ETKL: Uudet avustuskriteerit uhkaavat hiljentää järjestöt, jotka auttavat perheitä ja väkivaltaa kokeneita

Uudet sote-järjestöjen avustuskriteerit uhkaavat heikentää järjestöjen mahdollisuuksia tarjota apua, tukea ja asiantuntemusta perheille eri elämäntilanteissa. Muutokset vaarantavat varhaisen tuen, lasten ja perheiden palvelut sekä kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuden tuoda ihmisten kokemukset päätöksentekoon.

Ensi- ja turvakotien liitto on syvästi huolissaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen uusista avustuskriteereistä, joita SOSTE on kuvannut tyrmistyttäviksi. Kriteerien mukaan merkittävä osa järjestöjen toiminnasta jäisi rahoituksen ulkopuolelle. Erityisesti leikkaukset kohdistuvat vaikuttamistyöhön ja niin sanottujen kattojärjestöjen toimintaan.

– Nyt leikataan kansalaisyhteiskunnan ydintehtävää ja sydäntä. Tällä tulee olemaan vakavia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen Suomessa. Moni ääni uhkaa hiljentyä, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Oona Ylönen.

Kyse ei ole säästöistä vaan poliittisesta agendasta, jolla halutaan heikentää kansalaisjärjestöjen auttamistyötä ja toimintaa yhteiskunnassa. Ministeri Wille Rydmanin päättämien ja maanantaina julkaistujen kriteerien mukaisesti, STEA:n avustuslinjausten mukaisesti avustusta ei enää myönnetä järjestöille, joiden ”toiminnalla ei ole selkeää yhteyttä terveyden edistämiseen tai toimintakyvyn rajoitteisiin tai joiden toiminta kohdistuu pääasiassa yhteen tiettyyn ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään”.

– Olen huolissani sosiaalisen ulottuvuuden näkymättömyydestä, nyt sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen tärkeä tehtävä on kokonaan unohtumassa, Ylönen sanoo.

Myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keskittyvät järjestöt suljetaan pois avustettavista. Kansalaiset ovat perustaneet järjestöjä ajamaan tärkeänä katsomiaan asioita, kuten auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia. Järjestöjen tarjoama tieto auttaa päättäjiä tekemään parempia, ihmisten hyvinvointia tosiasiallisesti vahvistavia päätöksiä. Päättäjät ovat myös perinteisesti arvostaneet ja kuunnelleet järjestöjen syväosaamista, tietoa ihmisten tarpeista, kokemuksista ja ajatuksia hyvinvoinnin edistämisestä.

Kansalaisjärjestöt ovat keskeinen osa suomalaista demokratiaa, jonka avulla on haluttu turvata mahdollisuudet hyvään elämään myös heille, jotka eivät jaksa tai osaa navigoida palvelujärjestelmässämme tai joiden oikeuksien vaaliminen edellyttää joukkovoimaa.

Kansalaisjärjestöt ovat kansalaisia varten. Niiden keskeinen tehtävä on tarjota kansalaisille mahdollisuus saada äänensä kuluviin ja kuulua hyvinvointia edistäviin yhteisöihin. Liiton jäsenyhdistykset omistavat kansalaiset eli yhdistyksen jäsenet, jotka pitävät tärkeänä, että vauvat saavat turvallista hoivaa, lapset tulevat kohdatuksi myös erotilanteissa ja lähisuhdeväkivalta katkeaa. ETKL;n vaikutukset syntyvät valtakunnallisesta yhteistyöstä, sillä vain yhdessä pystytään auttamaan mahdollisimman monia perheitä ajoissa ja rakentamaan turvallisempia ihmissuhteita.

Ongelmat eivät vähene, avuntarve kasvaa

Lähisuhteiden turvattomuus ja siitä johtuva lähisuhdeväkivalta ovat Suomessa vakava ja kasvava ongelma. Tilastojen mukaan vuonna 2025 viranomaisten tietoon tuli ennätykselliset 15 500 pari- ja lähisuhdeväkivallan uhria, ja sama kehitys näkyy myös Ensi- ja turvakotien liiton palveluissa kasvavana avun tarpeena.

Liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön palveluissa autetaan vuosittain tuhansia ihmisiä, ja avun tarve on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2025 palveluissa autettiin lähes 12 000 ihmistä. Kaikkiaan apua hakee 20 000 henkilöä vuosittain.

Avun hakeminen on lisääntynyt nopeasti eri väkivallan muodoissa. Se on tunnistettu kasvavaksi ilmiöksi, mikä korostaa varhaisen tuen merkitystä koko elämänkaarella.

– Suomessa järjestöt tarjoavat merkittävän osan lähisuhdeväkivaltaan liittyvästä avusta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua, neuvontaa ja tukea turvakotien kriisiavun lisäksi. Apua saavat väkivallan kaikki osapuolet; väkivaltaa kokeneet, käyttäneet sekä väkivallalle altistuneet lapset ja nuoret, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Oona Ylönen.

Järjestöjen tarjoama apu on täysin välttämätöntä

Järjestöjen työ täydentää julkista palvelujärjestelmää ja mahdollistaa avun saamisen myös silloin, kun viranomaispalvelut eivät yksin riitä. Järjestöjen työ on täysin välttämätöntä lähisuhteiden turvallisuuden takaamiseksi ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseksi sekä sen uusiutumisen ehkäisemiseksi.  

Lähisuhteiden turvallisuus alkaa jo vauvaperheiden arjessa jaksamista ja turvallisuutta tukevilla toimilla, riittävällä ja ajoissa annetulla avulla sekä kokemuksella siitä, ettei jää yksin. Kun perheet saavat apua varhain, voidaan ehkäistä ongelmien kärjistyminen ja katkaista kehityskulut, jotka voivat myöhemmin johtaa väkivaltaan tai turvattomuuteen. Samoin erotilanteessa olevien vanhempien tukeminen on keskeinen osa perheiden turvallisuuden vahvistamista. Kun vanhempia autetaan sopimaan lasten asioista ja toimimaan turvallisina vanhempina myös eron jälkeen, vähennetään pitkittyneiden konfliktien riskiä ja suojellaan lapsia väkivallan ja turvattomuuden vaikutuksilta.

Liitot eivät ole hallintoa vaan toiminnan mahdollistaja

Uusissa avustuskriteereissä keskus- ja kattojärjestöjen roolia ollaan kaventamassa merkittävästi. Tämä on vakavaa, sillä valtakunnallisten kansalaisjärjestöjen tehtävä on yhdistää ihmisten kokemukset, asiantuntemus ja auttava työ vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Yksikään alueellinen toimija ei pysty tähän ilman, että resursseja siirtyy pois suoraan auttamistyöstä.

Ensi- ja turvakotien liitto toimii valtakunnallisena keskusjärjestönä, joka:

• kokoaa ja koordinoi jäsenyhdistysten työn ympäri Suomen
• varmistaa palveluiden laadun, kehittämisen ja yhdenvertaisuuden
• tuottaa asiantuntijatietoa päätöksenteon tueksi
• vie kentältä nousevan tiedon päättäjille ja kehittää palveluita sen perusteella.

Ilman keskusjärjestöä jäsenyhdistysten työ pirstaloituisi, kehittäminen hidastuisi ja vaikuttava auttamistyö heikkenisi. Juuri se tieto, jota kertyy kohtaamisissa apua tarvitsevien ihmisten kanssa, jää ilman kanavaa päätöksentekoon, se on välttämätöntä toimivien ratkaisujen tekemiseksi ja keskeinen osa kansalaisyhteiskuntaa.

ETKL:n viesti päättäjille: oikeus apuun on turvattava

Eduskunnassa vallinnut yhteinen näkemys lähisuhdeväkivallan torjunnan tärkeydestä (Eduskunnan kyselytunti 11.6.2026) on merkittävä ja oikeansuuntainen. Sen on kuitenkin näyttävä myös päätöksissä.

Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden oikeus apuun ei toteudu ilman järjestöjä. Järjestöjen työ ei toimi ilman vakaata rahoitusta.  Lisäleikkaukset tarkoittavat suoraan vähemmän apua sitä tarvitseville. Käytännössä sitä, että kaikki eivät saa tukea ajoissa, vaikka tarve kasvaa. Hallituskauden aikana järjestöiltä tullaan leikkaamaan yhteensä puolet avustuksista. Ensi vuonna avustuksista leikkaantuu yhdellä kertaa kolmannes. Leikkaukset osuvat väistämättä ja vakavasti myös kohtaavaan työhön..

ETKL vaatii:

• Keskusjärjestöjen rooli on tunnistettava osana vaikuttavaa auttamistyötä
• Ihmisten äänen esiintuomiseen vaikuttamistyöllä on turvattava
• Varhaisen tuen ja perheiden palveluiden rahoitus on turvattava

Kyse ei ole järjestöjen toimintaedellytyksistä. Kyse on siitä, että turvattomiin ihmissuhteisiin saa apua silloin, kun sitä tarvitaan.

Faktat: Leikkaukset sote-järjestöihin

• Sote-järjestöjen valtionavustuksia on leikattu hallituskauden aikana puolet, ja ensi vuodelle kohdistuu noin 84 miljoonan euron leikkaus [soste.fi]
• Leikkausten myötä rahoitus on supistumassa yhteensä puolella hallituskauden aikana, ensi vuonna kolmannes yhdellä kertaa [soste.fi]
• Hallitusohjelmassa sovittu 100 miljoonan euron leikkaus on jo kasvanut 190 miljoonaan euroon [yle.fi]
• Samalla rahoituskriteereitä muutetaan niin, että vaikuttamistyö ja keskusjärjestöjen rahoitus kaventuvat merkittävästi [soste.fi]

Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) toimii, jotta vauvat saavat turvallista hoivaa, lapset huomioidaan vanhempien erotessa ja lähisuhdeväkivalta loppuu. Liitto on turvallisten ihmissuhteiden asiantuntija.

ETKL:n jäsenyhdistyksissä autetaan 20 000 henkilöä vuodessa. Apua saaneista 15 000 on aikuisia ja 5 000 lapsia. Vertaistapaamispaikoissa oli 50 000 osallistumiskertaa. Apua hakeneiden määrä on kasvanut viidenneksellä vuosikymmenen aikana.

ETKL jäsenyhdistyksineen:

• Ehkäisee lähisuhdeväkivaltaa, katkaisee väkivallan kierteitä sekä vahvistaa turvallisuutta perheissä auttamalla vuosittain 12 000 ihmistä.
• Tukee satoja vauvaperheitä vaikeissa elämäntilanteissa: jopa 89 % kokee vuorovaikutuksen ja lapsen turvallisuuden vahvistuvan tuen ansiosta.
• Auttaa tuhansia erotilanteessa olevia vanhempia sopimaan lapsen asioista ja ehkäisee pitkittyneitä riitoja, jotka kuormittavat lapsia ja voivat aiheuttaa merkittäviä hyvinvointiongelmia.