Erotilanteessa lapsen etu on tärkein

Lapsista puolet kokee vanhempiensa eron ja elää yhden vanhemman perheessä tai uusperheessä. Suurin osa eroista sujuu sovinnollisesti.
Osaan eroista liittyy riitoja, huoltajuuskiistoja, eron jälkeistä väkivaltaa tai vainoa, jopa perhesurman riski. Riitojen välikappaleeksi joutuminen vahingoittaa lasta ja luo turvattomuutta.
Lapsella on oikeus läheisiin ihmissuhteisiin, ja ne on turvattava aina, kun se on turvallista ja lapsen edun mukaista. Nykyisin toinen vanhempi voi jopa estää lapsen avun saannin. Vakavat erotilanteet sisältävät pahimmillaan perhesurman riskin, ja ammattilaisten yhteistyö on niissä puutteellista.
On inhimillistä ja kustannusvaikuttavaa, jos varhaisen tuen ansiosta vältytään
huoltoriidoilta, sillä niiden arvioitu vuosikustannus yhteiskunnalle on noin 27–40 miljoonaa euroa.
Vaadimme
- asia
- asia
- asia
Lorem ipsusOona Ylönen, pääsihteeri
Mitä päättäjien pitäisi tehdä?
On tärkeää, että päätösten vaikutukset lapsiin ja perheisiin arvioidaan ennakolta. Arvioinnin tulee olla systemaattista ja vaikutuksia tulee arvioida myös sellaisista päätöksistä, jotka eivät suoraan kohdistu lapsiin. Arvioinnilla pitää olla myös vaikutuksia.
Valtakunnan tasolla
- Vakaviin erotilanteisiin kehitetään järjestöjen ja eri tahojen yhteistyönä ratkaisuja, jotka turvaavat lapsen oikeudet sekä ehkäisevät väkivallan riskiä.
Hyvinvointialueilla ja kunnissa
- Eroauttamisen tulee olla osa perhekeskusten palveluita.
- Eroaville vanhemmille ja heidän lapsilleen tulee turvata tarpeiden mukaiset, riittävät ja oikein kohdennetut eropalvelut.
- Jokaiselle hyvinvointialueelle tarvitaan moniammatillinen työryhmä vaativien erotilanteiden riskien arviointiin ja osaamisen yhdistämiseen, jotta perheet saavat apua.
- Asiaan erikoistuneet järjestöt tulee ottaa kumppaniksi eroauttamisessa ja yhteistyölle tulee varata resursseja.
Kunnissa
- tekstiä
Tiesitkö tämän?
Lapsi kärsii pitkittyneestä huoltoriidasta
Vaikka iso osa vanhemmista eroaa sovinnollisesti, vuositasolla noin 4–5 prosenttia kaikista huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevista asioista käsitellään oikeudessa riitaisina ja vaikeina asioina.
Eroperheiden lapset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa huoltoriitojen pitkittyessä. Vaikea ja pitkäkestoinen huoltoriita vaatii tehokasta puuttumista, sillä se vaarantaa lapsen kasvun ja kehityksen.
Lapsen kannalta pitkään epävarmana ja jännitteisenä jatkuva tilanne on erittäin kuormittava ja voi uhata lapsen mielenterveyttä tai muuta kehitystä. Pitkittynyt huoltoriita tulisikin tunnistaa yhdeksi kaltoinkohtelun muodoksi. Lapsen tuen tarpeita ei myöskään aina tunnisteta ja lapset jäävät liian usein ilman tarvitsemaansa apua.
Systemaattinen moniammatillinen riskinarviointi varmistaa, että esimerkiksi väkivalta, lapselle vahingollinen vanhemmuus tai lapsen tarve suojeluun ei jää tunnistamatta. Mitä enemmän riskejä havaitaan ja mitä vakavampia ne ovat, sitä vahvempaa apua ja tukea lapsi ja vanhemmat tarvitsevat.
Lausunnot
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed ultricies nunc eu nisl auctor, sed elementum arcu egestas.
Blogit
Asiantuntijamme kirjoittavat vahvasti ja värikkäästi ajankohtaisista teemoista.