ETKL: Kohtaavaa työtä ei voi tehdä ilman sitä mahdollistavia rakenteita

Ensi- ja turvakotien liitto pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten uudet kriteerit tunnistavat järjestötyön moninaisuuden. Kohtaavan työn lisäksi tarvitaan tieto- ja tilannekuvatyötä, koulutusta, kehittämistä ja vaikuttamista, jotta apua voidaan tarjota vaikuttavasti ja yhdenvertaisesti koko Suomessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee muutosta sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen. Ensi- ja turvakotien liitto pitää avustuskriteerien täsmentämistä perusteltuna tilanteessa, jossa järjestöjen käytettävissä oleva rahoitus on vähentynyt merkittävästi. Liiton mukaan kriteerien tulee kuitenkin tunnistaa järjestöjen työn erilaiset muodot ja niiden keskinäinen riippuvuus.

– Kohtaaminen on työmme ydin, se luo perustan osallisuudelle, toivolle ja muutokselle. Ihmisten vaikuttava auttaminen tarvitsee onnistuakseen vahvaa tietopohjaa, koulutusta, kehittämistä ja rakenteisiin vaikuttamista. Näitä ei pidä nähdä kohtaavasta työstä irrallisina toimintoina, vaan sen edellytyksinä, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Oona Ylönen

Kohtaavaa työtä tehdään monella tavalla

ETKL pitää asetusluonnoksen käsitettä kohtaavasta työstä liian kapeana, jos se ymmärretään vain perinteisenä asiakastyönä.

Ensi- ja turvakotien liiton toiminnassa ihmisiä kohdataan asiakkuuden lisäksi esimerkiksi kokemustoimijoina, vertaisina, vapaaehtoisina, osallistujina, kanssakehittäjinä ja vaikuttajina. Kohtaavaa työtä tehdään sekä yksilöiden että yhteisöjen kanssa.

Liiton mukaan myös esimerkiksi verkossa tapahtuva auttamistyö on kohtaavaa työtä. ETKL tarjoaa verkkopalveluissaan tukea muun muassa vauvaperheille, väkivaltaa kokeneille ja eroa pohtiville lapsiperheille.

–  Ihmiset tarvitsevat erilaisia kanavia avun saamiseen. Joillekin ihmisille verkkovälitteinen kohtaaminen on luontevin tapa kohdata ja tulla kohdatuksi. Järjestöjen tekemässä työssä kohtaamisella on monia muotoja, ja niiden yhteinen tavoite on vahvistaa ihmisten turvallisuutta, hyvinvointia ja omia voimavaroja, Ylönen sanoo.

Kohtaaminen tarvitsee tuekseen osaamista

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset työskentelevät muun muassa lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi, vauva- ja lapsiperheiden tukemiseksi sekä kriiseissä olevien ihmisten auttamiseksi. Työssä kohdataan usein erittäin vaikeissa ja vaativissa tilanteissa eläviä ihmisiä.

Turvallinen ja vaikuttava auttamistyö edellyttää siksi jatkuvaa osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Esimerkiksi väkivallan ehkäisyssä, varhaisessa tuessa ja vaativassa vauvatyössä tarvitaan pitkäjänteistä asiantuntija- ja kehittämistyötä.

Myös talous- ja henkilöstöhallinto, johtaminen, koordinaatio, viestintä, tietojärjestelmät, toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi ovat käytännön auttamistyön edellytyksiä.

ETKL:n mukaan keskusjärjestön tehtävänä on mahdollistaa se, että jäsenyhdistykset voivat keskittyä mahdollisimman hyvin ihmisten kohtaamiseen. Keskitetysti tehtävä asiantuntija-, koulutus-, kehittämis- ja koordinointityö tukee jäsenyhdistysten työtä ja auttaa varmistamaan sen laatua ja yhdenvertaisuutta eri puolilla Suomea.

Järjestöjen pitää voida myös vaikuttaa

ETKL pitää tärkeänä, ettei vaikuttamistyötä rajata STEA-avustusten ulkopuolelle.

Järjestöt tuovat päätöksentekoon tietoa ihmisten kokemuksista, tarpeista ja palvelujärjestelmän puutteista. Erityisen tärkeää tämä on niiden ihmisten kohdalla, joiden ääni jää helposti yhteiskunnassa kuulumattomiin.

Väkivaltaa kokeneiden, lasten, vauvojen ja kriisitilanteissa elävien perheiden kokemukset välittyvät päätöksentekoon usein juuri järjestöjen kautta.

– Järjestön tehtävä ei ole vain auttaa ihmistä selviytymään tästä päivästä. Järjestöjen pitää myös pystyä kertomaan, mitä ihmisten arjessa tapahtuu ja mitä yhteiskunnassa pitäisi muuttaa. Käytännön auttamistyöstä syntyvä tieto on arvokasta yhteiskunnallista tietoa, Ylönen sanoo.

Kaikki samankaltainen toiminta ei ole päällekkäistä

ETKL pitää hyvänä sitä, että avustuksia kohdennettaessa tarkastellaan toiminnan suhdetta muuhun palvelu- ja järjestelmäkokonaisuuteen. Toiminnan samankaltaisuutta tai osittaista rinnakkaisuutta ei kuitenkaan pitäisi tulkita automaattisesti päällekkäisyydeksi.

Järjestöjen toiminta perustuu usein erityiseen kohderyhmäosaamiseen, vertaistukeen, matalan kynnyksen toimintaan ja alueelliseen saavutettavuuteen. Useampi järjestö voi toimia saman ilmiön parissa, mutta tarjota ihmisille erilaista tai toisiaan täydentävää tukea.

Avustusharkinnassa tulisikin ETKL:n mukaan tarkastella ennen kaikkea toiminnan lisäarvoa, vaikuttavuutta ja kykyä vastata kohderyhmän tarpeisiin.

Liitto pitää tärkeänä myös sitä, että avustuskriteerien soveltaminen on läpinäkyvää ja ennakoitavaa. Järjestöjen on voitava arvioida riittävän luotettavasti, millä perusteilla niiden toimintaa tulevaisuudessa arvioidaan.

–  Avustustason radikaali lasku pakottaa järjestöt tekemään kauaskantoisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat ihmisiin ja yhteiskuntaan pitkään. Siksi avustusharkinnan tulee olla ennakoitavaa. Kokonaisharkinnan on tunnistettava vaikuttavan järjestötyön moninaiset muodot eikä suljettava niitä ennakolta avustusten ulkopuolelle, Ylönen sanoo.

Ensi- ja turvakotien liitto edellyttää, että jatkovalmistelussa:

• kohtaavaa työtä ei määritellä liian kapeasti
• kehittämis-, koordinaatio-, ja asiantuntijatyön merkitys kohtaavan työn mahdollistajana tunnistetaan
• haavoittavassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden ja kokemusten esiintuominen eli yhteiskunnallinen vaikuttaminen on jatkossakin avustuskelpoista toimintaa.
• järjestöjen toiminnan erilaisuus ja keskinäinen täydentävyys huomioidaan avustusharkinnassa
• kokonaisharkinta säilytetään avustusvalmistelun lähtökohtana
• avustuskriteerien soveltaminen on mahdollisimman läpinäkyvää ja ennakoitavaa.

Ensi- ja turvakotien liitto pitää tärkeänä, että niukkenevassa rahoitustilanteessa avustuksia kohdennetaan vaikuttavaan työhön. Vaikuttavaa järjestötyötä on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena. Ihmisten kohtaaminen, sen mahdollistaminen ja kohtaamisista syntyvän tiedon hyödyntäminen muodostavat kokonaisuuden, jonka osia ei pidä asettaa vastakkain.

Lue koko lausunto 21.7.2026: Lausunto luonnoksesta sote-alan yhdistysten ja säätiöidenrahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamiseksi

Lisätietoja

Oona Ylönen

pääsihteeri 050 351 8298 oona.ylonen@etkl.fi

Kokonaisvastuu operatiivisesta toiminnasta, hallinnosta, vaikuttamistoiminnasta sekä yhteiskuntasuhteista

Johtoryhmä