Äiti muuttaa tänään siskojesi ja veljesi kanssa uuteen kotiin. Muutatko mukana vai jäätkö asumaan isäsi kanssa?En ehkä koskaan unohda sitä tunteiden myrskyä, minkä äitini kysymys minussa sai aikaan. Tiesin 5-vuotiaana tarkasti, mitä toivoin ja mikä oli mielipiteeni. Jostain syystä mieleeni hiipi pelko siitä, että isä olisi vihainen äitini lähdöstä ja teoista. Se sai minut toimimaan toisin ja lähtemään äitini sekä sisarusteni matkaan. Vastausta äitini kysymykseen kaduin pitkään.”

Uudistettu lapsenhuoltolaki vahvistaa lapsen osallisuutta eli vanhempien tärkeänä tehtävänä on keskustella erotilanteessa lapsen kanssa lapsen toiveista ja mielipiteistä mm. asumiseen ja tapaamisiin liittyen. Alun tarinassa äiti keskusteli lapsen kanssa lapsen toiveesta ja mielipiteestä lapsen asumiseen liittyen. Huomioiko äiti kuitenkaan tässä tilanteessa lapsen ikää tai kehitystasoa? Arvioiko äiti sitä, oliko asia sellainen, johon 5-vuotias lapsi voi edes ilmasta omaa mielipidettään? Miettikö äiti sitä, että lapsi joutuu valitsemaan vanhempiensa välillä oman puolensa tai lapsi pelkää etääntyvänsä muista sisaruksistaan? Käsittelikö joku lapsen kanssa hänen tunnekokemustaan vanhempiensa erosta ja lapselle siirretystä vastuusta päättää, kenen kanssa lapsi jatkossa asuu? Miten lapsi tuli kohdatuksi?

Lapsen toiveiden ja mielipiteiden selvittäminen vanhempiensa erotilanteessa on tapahduttava hienovaraisesti ja lapsentahtisesti aikuisen johdolla. Erotilanteessa vanhemmat itse ovat usein kriisissä ja käyvät läpi omia vaikeita ja kipeitäkin tunteita, mikä voi vaikeuttaa lapsen huomioimista erotilanteessa. Lapsen vanhempi on usein parhain asiantuntija arvioimaan, miten ja millä tasolla oma lapsi kykenee keskustelemaan vanhempiensa erosta ja sen mukanaan väistämättä tulevista muutoksista. Lapsen kanssa keskustelu voi usein olla luontevinta jonkin toiminnan ohessa, kuten pelaamisen, leikin tai vaikkapa piirtämisen. Lapsen voi olla helpompi puhua vaikeistakin asioista, kun toiminnan ohessa huomiota voi kiinnittää muuhunkin, kun vain keskusteluun ja omia ajatuksia, tunteita tai toiveita voi viestiä vanhemmalle toiminnan kautta.

Vanhempien on tärkeää keskustella lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden niistä asioista, joiden lapsi toivoo säilyvän elämässä ennallaan ja minkä hän kenties ehkä toivoo muuttuvan. Lapsen toiveet voivat liittyä usein arkisiin ja jokapäiväisiin asioihin, kuten päiväkotiin tai kouluun, ystäviin, harrastuksiin tai lemmikkieläimiin. Vanhempien on tärkeää kuulla lapsen toiveet ja tarpeet, jotta vanhempana pystyy huomioimaan ne mahdollisuuksien mukaan lasta koskevissa asioissa ja päätöksissä. Lapselle on tärkeää tuoda esiin, että hän ei voi lapsena tehdä päätöksiä itseään koskevissa asioissa, vaan vanhempien tehtävä on kuulla hänen toiveensa ja mielipiteensä sekä tehdä päätökset.

Lapselle on myös tärkeää perustella vanhempien tekemät päätökset, jotta lapselle syntyy ymmärrys siitä, että hänen mielipiteensä ja toiveensa on kuultu ja huomioitu. Se, että vanhemmat tekevät lapsen elämää koskevat päätökset voi tuntua lapsesta epäreilulta tai väärältä, mutta lapselle tulee sallia myös nämä tunteet. Vanhemman tehtävä on tukea lasta erilaisten tunteiden käsittelyssä.

Vanhempien on hyvä tiedostaa, että lapsi ei välttämättä aina halua keskustella omista toiveistaan, mielipiteistään tai tarpeistaan omien vanhempiensa kanssa. Lapsi voi pelätä pahoittavansa vanhempansa mielen tai lapsi voi pelätä vanhemman reaktiota tuodessaan esille oman ajatuksensa tai toiveensa. Tällöin olisi hyvä tiedostaa, että ympärillä on myös muita perheen tilanteesta ulkopuolisia lapselle merkityksellisiä ja turvallisia aikuisia, joiden kanssa lapsi voi keskustella omista kokemuksistaan, ajatuksistaan tai tunteistaan. Joskus näitä läheisiä löytyy lähipiiristä tai sukulaisista, toisinaan ammattilaisista kuten päiväkodin aikuisista tai koulukuraattoreista. On tärkeää, että lapsi tietää, että on olemassa joku, joka häntä kuuntelee ja jakaa hänen kokemaansa.

Kuka huomaa mut?-hankkeessa vahvistetaan vanhempiensa eron kohdanneiden lasten kuulluksi ja huomioiduksi tulemista. Hankkeessa on kehitetty erilaisia menetelmiä ja materiaaleja sekä lastenvalvojan työparityöskentelymallia. Näiden tehtävänä on tukea ja rohkaista vanhempia heidän tärkeässä tehtävässään huomioida lapsi osana erotilannetta sekä keskustella lapsen kanssa juuri hänen elämäänsä koskevista muutoksista. Hankkeen tuotoksilla pyritään vahvistamaan myös eroperheitä kohtaavien ammattilaisten valmiuksia ja osaamista eroauttamisen parissa.

Anna mun nauttia aika tää…Anna elää täyttä elämää…*

Sanna Poikonen
Hankesuunnittelija
Kuka huomaa mut?-hanke


(* Klamydia – Pyyntö)