Vaativien erotilanteiden kustannukset syntyvät monin eri tavoin

Vaativat, useiden vuosien ajan jatkuvat ja riitaisat erotilanteet kuormittavat eroavia vanhempia ja lapsia monella tavoin. Erotilanteisiin liittyvässä keskustelussa korostuu usein ihmissuhteen päättymiseen liittyvät, tunteisiin ja psyykkiseen kuormitukseen liittyvät kysymykset, mutta eron taloudellista taakkaa ei aina nosteta keskustelussa esiin.  Ensi- ja turvakotien liitossa käynnissä oleva selvitys vaativien erotilanteiden kustannuksista tuo tätä näkökulmaa näkyväksi – sekä perheiden arjessa että yhteiskunnan tasolla.  

Selvitystyössä perheiden kustannuksia kartoitettiin avoimen verkkokyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 211 vanhempaa. Tulokset osoittavat, että vaativiin erotilanteisiin liittyvät kustannukset kertyvät useista hyvin erilaisista lähteistä ja aiheuttavat huomattavaa taloudellista kuormitusta. 

Valtaosa perheistä kohtaa kustannukset ensisijaisesti suorina oikeudellisina ja asianajokuluina. Näissä tilanteissa kustannukset voivat nousta tuhansiin tai jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. Avovastauksissa kuvattiin tilanteita, joissa oikeusprosessien rahoittamiseksi on jouduttu myymään omaisuutta, käyttämään säästöjä ja perintövaroja sekä ottamaan pankkilainaa. Näissä tilanteissa taloudellinen kuormitus voi vaikuttaa perheen talouteen pitkäkestoisesti ja aiheuttaa jopa toisen tai molempien vanhempien henkilökohtaisen talouden romahtamisen. 

Toisaalta taloudellinen kuormitus voi näkyä arjen vastuun kasvuna, työelämän vaikeutumisena ja lasten tukipalvelutarpeena – joskus jopa niin, että vastuu kustannuksista jää pääosin yhdelle vanhemmalle. Työelämävaikutukset konkretisoituvat esimerkiksi palkattomina poissaoloina, työajan lyhentämisenä tai tilanteina, joissa vanhempi joutuu kieltäytymään työmahdollisuuksista hoitaakseen arjen järjestelyjä tai viranomaisprosesseihin liittyviä asioita.  

Erityisen keskeinen näkökulma liittyy lasten hyvinvointiin. Pitkittyneet ja kuormittavat erotilanteet voivat lisätä merkittävästi lasten tuen tarvetta, mikä näkyy esimerkiksi terapiapalvelujen, koulun tukitoimien ja lastensuojelun tarpeen kasvuna. Vastaajat kuvasivat erotilanteesta johtuvien lasten tukitoimien tarpeen jatkuneen jopa vuosia. Lapsuudessa koettu vanhempien välinen riitaisuus ja joutuminen vanhempien konfliktien väliin voi ennustaa esimerkiksi sosioekonomisia, koulunkäynnin ja terveyden haasteita aikuisuudessa (Child protection and practice 9/2026). Tästä näkökulmasta lapsen oikeuksien turvaaminen ja kustannusten hillitseminen kulkevat käsi kädessä. 

Vaativien erotilanteiden kustannuksia tarkasteltaessa ennaltaehkäisyn merkitys korostuu. Varhainen tuki ja matalan kynnyksen palvelut voivat ehkäistä tilanteiden pitkittymistä ja muuttaa sitä, miten lapset ja vanhemmat tilanteista selviytyvät, niin taloudellisesti kuin henkisesti. Ilman riittävää tukea kustannukset voivat realisoitua myöhemmin raskaampina oikeusprosesseina tai lisääntyneenä palveluntarpeena ja näin ollen myös lisääntyvänä pahoinvointina. Erotilanteisiin kohdennettuja, vanhemmille suunnattuja varhaisen tuen interventioita on käytössä eri maissa, ja tulokset niistä ovat olleet lupaavia. Esimerkiksi Tanskassa erotilanteissa käytössä olevan mallin seurantatutkimuksissa varhaisen tuen on todettu tukevan yleistä hyvinvointia ja vähentävän työstä poissaoloja ja sairaslomia (Family transitions 4/2026) .

Tässä valossa poliittinen keskustelu ja nykyinen kehitys, jossa ennaltaehkäisevään toimintaan kohdistetaan leikkauksia, herättää perusteltuja kysymyksiä. Jos varhainen tuki heikkenee, on todennäköistä, että kustannukset eivät vähene – vaan päinvastoin karkaavat käsistä sekä perheiltä että yhteiskunnalta. 

Selvitys vaativien erojen kustannuksista on käynnissä Ensi-ja turvakotien liitossa. Selvitysraportti on julkaistaan loppuvuodesta 2026.