Taloudellinen väkivalta on yksi väkivallan muodoista. Sillä tarkoitetaan toisen taloudellisen itsemääräämisoikeuden tahallista loukkaamista tai rajoittamista, rahaan liittyvää kontrollointia ja taloudellista hyväksikäyttöä. (Kaittila 2017, 74.) Ilmiötä ei vielä tunneta hyvin ja myös sen määrittelystä käydään keskustelua (Nylén 2022).
Kiinnostuin taloudellisesta väkivallasta tehdessäni opinnäytetyötä lähisuhdeväkivallasta. Haastattelin myös Taloudellinen väkivalta tutuksi –hankkeen hankesuunnittelijaa Hanna Nyléniä. Tässä kirjoituksessa kerron esimerkkien kautta siitä, mitä taloudellinen väkivalta voi olla. Nimet ja tarinat ovat keksittyjä, mutta ilmiöt todellisia.
Tarinoita taloudellisesta väkivallasta
Reino on ollut kauan yksinäinen, mutta nyt kaikki näyttää olevan muuttumassa. Hän on tavannut internetin seuranhakupalvelun kautta naisen. He pitävät yhteyttä jatkuvasti ja kertovat toisilleen kaiken. Nainen haluaa tulla Suomeen ja aloittaa Reinon kanssa yhteisen elämän. Matka vain on pitkä ja kallis. Reino on mielellään antanut naiselle rahaa passiin, viisumiin, lentolippuihin ja muihin kustannuksiin, mutta toistaiseksi matka ei ole vielä onnistunut.
Hankesuunnittelija Nylén (2022) kertoo, että rakkauspetokset muistuttavat kokemuksena lähisuhdeväkivaltaa. Petoksen takana voi olla useampi rikollinen, eikä kyseessä ole todellinen rakkaussuhde. Kuitenkin petoksen paljastuttua sen kohteeksi joutunut kokee menettäneensä aidon ihmissuhteen ja tulleensa rakkaan ja tärkeän ihmisen pettämäksi. Surun ja häpeän tunteet voivat olla voimakkaita, mutta myös taloudelliset menetykset merkittäviä.
Sofia täyttää pian yhdeksäntoista vuotta, mutta tulevaisuus ei tunnu valoisalta. Aikuisen elämänsä alussa hän on jo velkaantunut. Velkojen yhteissummaa hän ei tiedä. Itseasiassa hän ei alkuun tiennyt edes veloista. Sattumalta hän löysi nimellään tulleen perintäkirjeen, sitten toisen. Ensin Sofia luuli, että kyseessä on virhe. Myöhemmin hän huomasi, että äidille ilmaantui kalliita tavaroita, joita hän myi eteenpäin.
Pauliina Pitkäjärvi on Pro gradu -tutkielmassaan tutkinut vanhempiensa velkaannuttamia nuoria. Pitkäjärven tutkimukseen osallistuneilla nuorilla vanhemman tai vanhempien aiheuttaman velan syntymisperusteena oli opintolainoja, pikavippejä, osamaksuostoja, maksamattomia laskuja ja nuorten nimissä tehtyjä tilauksia. Osa vanhemmista oli aiheuttanut taloudellisia menetyksiä myös käyttämällä nuoren säästöjä tai ansiotuloja. (Pitkäjärvi 2017, 34–35.) Nuorissa tilanne aiheutti stressiä, ahdistusta, epätietoisuutta tulevaisuudesta, pelkoa, vihaa ja masennusta, joihin vanhemmilta ei voinut saada tukea (Pitkäjärvi 2017, 60–61).
Lähde: Pixabay.com
Myös vanhemmat voivat joutua aikuisten lastensa taloudellisen hyväksikäytön kohteiksi, tai isovanhemmat lastenlastensa (Sisäasianministeriö 2011, 18). Hyväksikäyttö voi liittyä tekijän päihdeongelmaan, kun tämä tarvitsee rahaa päihteisiin (Kaittila 2017, 77).
Martan kotona on hiljaista. Ensi viikolla, kun eläke tulee, täyttyy hänen kotinsa jälleen vieraista. Joku tarjoaa kyytiä pankkiautomaatille, kaupalle ja Alkoon. Myöhemmin sosiaalitoimistossa on taas vaikea selittää, miksei raha riitä alkukuuta pitemmälle.
Iäkkäillä henkilöillä on kohonnut riski joutua kaltoinkohtelun kohteeksi ja kaltoinkohtelua voi olla vaikea tunnistaa. Yksi vaikeasti tunnistettava kaltoinkohtelun muoto on taloudellinen hyväksikäyttö, joka voi ilmetä monella tavalla. Eräs hyväksikäytön tapa on käyttää uhrin eläkerahat päihteisiin ystävyyden verukkeella. (Sisäasianministeriö 2011, 44–45.)
Joskus etuuksien hyväksikäyttö on tätäkin vakavampaa. Benefit fraud on yksi ihmiskaupan muoto. Sille ei ole vielä suomenkielistä käännöstä, mutta sillä tarkoitetaan toisen ihmisen sosiaalietuuksien hyväksikäyttöä. Näissä tapauksissa uhria pidetään huonoissa, ihmisarvonvastaisissa oloissa ja otetaan haltuun hänelle kuuluvat etuudet. Rikollisella voi olla useita uhreja, joiden etuudet hän kerää. (Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. s.a.)
Kerran naapuri soittaa poliisit, kun Jukan ja Maken kotoa kuuluu äänekästä riitelyä. Jukka lähtee turvakotiin. Turvakodissa Jukka kertoo riidoista ja fyysisestä väkivallasta. Sivulauseessa hän tulee maininneeksi myös, että hänen pankkikorttinsa on Makella – Make hoitaa pariskunnan raha-asiat eikä Jukalla ole pääsyä omalle tililleen.
Kun parisuhteessa on väkivaltaa, läsnä on usein monenlaisia väkivallan muotoja. Niitä kaikkia ei kuitenkaan välttämättä tunnisteta väkivallaksi. Parisuhteessa ilmenevää taloudellista väkivaltaa on esimerkiksi toisen työssä käymisen häiritseminen järjestämällä kohtauksia toisen työpaikalla tai kotona työpäivän jälkeen. Sitä on myös se, että toisella on valta päättää, miten perheessä rahoja käytetään ja se, että toinen osapuoli joutuu käyttämään kaikki rahansa lasten ja perheen menoihin samalla kun toinen tekee omilla rahoillaan mitä haluaa. (Marttala 2011, 43–50.)
Mistä apua?
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n ja Vaasan ensi- ja turvakodin Taloudellinen väkivalta tutuksi -hankkeessa on todettu, että vaikka taloudellinen väkivalta tunnistettaisiin, ei keinoja auttamiselle aina ole. Hankkeen tavoitteena onkin kehittää ammattilaisille keinoja puuttua taloudelliseen väkivaltaan ja auttaa sen kokijaa. (Nylén 2022.)
Hankkeessa tehdään valtakunnallista asiakastyötä, jossa taloudellisen väkivallan kokijan ympärille kootaan eri alojen ammattilaisista muodostuva verkosto. Ilmiöhän koskettaa elämän monia eri osa-alueita ja näin ollen sen selvittelyyn tarvitaan monenlaista osaamista. Hankkeen asiakastyön avulla asiakkaat saavat tarvitsemansa tukiverkoston ja apua, mutta samalla asiakastyö kartuttaa asiantuntijoiden ymmärrystä ilmiöstä. (Nylén 2022.)
Mikäli herää epäilys, että kyseessä voisi olla myös ihmiskauppa, apua saa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä. Jos asiakas antaa luvan, voi hänen tietonsa ilmoittaa järjestelmälle. Ilman asiakaan lupaakin auttamisjärjestelmästä voi, asiakkaan nimeä kertomatta, saada neuvoja ja apua tilanteen arvioimiseen ja selvittämiseen.
Lähde: Pixabay.com
Apua ja lisätietoa:
Yhteystiedot – Taloudellinen väkivalta (taloudellinenvakivalta.fi)
Yhteydenottolomake – Ihmiskauppa
Lähteet:
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. s.a. Benefit fraud -ihmiskauppa. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.ihmiskauppa.fi/ihmiskauppa/ihmiskaupan_muodot/benefit_fraud_-ihmiskauppa [viitattu 11.5.2022].
Kaittila, A. 2017. Rahakonfliktit ja taloudellinen väkivalta parisuhteessa. Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/133966/AnnalesC434Kaittila.pdf [viitattu 11.5.2022].
Marttala, P. 2011. Parisuhdeväkivallan monet muodot. Teoksessa Hannus, R., Mehtola, S., Natunen, L. & Ojuri, A. (toim.) Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta. Ensi- ja turvakotien liitto, 37–50.
Nylén, H. 2022. Hankesuunnittelija. Haastattelu 24.3.2022. Taloudellinen väkivalta tutuksi -hanke. VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry.
Pitkäjärvi, P. 2017. Vanhempiensa velkaannuttamat. Taloudellinen hyväksikäyttö kuuden itsenäistyvän nuoren kokemana. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62800/Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi.Pauliina.pdf?sequence=2 [viitattu 11.5.2022].
Sisäasiainministeriö. 2011. Turvallinen elämä ikääntyneille. Toimintaohjelma ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi. Sisäasiainministeriön julkaisuja 19/2011. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79708/sm_192011.pdf [viitattu 11.5.2022].
Avainsanat: Lähisuhdeväkivalta, taloudellinen väkivalta, ihmiskauppa
Kirjoittaja
Tiina Göy
Kirjoittaja valmistui sosionomiksi (AMK) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kesäkuussa 2022.
