Satavuotiaiden neuvoloidemme ansiota on se, että äitiys- ja imeväiskuolleisuus ovat maailman pienimpiä. Kattava neuvolajärjestelmä tavoittaa lähes kaikki lasta odottavat ja pikkulapsiperheet. Viime vuosina on kuitenkin noussut esiin isoja neuvolapalvelujen laatua ja vaikuttavuutta uhkaavia tekijöitä. Suomen Perinataalimielenterveys ry, Ensi- ja turvakotien liitto ja useat muut tahot ilmaisivat huolensa neuvolapalvelujen tilanteesta ja odotusajan mielenterveyteen tuen saamisen vaikeudesta lokakuun alussa kannanotossaan perhe- ja peruspalveluministereille Aki Lindenille ja juuri tehtävään palaavalle Krista Kiurulle.
Viime vuosina toimintamalli on alkanut rapautua.
Raskaus- ja vauva-ajan turvallisuuden kokemuksen ja stressin vaikutusten pitkäkestoinen vaikutus lapsen aivojen kehitykselle sekä myöhemmälle hyvinvoinnille ja terveydelle on tutkimusnäytön pohjalta kiistaton. Valtaosa neuvolapalveluista on järjestetty yhdistelmäneuvolatyönä, jolloin sama terveydenhoitaja ja usein myös sama lääkäri ovat perheen tukena raskausajasta lapsen kouluikään asti. Toimintatavan on todettu lisäävän työntekijän tuttuutta, kotikäyntien määrää, asiakastyytyväisyyttä ja tehostavan masennuksesta toipumista. Viime vuosina toimintamalli on alkanut rapautua.
Työntekijöiden vaihtuvuus vie jatkuvuuden ja sen tuoman turvallisuuden perheiltä. Syynä ovat mm. keskitetyt ajanvaraukset, jolloin perhe ohjautuu satunnaiselle työntekijälle, korona-aikana kunnissa terveystarkastusten väliin jättäminen ja vastaanottoaikojen supistaminen. Työntekijöiden vaihtuvuus ja kiire vaikeuttavat tai jopa estävät vaikeiden asioiden, esimerkiksi mielenterveysongelmien puheeksi ottamisen. Sama koskee myös päihteitä.
Kannanotossa todetaan, että neuvoloiden terveydenhoitajilla ja lääkäreillä ei ole konsultoivaa ja perheitä jatkohoitoon vastaanottavaa tahoa, mikä johtaa jopa siihen, ettei mielenterveysongelmista uskalleta kysyä. Kannanotto nostaa esiin sen, että Suomessa ei ole tarjolla intensiivistä psykiatrista hoitoa, jonne vakavammista mielenterveyden haasteista kärsivät äidit ja puolisot voisi yhdessä vauvan kanssa ohjata. Lähimpänä tätä ovat Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämät ensikodit eri puolilla Suomea. Ensikodit muodostavat valmiin valtakunnallisen verkoston, jonka varaan mielestäni tarvittavaa ratkaisua kannattaisi ja voisi rakentaa.
Vahvistamalla entisestään ensikodeissa psykiatrista osaamista käytettävissä olisi odottavia ja vauvaperheitä tukeva sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillinen kokonaisuus.
Vahvistamalla entisestään ensikodeissa psykiatrista osaamista käytettävissä olisi odottavia ja vauvaperheitä tukeva sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillinen kokonaisuus. Ensikoteihin ohjataan vauvaa odottavia ja vauvaperheitä, joilla on mielenterveysongelmia, traumataustaa, oppimisvaikeuksia, sosioekonomisia ongelmia, jotka vaikuttavat vanhemmuuteen ja vanhempana jaksamiseen. Ensikodeissa pystytään auttamaan mielenterveysongelmista kärsiviä vauvaperheitä, mutta ei psykiatrista osastohoitoa tarvitsevia.
Päihdeongelmaisille raskaana oleville äideille ja vauvaperheille tarkoitetut Pidä kiinni® ensikodit vastaavat puolestaan hyvin päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden avun tarpeisiin ja työn tulokset ovat tutkitusti hyviä. Näissä molemmissa erikoistuneissa ensikodeissa tarjotaan vaativaa sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista yhdistävää ja varhaista vuorovaikutusta tukevaa palvelua. Molemmista muodostuu valtakunnallinen verkosto, joka voi toimia hyvinvointialueiden ja myös vaativien palvelujen OT-keskusten tukena. Tarvitsemme kuitenkin kansallisia ratkaisuja, OT-keskusten pysyvää resurssointia ja sosiaalihuollon keskittämisasetuksen aikaan saamista terveydenhuollon tapaan, jotta tuo osaamisverkosto saataisiin laajasti valtakunnallisesti käyttöön.
Uutiskirje Hyrrässä ja uusimmassa Enskassa nostetaan vahvasti esiin kokemusasiantuntijoiden ääni. Järjestöissä ammattilaiset, vapaaehtoiset, vertaiset ja kokemusasiantuntijat toimivat rinnan, mutta erilaisissa rooleissa. Ensi- ja turvakotien liitossa ja jäsenyhdistyksissä vertaistuki on oleellinen asia ja kokemusasiantuntijat ovat vahvasti mukana toiminnan kehittämisessä ja vaikuttamisessa. Esimerkiksi näin on ensikotitoiminnassa ja Pidä kiinni@-ensikodeissa. Jäsenyhdistyksessämme Äidit irti synnytysmasennuksesta, Äimä ry:ssa vertaiset ja kokemusasiantuntijat ovat toiminnan ydintoimijoita. Vaativiin erotilanteisiin keskittyvässä Turvassa-hankkeessa vieraat vanhemmat -verkkovertaisryhmässä vertaisohjaajat ohjaavat ja kehittävät ryhmätoimintamallia yhdessä työntekijöiden kanssa. Apua saaneet ihmiset ovat vaikuttamistapaamisissamme ja viestinnässämme mukana ja toimivat mm. somelähettiläinä.
Suuri kiitos kaikille vertaistoimijoille ja kokemusasiantuntijoille – olette korvaamattoman tärkeitä meille ammattilaisten rinnalla!
Lue myös
Yhä huonommassa kunnossa olevia vanhempia ensikotiin. Enska 3/2019
