Jäsenyhdistyksissämme ympäri Suomea tehdään monipuolista odottajia ja vauvaperheitä tukevaa työtä. Perheiden elämäntilanteet ja tuen tarpeet vaihtelevat, jolloin tarvitaan erilaisia tukea. Jäsenyhdistyksissämme on tarjolla ensikotityötä, Doula-toimintaa, Baby blues -työtä ja päiväryhmiä.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 8 ensikotia ympäri Suomea. Ensikodinomaista tukea tarjoaa myös Kanta-Hämeen perhetyö ry:n ylläpitämä vankilan perheosasto.

Ensikoti on paikka, jossa tuetaan perheitä vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa. Äiti voi tulla ensikotiin odotusaikana tai pienen vauvan kanssa. Tarvittaessa myös isä voi asua ensikodissa. Asumisaika sovitaan perheen tarpeiden mukaan. Ensikodissa tuetaan vauvan ja vanhemman hyvää suhdetta ja opetellaan arkielämästä ja vauvanhoidosta selviytymistä kädestä pitäen. Selkeistä rakenteista koostuva arkirytmi tuo turvallisuutta ja vakautta. Arjen eläminen yhdessä on ensikotien toiminnallisuutta parhaimmillaan, tekemällä ja oppimalla yhdessä. Hoidon maksamisesta on tehtävä sopimus asuinkunnan sosiaalitoimen kanssa. Ensikodista lähdettyäkin perhe voi saada tukea itsenäisessä elämässä ensikodin henkilökunnalta.

Ensikodin apua tarvitaan silloin, kun perheessä on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmia tai arjen asioiden hoitaminen ei suju. Ensikoti voi olla hyvä paikka vauvaperheelle myös silloin, kun vanhemmat ovat itse hyvin nuoria, heillä on oppimisvaikeuksia tai kun kulttuurien erilaisuus tuottaa haasteita vanhemmuuteen. Vauva saa ensikodissa turvallisen kasvuympäristön, hoidon ja huolenpidon.

Joka vuosi reilut 200 perhettä aloittaa perhe-elämän ensikodissa. Ensikodin jälkeen on mahdollista jatkaa muissa vauvaperheitä tukevissa palveluissa.

Ensikoteja on seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Raahe, Rovaniemi, Tampere ja Turku. Ensikodinomaista tukea vauva- ja pikkulapsiperheille tarjoaa myös Kanta-Hämeen perhetyö ry:n ylläpitämä vankilan perheosasto. Lisäksi päihdeongelmaisten äitien hoitoon erikoistuneita ensikoteja on kuusi.

Mitä ensikodissa tehdään?

Päiväryhmä on intensiivistä ja strukturoitua kuntouttavaa vauvaperhetyötä alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille sekä lapsille ja vauvaa odottaville perheille. Yleisin tulosyy on vanhemman mielenterveysongelmat, mutta usein taustalla on kasaantuneiden ongelmien vyyhti ja arki vauvan kanssa näyttäytyy kaoottisena. Perheen voimavarat ovat pitkälti sidottu ongelmien kanssa selviytymiseen, jolloin vauva ja hänen tarpeensa ovat riskissä jäädä huomiotta.

  • Toiminta perustuu ammatilliselle ohjaukselle ja vertaistuelle.Se sisältää ryhmä- ja yksilötyöskentelyä.
  • Ryhmään osallistuu 4-6 vanhempaa, useimmiten äitiä, kerrallaan.
  • Suljetut ryhmät alkavat kahdesti vuodessa ja ne kokoontuvat kaksi-kolme kertaa viikossa,  noin viisi tuntia kerrallaan.
  • Ryhmään kuuluu viiden vuorokauden kuntouttava intensiivijakso.

Päiväryhmien toiminnan keskeisenä tavoitteena on tukea vauvan hyvinvointia ja vakauttaa arkea  tukemalla ja vahvistamalla:

  • arjen rytmin ja rutiinien rakentumista
  • vanhemman ja vauvan varhaista vuorovaikutusta
  • vauvan kasvua ja kehitystä
  • vanhemmuutta ja perheen omia voimavaroja lisäämällä ja tuomalla iloa arkeen

Päiväryhmätoimintaa toteutetaan alueellisena toimintana seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Imatra, Iisalmi, Pori, Kuopio, Kotka, Lahti, Lappeenranta, Tampere ja Oulu. Intensiivijatkot toteutaan kurssikeskus Sopukassa.

Vauvan syntymä on iso muutos perheen elämässä. Joskus vauvan itkuisuus ja valvotut yövät saavat voimat hiipumaan. Synnytyksen jälkeinen alakulo tai masennus kiristää pinnaa, saa kyyneleet valumaan ja tekee päivästä raskaita. On tärkeää vauvalle ja vanhempien sekä mahdollisten sisarrusten hyvinvoinnille, että perhe saa nopeasti tukea tilanteeseen.

Baby blues -toiminta on maksutonta ja kaikille avointa tukea vauvaperheille. Toiminnan tarkoituksena on tukea vanhempien jaksamista ja masennuksesta toipumista sekä vauvan uni-valverytmin löytymistä. Baby blues voi olla avuksi, jos:

  • Perheessä on alavireisyyttä, jaksamattomuutta tai synnytyksen jälkeistä masennusta.
  • Vauvan uni- ja vuorokausirytmi on hukassa ja sen löytämiseen tarvitaan tukea
  • Perhe hyötyy keskustelu- tai ryhmämuotoisesta tuesta vauvan kanssa toimimiseen arjessa
  • Äiti tai perhe kaipaa tukea odotukseen ja/tai synnytykseen.

Baby blues -palveluja on seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, JyväskyläKotka, Kuopio, Lahti, Oulu ja Outokumpu.

Baby blues -toimintamuotoja ovat:

  • Puhelinneuvonta
  • Yksilö- ja perhetapaamiset sekä kotiin tehtävä työ
  • Verkostotyö
  • Ryhmätoiminta
  • Uni-illat
  • Tarvittaessa tukevampien palveluiden piiriin ohjaaminen
  • Vierailut ja teemalliset tapahtumat oman alueen yhteistyöverkostoissa, esim. neuvolassa
  • Doula-toiminnan koordinointi

Baby blues -toiminta tarjoaa mahdollisuuden uni-valverytmitysjaksoon silloin, kun neuvonta ja ohjaus ei tuo apua perheen väsymyskierteeseen.

Doula on vapaaehtoinen tukihenkilö, joka on perheen tukena odotusaikana ja vauvan syntyessä.

Doulaa voidaan tarvita silloin, kun perhe ja sukulaiset asuvat toisella paikkakunnalla eikä synnytykseen ole tulossa ketään mukaan. Doula voi olla vaihtoehto esimerkiksi niille perheille, joissa puoliso tekee matkatöitä ja on poissa synnytyksen aikoihin tai puolison ei ole mahdollista kulttuuristen erojen vuoksi osallistua synnytykseen. Doula on hyvä tuki myös yksinhuoltajalle, joka muutoin joutuisi synnyttämään yksin tai äidille, joka pelkää synnytystä.

Doula tapaa perheen jo ennen synnytystä ja synnytyksen jälkeenkin

Doula tapaa perheen joitakin kertoja jo ennen synnytystä. Tapaamisissa puhutaan vauvan tuloon liittyvistä käytännön valmisteluista, raskauden sujumisesta ja vauvan odottamisesta sekä synnytyksestä ja siihen liittyvistä toiveista ja mahdollisista huolista tai peloista. Doulan tärkein tehtävä on olla läsnä ja kuunnella. Doula toimii perheen ehdoilla ja heidän toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti.

Doulan tärkeimpiä tehtäviä on läsnäolo

Synnytyksen aikana doula tukee ja rohkaisee synnyttäjää yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti käyttäen omaa harkintaansa sekä kuunnellen äidin toiveita. Doulan tärkeimpiä tehtäviä synnytyshuoneessa on läsnäolo. Synnytyksen jälkeen perhe ja doula tapaavat, perheen tarpeista riippuen.

Doula lisää turvallisuuden tunnetta ja vähentää kivunlievityksen tarvetta

Äitien kertoman mukaan doulan läsnäolo ja  tuki koetaan tärkeimmiksi hyödyiksi. Synnyttäjien mukaan tukihenkilön läsnäolo synnytyksessä lisää turvallisuuden tunnetta ja vaikuttaa synnytyskipua lievittävästi. Kun pelko ja ahdistus vähenevät, vähenee myös kipulääkityksen tarve ja synnytyksen kulku nopeutuu. Nopeasti sujuva synnytys vaikuttaa niin äidin kuin syntyvän lapsenkin vointiin positiivisesti.

Doula -toimintaa on Helsingissä, Rovaniemellä, Tampereella, Kotkassa, Kuopiossa, Oulussa, Lahdessa, Vaasassa, Lappeenrannassa, Imatralla, Hämeenlinnassa, Kauhajoella, Turussa, Outokummussa, Iisalmessa ja Jyväskylässä

Avoimessa ryhmächatissa voit keskustella vauvan uneen, unichat_auttaa_vasynytta_vanhempaarytmiin, valvottuihin öihin tai unenpuutteeseen liittyvistä kysymyksistä nimettömänä. Ryhmässä saat vertaistukea ja arjen selviytymisvinkkejä samaa kokeneilta ja pääset kysymään unineuvonnan ammattilaisilta sinua mietityttävistä teemoista.

Verkkokeskustelun ohjaajina toimivat baby blues -työntekijät, joilla on vankka kokemus vauvaperheiden unineuvonnasta.

Kevään Unichatit:

  • to 19.1. klo 13-14.30
  • to 2.2. klo 17.30-19
  • to 23.2. klo 13-14.30
  • to 9.3. klo 17.30-19
  • to 23.3. klo 13-14.30
  • to 6.4. klo 17.30-19
  • to 20.4. klo 13-14.30
  • to 11.5. klo 17.30-19
  • to 1.6. klo 13-14.30

Tervetuloa mukaan!

Unichatin ja ohjeet osallistumiseen löydät täältä.

Keskustelu muiden vastaavassa tilanteessa olevien ja olleiden äitien kanssa on usein antoisaa ja auttaa löytämään keinoja selviytyä. Vertaistuki antaa uusia näkökulmia. Jo se, että toinen kuuntelee ja ymmärtää, on tärkeää. Vertaistuki on keskinäistä apua, tukea ja kokemusten jakoa.

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry auttaa synnytysmasennuksesta ja lapsivuodepsykoosista kärsiviä äitejä antamalla vertaistukea. Vertaistukea saa puhelimitse ja erilaisissa ryhmissä, jotka kokoontuvat useilla paikkakunnilla sekä verkossa. Voimia äidille -chateissä pääsee keskustelemaan nimettömästi samassa tilanteessa olevien äitien kanssa.

Ota yhteyttä

Hanna Sellergren
Jaana Wikgren
Projektikoordinaattori, Imetys ilman stressiä -hanke
Jonna Lehikoinen
Suunnittelija (äitiyslomalla)
Sinikka Kuosmanen
Taru-Tuulia Marsalo