Taloudellisen väkivallan monet kasvot

Taloudellinen väkivalta on tuntemattomampi kuin väkivallat muut muodot. Taloudellisen hyväksikäytön tai kaltoinkohtelun kohdalla saattaa tuntua rajulta käyttää sanaa väkivalta, mutta kokijan näkökulmasta sillä voi olla vakavia ja kauaskantoisia vaikutuksia. Taloudellisen itsenäisyyden riistäminen on vahva keino toisen kontrollointiin. Sillä on myös erittäin negatiivisia seurauksia uhrille ja mahdollisille lapsille, sillä taloudellisen tilanteen heikkenemisen lisäksi se vaikuttaa kielteisesti terveydentilaan ja henkilökohtaiseen pääomaan sekä hankaloittaa merkittävästi väkivaltaisesti suhteesta lähtemistä. Jos ei ole varaa maksaa esimerkiksi takuuvuokraa tai lääkkeitä, voi olla hyvin haastavaa lähteä suhteesta ilman ulkopuolista apua.

”Se alkoi pikkuhiljaa. Suhteen alkuvaiheessa muistan usein auttaneeni puolisoani taloudellisesti ja maksaneeni yksin meidän yhteisiä menojamme, esimerkiksi kauppaostoksia, auton tankkausta ja vuokria. Olin itse kasvanut sellaisessa perheessä, jossa taloudesta kannetaan vastuuta yhdessä ja en voinut kuvitellakaan, ettenkö auttaisi puolisoani. Loppujen lopuksi maksoin vuosien ajan meidän molempien sekä lastemme elämisen ja kaikki yhteiset kulut, vaikka puolisollani on minua suurempi palkka.”

”Ennen eroamme puolisoni ehti ottaa useita isoja kulutusluottoja. Näistä ainakin puolet jäi minun maksettavakseni. Eron jälkeen puolisoni jätti monta kertaa tulematta lastenvalvojan tapaamiseen, kun yritimme sopia lasten huoltajuuteen liittyvistä asioista, mm. elatusavusta. Myöhemmin jouduin jatkuvasti muistuttelemaan ja pyytelemään puolisoani maksamaan elatusapua, jota hän kuukausittain aina ”unohti” maksaa. Toisinaan hän antoi rahan lahjana lapselle, jolloin en pystynyt käyttämään sitä siihen, mihin se oli tarkoitettu. En myöskään pysty säästämään lapsen tilille rahaa, sillä myös entisellä puolisollani on käyttöoikeus siihen ja pelkään, että hän voisi tyhjentää lapsen tilin. Hän on sen tehnyt aiemminkin. Eron jälkeen selvisi, että hän oli tilannut nimissäni verkkokaupoista tavaraa ja jättänyt ne maksamatta.”

Taloudellista väkivaltaa esiintyy monissa eri muodoissa ja erilaisissa lähisuhteissa. Kun lähisuhteessa esimerkiksi puoliso valvoo toisen rahankäyttöä, tekee yksin kaikki rahaan liittyvät päätökset tai salaa toiselta toisen tai omia rahojaan koskevia tietoja, on kyse rahaan liittyvästä kontrolloinnista. Toisen työnteon häiriköiminen tai töihin pääsyn hankaloittaminen ovat niin ikään taloudellisen väkivallan muotoja. Eron yhteydessä tai eron jälkeen se voi ilmetä yhteisten varojen manipulointina, elatusmaksuista kieltäytymisenä tai vitkutteluna sekä huoltoriitoihin liittyvien oikeudenkäyntien pitkittämisenä tai tehtailuna.

”Mun exä oli tosi mustasukkainen. Se ei tykännyt, että kävin töissä sellaisessa paikassa, jossa asiakaspalvelussa kohtasin päivittäin tuntemattomia miehiä. Exä saattoi käydä monta kertaa päivässä kyttäämässä työpaikalla ja lähetteli koko ajan viestejä. Jos en päässyt niihin heti vastaamaan, niin siitä tuli seurauksia. Exä ei antanut mun käyttää meidän yhteistä autoa ja halusi tutkia mun pankkitiliotteet, mihin olin käyttänyt rahojani. Hän ei myöskään koskaan kertonut mulle, että oli saanut melko ison perinnön, tämäkin selvisi minulle jälkikäteen.”

Taloudellista hyväksikäyttöä voi ilmetä lähisuhteissa hyvin monin eri tavoin. Puoliso saattaa käyttää perheen yhteisiä rahoja omiin tarkoituksiinsa, esimerkiksi riippuvuusongelmansa vuoksi. Tekijä voi saattaa toisen velkakierteeseen painostamalla lainanottoon tai elämään yli varojensa. Perheen sisällä voi olla suuriakin eroja elintasossa, jos toisen puolison kaikki tulot menevät talouden yhteisiin menoihin. Taloudellista väkivaltaa voi esiintyä myös esimerkiksi aikuisten lasten tekemänä vanhempiin tai isovanhempiin kohdistuen, mutta myös lapset tai nuoret voivat kokea sitä vanhempiensa toimesta.

”Se oli tosi iso järkytys löytää äidin piilottamat, mun nimissä tulleet kirjeet perintätoimistoista ja ulosotosta. Lopulta kävi ilmi, että äiti oli tilaillut mun nimiin kaikenlaista ja ottanut mun pankkitunnuksilla velkaakin. On tosi iso kynnys tehdä rikosilmoitus omasta äidistä.”

”Aikuisen lapseni päihdeongelma aiheuttaa minulle monenlaista huolta. Olen vuosien varrella tehnyt kaikkeni häntä tukiessani huumevelkojen maksamista myöten. Joudun elämään jatkuvassa pelossa ja olen joutunut ottamaan jopa velkaa selvitäkseni taloudellisesti itse.”

Kattavaa kansallista tutkimusta taloudellisen väkivallan yleisyydestä Suomessa ei vielä ole. Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa taloudellinen väkivalta näyttäytyy yllättävän yleisenä siten, että kun lähisuhteessa ilmeni henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa, lähes aina siihen liittyi mukaan myös taloudellista väkivaltaa jossain muodossa. Taloudellinen väkivalta on siis selvästi yhteydessä muihin perheväkivallan muotoihin, mutta se voi myös esiintyä ilman muunlaista väkivaltaa. Sillä on myös tapana raaistua jatkuessaan, aivan kuten muillakin lähisuhdeväkivallan muodoilla.

Taloudellisella väkivallalla on monia kasvoja ja sen tunnistaminen väkivallaksi voi joskus olla hankalaa niin uhrin kuin ammattilaisenkin näkökulmasta. Väkivaltatyössä kuin monessa muussakin psykososiaalisessa auttamistyössä tunnistetaan apua tarvitsevia, mutta taloudelliseen väkivaltaan puuttuminen voi olla haastavaa. Kokonaisvaltaisia auttamiskeinoja ei vielä ole ja auttamisessa voi tulla vastaan rakenteellisia tai lainsäädännöllisiäkin haasteita. Tästä lähtökohdasta lähettiin toteuttamaan taloudellisen väkivallan hanketta, jotta ilmiön uhreja voidaan palvelujärjestelmässä paremmin tunnistaa ja auttaa. Yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta ja epäkohtien esiin tuominen tuo taloudellisen väkivallan ilmiötä tunnetummaksi. Tämän tavoitteena on se, ettei taloudellinen väkivalta jäisi muiden väkivallan muotojen varjoon, koska sillä voi olla hyvin merkityksellisiä ja kauaskantoisia vaikutuksia kokijan elämässä. Hankkeessa lisätään keinoja uhrien auttamiseen sekä luodaan työkaluja ja mittaristoja ammattilaisille taloudellisen väkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottoon. Hankkeen aikana tuotamme aiheesta tietoa, koulutamme ammattilaisia ja autamme taloudellisen väkivallan kokijoita.

Jos haluat keskustella taloudellisen väkivallan teemoista mistä tahansa näkökulmasta, ole rohkeasti yhteydessä hanketyöntekijöihimme!

Hanna Nylén
Hankesuunnittelija
050 5838 321
hanna.nylen@violary.fi