Budjettiriihi 2027 ratkaisee, kuinka hyvin Suomi pystyy tukemaan lapsia ja perheitä

Hallitus päättää ensi viikon budjettiriihessä vuoden 2027 talousarviosta. Ratkaisut vaikuttavat suoraan suomalaisten arkeen, palveluihin ja turvallisuuteen. Ensi- ja turvakotien liitto muistuttaa, että lasten, perheiden ja väkivallan uhrien auttaminen ajoissa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää.

Hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen päättämään vuoden 2027 talousarviosta. Budjettiriihessä tehdään ratkaisuja siitä, mihin yhteisiä verovaroja käytetään ja millaisia painotuksia yhteiskunnassa tehdään tulevana vuonna. Päätökset näkyvät jokaisen suomalaisen arjessa: palveluissa, turvallisuudessa, toimeentulossa, lasten ja perheiden saamassa tuessa sekä siinä, kuinka nopeasti apua saa vaikeissa elämäntilanteissa.

Budjetti ei ole vain numeroita ja taulukoita. Se on myös arvovalintoja. Se kertoo, mitkä asiat yhteiskunta katsoo niin tärkeiksi, että niihin kannattaa investoida juuri nyt.

Ensi- ja turvakotien liiton näkökulmasta on erityisen tärkeää, että vuoden 2027 budjetissa tunnistetaan ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja turvallisuuden merkitys. Kun ihmisiä autetaan ajoissa, voidaan ehkäistä inhimillistä kärsimystä ja samalla vähentää myöhemmin syntyviä kustannuksia.

Turvallinen elämä alkaa jo ennen syntymää

Lapsen hyvinvoinnin perusta rakentuu jo raskausaikana ja varhaisina elinvuosina. Tutkimusten ja käytännön kokemuksen perusteella tiedetään, että lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat ratkaisevia myöhemmän terveyden, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta. Siksi vauvaperheiden tukeminen ei ole pelkästään perhepolitiikkaa, vaan myös tulevaisuuteen investoimista.

Monet perheet tarvitsevat apua esimerkiksi uupumuksen, mielenterveyden haasteiden, päihteiden käytön, taloushuolien tai vauvan ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen liittyvien kysymysten kanssa. Tuen on oltava saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan, eikä vasta ongelmien kärjistyttyä.

Budjettiriihessä tulisi varmistaa, että lapsiperheiden palvelut ja varhainen tuki ovat saavutettavia koko maassa. Samalla olisi tärkeää vahvistaa päätöksenteossa lapsivaikutusten arviointia, jotta lasten oikeudet huomioidaan johdonmukaisesti kaikilla hallinnonaloilla.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on turvallisuuspolitiikkaa

Lähisuhdeväkivalta koskettaa vuosittain tuhansia ihmisiä Suomessa. Sen seuraukset näkyvät paitsi yksilöiden elämässä myös terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, oikeusjärjestelmässä ja työelämässä.

Väkivallan ehkäiseminen ja katkaiseminen on yksi vaikuttavimmista tavoista lisätä turvallisuutta yhteiskunnassa. Tämä edellyttää riittäviä resursseja turvakoteihin, väkivallan uhreille tarjottavaan tukeen sekä väkivallan tekijöiden kanssa tehtävään työhön. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää myös lapsiin, jotka joutuvat elämään väkivallan keskellä tai sen vaikutusten alaisina.

Budjettiriihessä tehtävät ratkaisut määrittävät, kuinka hyvin Suomi pystyy vastaamaan tähän haasteeseen tulevina vuosina.

Apua myös silloin, kun vanhemmat eroavat

Vanhempien ero on yksi merkittävimmistä lapsen elämään vaikuttavista muutoksista. Suurin osa eroista hoituu rakentavasti, mutta osa perheistä tarvitsee tukea, jotta lapsen arki säilyy turvallisena ja vanhemmat pystyvät jatkamaan yhteistyötä erosta huolimatta.

Varhainen apu vähentää riitautumista, ehkäisee tilanteiden kärjistymistä ja auttaa turvaamaan lapsen edun. Tämän vuoksi eropalveluiden ja perheiden matalan kynnyksen tuen saatavuus on tärkeää myös tulevan vuoden budjettia laadittaessa.

Järjestötyö täydentää julkisia palveluja

Suomessa tuhannet ihmiset saavat vuosittain apua järjestöjen tarjoamien palvelujen, vertaistuen, vapaaehtoistoiminnan ja kohtaamispaikkojen kautta. Järjestöt tavoittavat usein ihmisiä, jotka eivät vielä ole julkisten palvelujen piirissä tai jotka tarvitsevat tukea palvelujen rinnalle.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttavat vuosittain noin 20 000 ihmistä, joista noin 5 000 on lapsia. Lisäksi vertaistuen ja yhteisöllisen toiminnan piirissä syntyy kymmeniätuhansia kohtaamisia vuosittain.

Siksi budjettiriihessä olisi tärkeää turvata sosiaali- ja terveysjärjestöjen ennakoitava ja pitkäjänteinen rahoitus. Vakaa toimintaympäristö mahdollistaa ennaltaehkäisevän työn, vapaaehtoistoiminnan sekä sellaisen erityisosaamisen säilymisen, jota julkinen sektori ei yksin pysty tarjoamaan.

Kyse on tulevaisuuden suunnasta

Budjettiriihen päätökset ulottuvat paljon seuraavaa kalenterivuotta pidemmälle. Ne vaikuttavat siihen, kuinka turvallisessa ympäristössä lapset kasvavat, kuinka nopeasti apua saa kriisitilanteissa ja kuinka hyvin yhteiskunta kykenee ehkäisemään ongelmia ennen niiden kärjistymistä.

Ensi- ja turvakotien liitto toivoo, että vuoden 2027 budjettiratkaisuissa painotetaan lasten oikeuksia, turvallisia ihmissuhteita, lähisuhdeväkivallan ehkäisyä, perheiden varhaista tukea sekä järjestöjen mahdollisuuksia täydentää julkisia palveluja. Nämä eivät ole vain menoja, vaan investointeja hyvinvointiin, turvallisuuteen ja yhteiskunnan vakauteen.

Järjestöihin kohdistuvat leikkaukset eivät poista ihmisten avuntarvetta, vaan heikentävät mahdollisuuksia vastata siihen. Sote-järjestöjen rahoitus on tällä hallituskaudella supistumassa yhteensä noin puolella, ja ensi vuonna leikkaus on kerralla kolmannes. Samalla vaarantuu työ, jonka avulla ehkäistään ongelmien kärjistymistä, tuetaan ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa ja tuodaan päätöksenteon tueksi heidän kokemuksensa ja tarpeensa. Sote-järjestöjen osuus valtion budjetista on vain 0,3 prosenttia, mutta niiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja yhteiskunnan kantokyvylle on tätä huomattavasti suurempi.

Lisätietoa Ensi- ja turvakotien liiton yhteiskunnallisista tavoitteista: Eduskuntavaalit 2027 – Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätietoja

Oona Ylönen

pääsihteeri 050 351 8298 oona.ylonen@etkl.fi

Kokonaisvastuu operatiivisesta toiminnasta, hallinnosta, vaikuttamistoiminnasta sekä yhteiskuntasuhteista

Johtoryhmä