Kesäkuussa 2022 julkaistu opinnäytetyö tarkasteli Etelä-Savossa tapahtuvaa lähisuhdeväkivaltatyön koordinointia ja johtamista sekä aiheen ympärillä tehtävää yhteistyötä. Opinnäytetyön tekijä oli Xamkin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelija. Toimeksiantajana toimi Viola – Väkivallasta vapaaksi ry.
Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa väkivaltaa, jossa väkivallan tekijä ja kohde ovat tai ovat olleet läheisessä suhteessa toistensa kanssa. Lähisuhdeväkivalta on laajamittainen ja monenlaista kärsimystä aiheuttava ilmiö. Se jää valitettavan usein työntekijöiltä pimentoon ja uhrilta ilmoittamatta viranomaisille. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen on sosiaali- ja terveydenhuollossa kaikkien yhteinen asia.
Julkaistun opinnäytetyön tulosten mukaan ilmiöosaamista olisi lisättävä, rakenteita vahvistettava ja resursseja kohdennettava lähisuhdeväkivaltatyön koordinointiin. Lähisuhdeväkivallan tunnistamista ja siihen puuttumista voidaan edistää ammatillisella lisäkoulutuksella. Asiakkaita kohtaavat työntekijät tarvitsevat koulutusta ja tukea, jotta lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen mahdollistuisi aiempaa paremmin. Osaamisen kehittäminen on johdon vastuulla. Onnistuneen työskentelyn pohjalla on johdon tuki työntekijöille ja kaikilla tiedossa olevat yhteiset käytännöt.
Etelä-Savossa tehdään valtakunnallisesti tarkasteltuna laadukasta ja kattavaa lähisuhdeväkivaltatyötä. Yhteistyö on yksi lähisuhdeväkivaltatyön tukipilari. Etelä-Savossa sote-alan toimijat tekevät yhteistyötä useiden toimijoiden välillä joko asiakastyön yhteydessä tai erilaisissa kehittämiseen tähtäävissä verkostoissa. Alueella kokoontuu eri toimijoista koostuvia verkostoja säännöllisesti. Viola ry on aktiivisesti mukana verkostoissa ja tarjoaa tukea sekä asiakkaille että työntekijöille.
Lähisuhdeväkivaltatyötä koordinoidaan Etelä-Savossa neljän koordinaattorin toimesta, jotka tekevät koordinointia yhtenä työtehtävänään. Heidän työhönsä kuuluu kouluttamista, tiedottamista ja vaikuttamistyötä. Aikaresurssin niukkuus kitkee pois työtä, jota koordinaattorit pitäisivät tärkeänä. Tutkimustulosten mukaan rakenteiden heikkous ja lähisuhdeväkivallan ilmiön tunnistamattomuus haastavat koordinaattorin työtä. Koordinointiin toivotaan panostusta: oma budjetti ja riittävä resurssi viimeistään hyvinvointialueen aloittaessa.
Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan lähisuhdeväkivaltatyön johtaminen oli resursseista ja johtajan omasta aktiivisuudesta riippuvaista. Tutkimukseen osallistujat toivoivat lähisuhdeväkivaltatyön rakenteita kehitettävän niin, ettei toiminta olisi henkilöiden oman aktiivisuuden varassa vaan rakenne turvaisi työn tekemisen. Yksi keino vahvistamiseen on yhteisten toimintatapojen sopiminen johtajien kesken. Tutkimustulosten mukaan palveluita haluttiin kehittää edelleen asiakasta palvelevammiksi. Tähän voitaisiin päästä lisäämällä yhteensovittavaa johtamista, jossa kehittämisen keskiössä olisi asiakkaan elämäntilanne ja tarpeet.
Opinnäytetyössä luotiin esihenkilöille suunnattu Lähisuhdeväkivaltatyön johtamisen tarkistuslista. Tarkistuslistan täyttämällä esihenkilö voi selvittää, kuinka hänen johtamansa palvelu huomioi lähisuhdeväkivaltaa ja sen osapuolia. Tarkistuslista on pyritty luomaan esihenkilön työtä palvelevaksi, selkeäksi ja työnjakoa selkiyttäväksi. Vastaamalla seitsemään kysymykseen muodostuu kuva lähisuhdeväkivallan tunnistamisen systemaattisuudesta ja käytännöistä palvelussa. Tarkistuslistan ohessa on tukimateriaali, jonka avulla omaa osaamista voi lisätä. Tukimateriaali tarjoaa tietoa ilmiöstä sekä hyödyllisiä linkkejä aiheesta ja koulutusmahdollisuuksista.
Rohkeasti yhteistyöhön kannustaen,
Niina Harju
