Erotilanteessa lapsen etu on tärkein
Suurin osa eroista sujuu sovinnollisesti. Osaan eroista liittyy pitkittyneitä riitoja, huolto- ja tapaamiskiistoja ja eron jälkeistä väkivaltaa tai vainoa. Vakavimmissa tapauksissa ero voi olla hengenvaarallinen ja johtaa jopa perhesurmaan.
Riitojen välikappaleeksi joutuminen vahingoittaa lasta ja luo turvattomuutta. Konfliktoituneisiin eroihin liittyy vakavia lapsen kasvua, kehitystä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä.
Panostamalla vanhemmuuden tukeen eron varhaisessa vaiheessa voidaan ennaltaehkäistä erotilanteiden kärjistyminen. Asiakastilastot ja palaute osoittavat vanhempien hyötyneen saadusta tuesta.
Lapsella on oikeus läheisiin ihmissuhteisiin, ja ne on turvattava aina, kun se on turvallista ja lapsen edun mukaista.
On inhimillistä ja kustannusvaikuttavaa, jos varhaisen tuen ansiosta vältytään huoltoriidoilta, sillä niiden arvioitu vuosikustannus yhteiskunnalle on noin 27–40 miljoonaa euroa.
Vaadimme
- Perheille on turvattava tarkoituksenmukaiset ja oikein kohdennetut eropalvelut.
- Lapsen etu ja oikeuksien toteutuminen tulee olla päätöksenteon keskiössä.
- Päättäjien tulee huolehtia järjestöjen eroauttamisen rahoituksen jatkuvuudesta.
Mitä päättäjien pitäisi tehdä?
On tärkeää, että päätösten vaikutukset lapsiin ja perheisiin arvioidaan ennakolta. Arvioinnin tulee olla systemaattista ja vaikutuksia tulee arvioida myös sellaisista päätöksistä, jotka eivät suoraan kohdistu lapsiin.
Valtakunnan tasolla
- Edistetään lapsen oikeuksien toteutumista ja lapsen avunsaantia erotilanteessa tukemalla vanhemmuutta ja lapsen subjektiivista oikeutta apuun.
- Vaativiin erotilanteisiin kehitetään järjestöjen ja eri tahojen yhteistyönä ratkaisuja, jotka turvaavat lapsen oikeudet ja ehkäisevät väkivallan riskiä.
- Vahvistetaan lapsen edun toteutumista tukevaa päätöksentekoa.
- Vuoroasumisen tulee perustua lapsen etuun. Turvataan vuoroasuvien lasten etuudet kahteen kotiin.
- Elatusjärjestelmän tulee huomioida perheiden erilaiset tilanteet ja lapsen oikeus riittävään elatukseen.
- Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus lapsiperheiden tueksi erotilanteessa tulee turvata, jotta voidaan ehkäistä huoltoriitoja.
Hyvinvointialueilla ja kunnissa
- Eroauttamisen tulee olla osa perhekeskusten palveluita.
- Eroaville vanhemmille ja heidän lapsilleen tulee turvata tarpeiden mukaiset, riittävät ja oikein kohdennetut eropalvelut.
- Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla moniammatillinen työryhmä vaativien erotilanteiden riskien arviointiin ja osaamisen yhdistämiseen, jotta perheet saavat apua.
- Asiaan erikoistuneet järjestöt tulee ottaa kumppaniksi eroauttamisessa ja yhteistyölle tulee varata resursseja.
Tiesitkö tämän?
Puolet solmituista avioliitoista päättyy eroon, vuosittain noin 15 000. Vanhempien ero koskettaa vuositasolla noin 30 000 lasta. Pohjoismaissa noin 35–45 prosenttia lapsista tulee eri arvioiden mukaan kokemaan vanhempiensa avo- tai avioeron ja/tai elämään osan lapsuuttaan yhden vanhemman tai uusperheessä.
Sosiaalitoimessa vahvistetaan sopimuksia lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamis-oikeudesta vuosittain noin 21 000. Tuomioistuimiin tulee vireille vuosittain noin 3200 erillistä lapsen huoltoa, asumista ja/tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa.
Lapsi kärsii pitkittyneestä huoltoriidasta
Vaikka iso osa vanhemmista eroaa sovinnollisesti, vuositasolla noin 4–5 prosenttia kaikista huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevista asioista käsitellään oikeudessa riitaisina ja vaikeina asioina.
Eroperheiden lapset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa huoltoriitojen pitkittyessä. Huoltoriita tai toinen vanhempi voi estää lapsen avun saamisen. Vaikea ja pitkäkestoinen huoltoriita vaatii tehokasta puuttumista, sillä se vaarantaa lapsen kasvun ja kehityksen.
Lapsen kannalta pitkään epävarmana ja jännitteisenä jatkuva tilanne on erittäin kuormittava ja voi uhata lapsen mielenterveyttä tai muuta kehitystä. Pitkittynyt huoltoriita tulisikin tunnistaa yhdeksi lapsen kaltoinkohtelun muodoksi. Lapsen tuen tarpeita ei aina tunnisteta ja lapset jäävät liian usein ilman tarvitsemaansa apua.
Systemaattinen moniammatillinen riskinarviointi varmistaa, että esimerkiksi väkivalta, lapselle vahingollinen vanhemmuus tai lapsen tarve suojeluun ei jää tunnistamatta. Mitä enemmän riskejä havaitaan ja mitä vakavampia ne ovat, sitä vahvempaa apua ja tukea lapsi ja vanhemmat tarvitsevat.
Erovaikuttajaverkosto
Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ koordinoi erovaikuttajaverkoston toimintaa.
Erovaikuttajaverkosto mahdollistaa osallistujatahojen keskinäisen keskustelun, tiedon kulun ja ennaltaehkäisee päällekkäisten toimintamuotojen tai palveluiden syntymistä. Verkosto voi hyödyntää toistensa osaamista ja toteuttaa palveluohjausta tehokkaasti.
Verkoston jäseninä on järjestöjä, hyvinvointialueita sekä seurakuntien edustus.
Verkoston tavoite
- Tiedon, käytäntöjen ja osaamisen jakaminen verkoston jäsenten kesken.
- Yhteisen keskustelun mahdollistaja erilaisiin eroon liittyvien aiheiden ja ilmiöiden äärellä.
- Vaikuttaminen yhdessä perheiden, lasten ja vanhempien, asemaa yhteiskunnassa yhdessä sovitulla teemalla ja
tavalla.
Verkostoon kuuluminen
- Verkoston jäsenyys on toimijatahoille, jotka sitoutuvat verkoston tavoitteen edistämiseen ja toimintaperiaatteisiin.
- Verkostolla ei ole omaa budjettia ja rahoitusta.
- Verkosto kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa á 2 tuntia / kerta, ellei toisin sovita.
- Tarvittaessa perustetaan työrukkasryhmiä yhteisten asioiden ja toiminnan toteuttamiseksi.
- Luotsiryhmä: valmistelevat tulevat tapaamiset ja vastaavat verkoston koolle kutsumisesta.
- Jokainen verkoston jäsen voi toimia vuorollaan toimia koollekutsujana ja tarjota paikan kokoontumiselle. Samalla mahdollistuu kunkin jäsenyhteisön toimintaa tutustuminen.
- Jokaisesta tapaamisesta lähetetään etukäteen kutsu verkoston jäsenille sekä muistio yhdessä sovituista asioista.
- Verkostolla on oma TEAMS tiimi, jota käytetään osan tiedonkulua ja yhteydenpitoa.
Vuosi 2025
Tapaamisia on yhteensä 3. Vuoden teemoina ovat: päihteet ja ero, STM selvitys vaativista eroista, lapsen osallisuus erossa sekä verkoston toiminnan uudelleen organisointi ja arviointi sekä yhteisen vaikuttamisen pohdinta.
Jos haluat kuulla lisää Erovaikuttajaverkoston toiminnasta, ota yhteyttä: Päivi Hietanen, paivi.hietanen@etkl.fi sekä 0504385290.
Lausunnot ja uutiset
-
Järjestöt Suomen hallitukselle: pakottava kontrolli on kriminalisoitava
-
Kannanotto: Vauvaperheitä ei saa unohtaa – hyvinvoivat perheet ovat Suomen tulevaisuuden perusta
Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmä haluaa muistuttaa, että vauvaperheiden hyvinvointi on yhteiskunnan kestävyyden ja tulevaisuuden kannalta kriittinen kysymys.
-
Miten kohtaat eroperheen lapsen ja tuet lasta kahden kodin arjessa?
Ero muuttaa lapsen arjen ja perhesuhteet. Ammattilaisen tehtävä on varmistaa, että lapsi saa turvaa, jatkuvuutta ja tulee kuulluksi. Lue vinkit ammattilaiselle, jotka auttavat kohtaamaan lapsen sensitiivisesti jokaisessa tapaamisessa.
-
Lapsen oikeudet erossa infotilaisuudet ammattilaisille
-
Ero ei ole epäonnistuminen
Ero on yksi isoimmista kriiseistä ihmisen elämässä. Ero voi kuitenkin tuoda elämään paljon hyvää silloin, kun parisuhde ja perhe-elämä ei syystä tai toisesta suju yhdessä.
Blogit
Asiantuntijamme kirjoittavat vahvasti ja värikkäästi ajankohtaisista teemoista.
-
Ihan tavallista monikulttuurista perhearkea
-
Isyys, jota ei ollut
-
Isomummo ja Pikkumummo: Isovanhempien päivä 18.10.
-
Miten kohtaat eroperheen lapsen ja tuet lasta kahden kodin arjessa?
Ero muuttaa lapsen arjen ja perhesuhteet. Ammattilaisen tehtävä on varmistaa, että lapsi saa turvaa, jatkuvuutta ja tulee kuulluksi. Lue vinkit ammattilaiselle, jotka auttavat kohtaamaan lapsen sensitiivisesti jokaisessa tapaamisessa.
-
Lapsen oikeudet erossa infotilaisuudet ammattilaisille
-
Ero ei ole epäonnistuminen
Ero on yksi isoimmista kriiseistä ihmisen elämässä. Ero voi kuitenkin tuoda elämään paljon hyvää silloin, kun parisuhde ja perhe-elämä ei syystä tai toisesta suju yhdessä.
-
Kaksi kotia, yksi lapsi – onko vuoroasuminen kaikille mahdollista
Vuoroasuminen on arkea kymmenille tuhansille lapsille, mutta yhteiskunnan rakenteet eivät aina tunnista tätä perhemuotoa. Olisiko aika päivittää lainsäädäntö ja palvelut vastaamaan lasten ja vanhempien monimuotoista todellisuutta?
-
Toimiva vuoroasuminen vaatii vanhemmilta yhteistyötä
Vuoroasuminen voi tarjota lapselle läheisen suhteen molempiin vanhempiin ja tuoda arkeen tasapainoa. Järjestely onnistuu kuitenkin vain, jos viestintä ja vastuunjako toimivat. Lapsen etu on tärkeintä.
-
Seikkailu alkaa ulko-ovelta – lähiluonto tarjoaa leikkiä ja iloa arkeen
Vielä eteisessä harmittaa ja aikuisenkin suusta saattaa päästä ärräpäitä. Kun ovi ulkoilmaan avataan, tapahtuu jotain taianomaista: kyyneleet ehtyvät, uhma unohtuu ja paha mieli jää neljän seinän sisälle.
-
Luonnossa liikkuminen antaa eväitä elämään
Metsäpolun poikki kulkee männyn paksu juurakko. Pieni kulkija kompastuu ja makaa hetken rähmällään, kunnes kipuaa ylös ja jatkaa sinnikkäästi neulaspolkua eteenpäin.