevat samankaltaisia tunteita.
4. Muista, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Tunteet menevät ja tulevat, ne hankalimmatkin. Luota siihen.
5. Mitä jos ankaruuden sijaan sallisitkin itsellesi lempeyttä? Mieti, millä sanoilla lohduttaisit esimerkiksi ystävääsi vastaavassa tilanteessa.

Maksutonta Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten tarjoamaa apua löydät täältä:

• Vauvaperheiden chat: anonyymia keskustelutukea ammattilaiselta.
• Kohtaamispaikka: rentoa yhdessäoloa toisten vanhempien kanssa.
• Vauvaperheohjaus: 1–5 tapaamista tarpeesi mukaan.
• Vauvaperheryhmä: puolen vuoden vertaistuki pienryhmässä.
• Ensikoti: ympärivuorokautista tukea silloin, kun tarvitset sitä eniten.
• Vapaaehtoinen doula: tukea odotukseen ja synnytykseen erityistilanteissa.

___________________

Usvan tarina on julkaistu Ensi- ja turvakotien liiton Vauvatyön käsikirjassa “Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa” Kirjan ovat toimittaneet Tanja Henttonen, Hanna Sellergren ja Taina Ruottinen.