Työntekijän ja asiakaan yhteistyösuhde on kaikista tärkein elementti asiakastyössä. Tämän perusasian merkitystä on usea asiakas, sekä aikuinen että lapsi, tuonut ilmi palautteita kysyttäessä.
Tiedämme, että vankat perustukset ovat perustavanlaatuinen osa myös talon rakentamisessa. Taloon ei riitä kuitenkaan perustukset, vaan tarvitaan myös monta muuta välttämätöntä osaa. Kaikki tarpeelliset rakenteet, kuten esimerkiksi seinät, katot, laipiot pikku osineen laitetaan kasaan järkevässä järjestyksessä. Talon sisätiloja muokataan vapaammin kunkin talon tarvitsijan tarpeita vastaavaksi – tiettyjä ohjeita kuitenkin noudattaen.
Kuten talon rakentamisessakin toimiva yhteistyösuhde pelkästään ei riitä viemään avun tarvitsijaa tavoitteitaan kohti. Tarvitaan kaikenlaisia esille otettavia asioita. Niitä käsitellään järkevänä teemoitettuna kokonaisuutena. Sitten edetään seuraavaan aihekokonaisuuteen tiettyä järjestystä noudattaen, ikään kuin jatkumoksi jo käsitellyille ja opituille asioille.
Tällä talon rakentamisen vertauksella havainnollistan näyttöön perustuvan työmenetelmän tärkeyttä. Tällaista EBP menetelmää (Evidence Based Practise) on tieteellisesti tutkittu ja sen vaikuttavuudesta on todettu riittäviä tuloksia. Työskentely noudattaa määrättyä järjestystä ja rakennetta. Jotta työskentelystä saataisiin paras mahdollinen hyöty, menetelmäkoulutuksen saaneet työntekijät osaavat menetelmän sallimissa rajoissa myös muokata työskentelyä asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi.
Yksi vaikuttavaksi havaittu menetelmä ei ole kuitenkaan kaiken kattava. Erilaiset asiakkaiden tarpeet vaativat palvelun tarjoajan työkalupakkiin vaihtoehtoisia menetelmiä. Kunkin menetelmän kohdalla on arvioitava, kuka siitä hyötyy, kenelle se on tarkoitettu, millaisiin tilanteisiin, miten se vaikuttaa ja miksi. Sosiaalipalvelujen ja siihen kuuluvan väkivaltatyön saralla asiakkailla on usein kokemuksia ”vääränlaisista” kesken jääneistä työskentelyistä. Oikein valittu työskentely estää keskeytyksiä ja keskeytyksistä johtuvien turhautumisten syntyä.
Minulla on ollut ilo olla mallintamassa ja pilotoimassa Violassa koko perheelle suunnattua vanhemman ja lapsen turvallista vuorovaikutusta tukevaa, näyttöön perustuvaa menetelmää suomalaiseen käytäntöön; Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy (CPC-CBT). Suomenkielinen nimi menetelmälle on Lapsen Kaltoinkohtelun Katkaiseminen (LKK). Kansainväliset tutkimustulokset CPC-CBT:stä ovat lupaavia. Lapsiin kohdistuva väkivalta perheissä on loppunut, lasten posttraumaattiset oireet ovat vähentyneet, lasten ja vanhempien vuorovaikutus on parantunut ja vanhempien kannustavan kasvatuksen keinot ovat lisääntyneet. Myös tekemässämme suomalaisessa pilotointityössä alustavat käyttökokemukset ovat olleet positiivisia.
Työskentelyyn osallistuneet perheet ovat olleet ja ovat jatkossakin tärkeitä kokemustiedon tuottajia ja kehittämisideoiden antajia suomalaiselle mallille. Suuri kiitos jo työskentelyssä olleille ja työskentelyyn tuleville!
Työntekijöiden erilaiset ammattitaustat ja julkisen ja yhdistyksen välinen yhteistyö LKK-työskentelyjen toteutuksessa on koonnut sekä asiakasperheitä että työntekijöitä hyödyntävää osaamista ja näkökulmien rikkautta yhteen. Näiden Mikkelin seudun kokemusten myötä on ilo olla levittämässä LKK:n osaamista laajemmalle Suomeen. Keväinen väliaikakiitos myös kaikille toteuttamiseen osallistuneille ja perheitä työskentelyyn ohjanneille työntekijöille!
Yksilöllisiä tarpeita huomioivien ja vaikuttavaksi todettujen menetelmien käyttö on asiakasta arvostavaa. Lupaavat kokemukset suomalaisesta LKK:n pilotoinnista ei riitä, vaan jatkossa monipuolinen tutkimustyö on tärkeä osa onnistunutta käyttöönottoa ja kehittämistyötä. Artikkelini CPC-CBT:tä koskevista kansainvälisistä tutkimuksista kokosi tietoa siitä, mitä tästä menetelmästä ja sen vaikuttavuudesta tiedetään jo sitä toteuttaneissa maissa. Abstrakti ja oikeuksin myös koko artikkeli on luettavissa osoitteessa: doi: https://doi.org/10.23990/sa.87899).
Merja Kortelainen
projektisuunnittelija
Ylisukupolvisen Kaltoinkohtelun Katkaiseminen -hanke
